Ajankohtaista

Naisverkostosta oivalluksia työelämään

pe 14. joulukuuta 2018 09.00.00

Teksti: Mari Rantamäki
Kuva: Sami Perttilä

 

RILin Naisverkosto lanseerattiin kesäkuussa ja syksyn mittaan on järjestetty kaksi tapaamista.

Verkoston tavoitteena on löytää konkreettisia keinoja naisten uramahdollisuuksien edistämiseksi ja johtamisvalmiuksien parantamiseksi. Verkostossa toimii viisi johtavassa asemassa olevaa naista, jotka sparraavat muita osallistujia.

Naisverkoston jäsenet edustavat laajasti rakennetun ympäristön alan toimijoita. Skanskan toimialajohtaja ja Naisverkoston sparraaja Tiina Koppinen, VR Trackilla suunnittelijana toimiva Malla Sipilä sekä asiantuntijana Vahanen Rakennusfysiikka Oy:llä työskentelevä Virpi Sandström ovat oiva todiste siitä.

 

Vuorovaikutus ja kokemusten vertaileminen ovat suuria houkuttimia verkostotoiminnassa.

Koppinen kertoo lähteneensä mukaan sparraajaksi osoittaakseen, että rakennusala on yhtä kiinnostava ja potentiaalinen niin naisille kuin miehillekin. Hän toivoo, että nuoria saataisiin kannustettua ja motivoitua alalle. Naisissa on valtavasti potentiaalia, jota ei vielä hyödynnetä täydellä volyymilla.

Verkostoituminen ja tutustuminen muihin alalla toimiviin naisiin houkutteli Sipilää liittymään mukaan Naisverkostoon. Lisäksi urallaan pidemmälle edenneiden urapoluista ja -tarinoista kuuleminen sekä sparraajien tapaaminen innostivat häntä.

Sandströmin mielestä on kiinnostavaa saada tietoa muiden naisten kokemuksista rakennusalalta. Tutustuminen eri ikäisten ja erilaisten toimeksiantojen parissa työskentelevien naisten kanssa sai hänet ottamaan osaa toimintaan.

”On mielenkiintoista, miten eri tavoilla ja opintosuuntauksilla pystyy rakentamaan erilaista uraa”, hän tiivistää.

 

Tasavertainen verkosto

Koppinen on ollut tyytyväinen Naisverkoston toimintaan. Hän arvelee jatkuvasti kehittyvän toiminnan tuovan mukanaan myös enemmän lisäarvoa. Palautteen perusteella esimerkiksi ryhmätöiden ryhmärakenteita muutettiin, jotta ne tukisivat enemmän vertaissparrausta.

Sipilä kiittelee toiminnan tasavertaisuutta. Hän kertoo tyytyväisenä kaikkien olevan samalla viivalla.

”Minulle on ollut tärkeää, että pääsen tapaamaan muualta Suomesta tulevia osallistujia, joiden kanssa en normaalisti olisi tekemisissä”, Tampereella asuva suunnittelija kertoo.

Kolmikko odottaa innokkaana jatkoa Naisverkostolle, sillä alkusoitoksi on sovittu vasta kolme yhteistä tapaamista.

 

Oivalluksia ryhmätehtävistä

Naiset kiittelevät erityisesti tapaamisten ryhmäkeskusteluissa aikaansaamia oivalluksia ja virkistävää ajatustenvaihtoa. Niistä on saanut elementtejä niin tiimien, alaisten kuin itsensäkin johtamiseen.

”Ei tarvitse olla esimiesasemassa hyödyntääkseen Naisverkoston tietoja”, Sandström sanoo.

Hän jatkaa, että vinkkejä voi tosin viedä eteenpäin myös omalle esimiehelle.

”Työyhteisöissä keskustelut painottuvat työhön, mutta verkostossa puhutaan itsestä organisaation jäsenenä ja osaamisen kehittämisestä”, Koppinen lisää.

Myös alalla kohdatut ennakkoluulot ovat olleet esillä keskusteluissa.

”Olemme keskustelleet siitä, miten perhe-elämä tai ikä vaikuttavat siihen, miten naiset toimivat tai miten heidän oletetaan toimivan”, Sandström mainitsee.

 

Verkostoilla näkyvyyttä alan toimijoille

Verkostojen toimintaan osallistuminen on tuttua kauraa Koppiselle ja Sipilälle.

Koppinen osallistuu Skanskan monimuotoisuustyöhön, jonka tavoitteena on varmistaa kaikille tasa-arvoinen kohtelu sekä tasapuoliset mahdollisuudet edetä urallaan. Hän on mukana myös Skanskan kansainvälisessä linjapositiossa toimiville naisille suunnatussa verkostossa, joka edistää naisjohtajien näkyvyyttä. Lisäksi hän on toiminut mentorina vuonna 2015 viestintätoimisto Ellun Kanojen yrityksille tarkoitetussa Dialogi-ohjelmassa, jonka tarkoituksena oli lisätä naisjohtajien määrää alalla. Hän kertoo edelleen olevansa yhteyksissä silloisen aktorinsa kanssa.

Sipilä on puolestaan luotsannut vuodesta 2016 lähtien Suomen Kuntatekniikan yhdistyksessä Nuorten Ammattilaisten toimintaa, jonka tarkoituksena on verkostoitua, houkutella nuoria alalle ja saada alan jo valinneet jäämään alalle. Vuodenvaihteesta lähtien hän on mukana myös SKOL Konsulttinuorten työryhmässä, jonka toiminnan lähtökohtana on kehittää nuorten suunnittelu- ja konsulttialalla toimivien verkostoa.

 

Mahdollisuuksien ala

Kolmikon mielestä rakennusala on äärimmäisen mielenkiintoinen ja mahdollistaa toimimisen useissa eri rooleissa. Alan kiinnostavuuden lisäämiseksi tarvitaan mielikuvien muuttamista.

”Tuntuu, että mielikuvat alasta laahaavat perässä. Että kaikki ovat saappaat savessa työmaalla”, Koppinen toteaa.

Hän vakuuttaa alalta löytyvän töitä hyvin monenlaisille osaajille. Maineestaan huolimatta myös rakennusala sopii mainiosti uran luomiseen.

Oma eteneminen uralla ei ole Koppisen mielestä ollut missään vaiheessa kiinni sukupuolesta, vaan siitä, miten rohkeasti hän on tarttunut tarjottuihin mahdollisuuksiin. Hän on aina kokenut tulleensa kohdelluksi tasavertaisesti, mutta uskoo hyvillä esimiehilläkin olleen osuutta asiaan.

Sekä Sipilä että Sandström kertovat, että opiskeluaikoina ja vastavalmistuneena omaa osaamistaan sai todistella miesvaltaisissa työyhteisöissä aika tavalla. Nykyään he eivät näe asiaa ongelmana, vaan lähinnä positiivisena haasteena.

 

RILin Naisverkosto

Lanseerattu: kesäkuussa 2018

Jäseniä: tällä hetkellä noin 50

Sparrareita: 5

Kenelle: Avoin kaikille RILin jäsenille

Mitä maksaa: Ilmainen jäsenetu!

 

Seuraa kanaviamme, kerromme Naisverkoston jatkosta ensi kevään aikana!



Takaisin edelliselle sivulle

Tila 2030 -materiaali testissä Mikkelissä - Yläkoululaiset v...

Tila 2030 -kokonaisuus avaa näkökulmia koululaisille rakennettuun ympäristöön. Ensimmäiset...