Ajankohtaista

KESTÄVÄ KEHITYS HAASTAA RAKENNUSALAA

pe 11. kesäkuuta 2021 08.10.00

Teksti: Aaro Rytky, rakennusinsinööri AMK, työpäällikkö Jatke Pirkanmaa Oy
Kuvat: Jatke ja HAMK

 

Kestävän kehityksen edistäminen on mahdollista nähdä rakennusalan tuottavuutta parantavana toimena, mutta se vaatii nykyisten toimintatapojen kyseenalaistamista ja rohkeita uusia avauksia.

Kestävällä rakentamisella ei ole toistaiseksi virallista määritelmää. Sillä voidaan kuitenkin tarkoittaa energia- ja materiaalitehokasta rakentamista, jolla tuotetaan pitkäikäistä, mahdollisimman vähän energiaa, huoltoa ja korjausta vaativaa rakennuskantaa.

Kestävät rakennukset ovat käyttäjilleen terveellisiä ja viihtyisiä, säilyttäen hyvin arvonsa. Ne kestävät aikaa myös siksi, että ne ovat joustavasti muunneltavissa eri käyttötarkoituksiin.

On tärkeää muistaa, että tuotantoprosessin ympäristövaikutukset ovat alle kymmenen prosenttia. Yli 90 prosenttia ympäristövaikutuksista muodostuu rakennuksen käyttöaikana. Siten elinkaariratkaisut suunnitteluvaiheissa ovat keskeisiä muun muassa huollon ja ylläpidon näkökulmista.

Asia on varsin ajankohtainen aikana, jolloin paitsi rakennetaan uutta, myös puretaan vanhaa. Itä-Pasilan 1970-luvun kerrostalojen purkamisen kantavana periaatteena on kiertotalous (Helsingin Sanomat 15.4.2021). Purettavien rakennusten betonirungoista voidaan säästää 90 prosenttia, ja lisäksi purettavia rakennusosia hyödynnetään mahdollisimman paljon.

Myös hukkalämpöä otetaan talteen ja hyödynnetään asuntojen ja liiketalojen lämmityksessä. Ekologisuudesta viestitään myös rakentamalla katolle kasvihuone ja käyttämällä julkisivuissa mahdollisimman paljon vihreää väriä. Niin alueen liiketilojen kuin asuntojenkin uskotaan kiinnostavan yrityksiä ja ihmisiä, joille kestävän kehityksen arvomaailma on läheinen, ja jotka ovat uteliaita toteuttamaan uusia kokeiluita.

   

Imagoarvoilla menestykseen

Mielipiteitä kestävän kehityksen vaikutuksista ja mahdollisuuksista rakennusalalla kysyttiin Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK:n selvityksessä asiantuntijaryhmältä, joka koostui 56 henkilöstä. He edustivat rakennuttajia (10), urakoitsijoita (32) sekä alan opiskelijoita (14).

Vastaukset osoittavat, että kestävän kehityksen teemoilla nähdään selkeästi olevan potentiaalia, joka hyödyttäisi liiketoimintaa. Tilaajaorganisaatiot pitävät kestävän kehityksen potentiaalia suurempana kuin urakoitsijat ja opiskelijat.

Sekä rakennuttajat että urakoitsijat pitävät imagollisia arvoja potentiaalisimpina liiketoiminnan tukina. Imagoarvojen uskotaan hyödyntävän toimintaa enemmän kuin elinkaaritehokas ja kestävä tuote, josta asiakkaat olisivat valmiita maksamaan enemmän. Molempien ryhmien mielestä myös tuotannossa tapahtuva tehokkuus ja säästöpotentiaali asettuvat näiden vaihtoehtojen välimaastoon.

Opiskelijat puolestaan näkevät suurimpana potentiaalina lopputuotteen kautta saatavan hyödyn asiakkaiden maksaessa enemmän paremmasta tuotteesta.

Vastaajien mielestä tehokkain keino edistää kestävää kehitystä on siitä saatu kustannushyöty − tuotannon toimenpiteiden ja materiaalitehokkuuden kautta liiketoimintaan. Toiseksi tehokkain keino on asiakkaiden ostokäyttäytyminen eli markkinavetoisuus.

Urakoitsijat poikkeavat tässä kysymyksessä hieman muista vastaajaryhmistä. He näkevät lainsäädännölliset keinot markkinavetoisuutta tehokkaampana konstina. Heikoin keinon edistää kestävää kehitystä on heidän mielestään vapaaehtoinen yhteiskuntavastuu.

 

 

Kestävä kehitys parantaa kilpailukykyä

Kestävän kehityksen tavoitteiden edistämiseksi työmailla on monia keinoja. Tuottavuuden parantaminen edistää jo itsessään kestävää kehitystä. Lisäksi kestävän kehityksen keinoilla on mahdollista parantaa tuottavuuden lisäksi yrityksen kilpailuasemaa.

Rakennustuotteina on tärkeää käyttää vähäpäästöisiä, ympäristöystävällisiä sekä humanitaarisesti vastuullisia tuotteita. Uusia vähähiilisyyteen tähtääviä innovaatioita on myös tulossa perinteisten rakennusmateriaalien, kuten betonin ja teräksen osalta.

Oikeanlaisten lämmitys- ja kuivatusjärjestelmien käyttö, sekä tuuletuksesta ja sääsuojauksesta huolehtiminen ovat energiatehokkaan rakentamisen perusta, joilla on vaikutuksensa myös materiaalitehokkuuteen. Suunnitelmallisella kosteudenhallinnalla on mahdollista saavuttaa energiansäästöjä sekä vähentää materiaalihukkaa, kun kuivatukselta tai vioittuneiden rakenteiden uusimiselta vältytään. Ajoittamalla maanrakennus ja runkotyöt huhtikuu-lokakuulle, säästyy keskimäärin 16 talven pakkaspäivää.

Suojaamalla ja suunnittelemalla on mahdollisuus jopa puolittaa materiaalihukka. Varsinkin eristemateriaalit, puutavara, elementit, ilmastointiputket, ikkunat ja ovet on suojattava huolellisesti kosteudelta ja lialta.

Hävikin ja hukan pienentäminen eli materiaalitehokkuus on keskeinen tavoite, joka vaatii onnistunutta aikataulutusta. Tehokas tapa vähentää materiaalihukkaa on tilata mahdollisimman pitkälle muualla esivalmistettuja tuotteita tai rakennusosia ja käyttää määrämittaisia materiaaleja. Näin nopeutetaan rakennuksen valmistumista, saadaan hukka minimiin ja parannetaan rakentamisen laatua.

Purettaessa vanhaa rakennusta on hyvä muistaa keräilijöitä ja kunnostajia, jotka voivat olla kiinnostuneita muun muassa ikkunoista, heloista ja uunin luukuista. Kierrätyskeskukset ja varaosapankit ovat myös hyviä kumppaneita. Kierrätykseen kelpaamattomat jätteet hyödynnetään polttamalla energiaksi ja maa- ja kiviainekset voidaan hyödyntää maarakennuksessa. Vain se jäte, jonka syntyä ei voida estää, ja jota ei voida hyödyntää millään tavoin, loppusijoitetaan.

Rakennusalalla on runsaasti mahdollisuuksia kestävän kehityksen edistämiseksi. Rohkeat kokeilut, kokemusten jakaminen ja yhteydenpito eri toimijoiden kesken edistävät parhaiten hyvien käytänteiden leviämistä ja vahvistumista alalla.

 

"Artikkeli perustuu Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK:n ammatillisen opettajakorkeakoulun opettajaopiskelija Aaro Rytkyn keväällä 2021 tekemään TKI-työhön. Se on hyvä esimerkki ammatillisen koulutuksen ja työelämän välisen yhteistyön tärkeydestä. Se myös osoittaa, miten alakohtainen paikallinen ja yksittäinen hanke kietoutuu ja laajentuu koskemaan globaaleja kestävyyskysymyksiä.

Koulutuksen ja työelämän tiivistyvän yhteistyön tavoitteen on oltava osa ratkaisua kestävyyskysymyksiä pohdittaessa. Biodiversiteetin suojelu, kiertotalous ja vähähiilisyys on kirjattu useiden yritysten arvoihin. Samoin niissä tunnistetaan vuorovaikutuksen tärkeys eri toimijoiden välillä. Sen sijaan laajamittaiset digitaaliset sovellukset resurssina tukevat vielä varsin vähän arjen rakentamista. 

Rakennetun omaisuuden tila 2021 -raportin mukaan: ”Kestävä rakennettu ympäristö on edellytys elinvoimaiselle yhteiskunnalle ja hyvälle arjelle.” Kuinka tämä saadaan muotoiltua kattaviksi tavoitteiksi ja miten tavoitteisiin tartutaan arjen työssä. Se vaatii ja tarkoittaa uudistavaa, transformatiivista oppimista, jolloin tavoitteet sisältävät ekososiaalisen sivistyskäsityksen omaksumisen, dialogitaitojen oppimista, uuden kestävyyttä edistävän teknologian jatkuvaa kehittämistä ja hallittua käyttöön ottamista.

Rytky on Hamk ammatillisen opettajakoulutuksen TKI-työssä osoittanut, että kiinteistö- ja rakentamisalalla on potentiaalia kaikilla osa-alueilla vihreän siirtymän toteuttamiseksi.Keijo Hakala, ammatillisen opettajakoulutuksen lehtori, Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK

 

Lue lisää mm. täältä:

 

Aaro Rytky, rakennusinsinööri AMK, toimii työpäällikkönä Jatke Pirkanmaa Oy:ssä Tampereen seudulla. Hän on perehtynyt rakennustuotantoon perehtynyt ja 20 vuoden ajan, ja nyt myös ammatilliseen opetukseen.

 

 

 

 

 

 

 



Takaisin edelliselle sivulle

Älykäs työmaan dokumentointi

Dotag on kehittänyt työmaan dokumentointia varten malliin perustuvan digitaalisen työkalun...

Licence to Breathe -hanke hakee ratkaisuja SARS-CoV-2 viruks...

Hankkeessa pyritään tautien leviämisen minimointiin sisätiloissa mm. teknisten ratkaisujen...