Kolumnit

Suomen on tulevaisuudessakin investoitava uuteen

ma syysk. 25 13:04:00 2017

Suomi on kulkenut pitkään innovaatiotoiminnan eturintamassa. Vaikka osaamiseen ja koulutukseen on tehty viime vuosikymmenten ajan merkittäviä investointeja, olemme jäämässä jälkeen lähimmistä verrokkimaista, kuten Saksasta ja Ruotsista sekä muista Pohjoismaista. Miten näin on käynyt?

Viimeaikaisista selvityksistä käy ilmi, että yrityksiämme vaivaa uskalluksen puute sekä halu ja kyky uudistua. Suomalaisten yritysten t&k-panostukset suuntautuvat uusien avausten sijaan tuoteparannuksiin. Myös korkeakoulujen ja elinkeinoelämän hyvä yhteistyö näyttäisi hiipuneen 2000-luvun alun kultaisista vuosista.

Perinteiset tutkimushankkeet eivät näytä houkuttelevan yrityksiä yhteistyöhön. Tässä tilanteessa meidän on uskallettava kyseenalaistaa niitä toimintamalleja, jotka eivät toimi eivätkä tuota tavoiteltua lisäarvoa.

Korkeakoulujen ja elinkeinoelämän yhteistyön vahvistaminen on yksi hallituksen kärkihankkeista, joilla vastataan talouden ja yhteiskunnan uudistumishaasteeseen. Tavoitteena on parantaa tieteeseen ja tutkimukseen tehtyjen investointien yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Korkeakoulujen rakenteellisten uudistusten lisäksi käynnissä on joukko toimenpiteitä, joilla mahdollistetaan tutkimustiedon ja osaamisen nopeampi hyödyntäminen yrityksissä.

Tekesin kautta toteutettavalla innovaatiosetelikokeiluilla vauhditetaan pk-yrityksiä käyttämään osaamisintensiivisiä innovaatiopalveluita kilpailukykynsä kehittämisessä. Setelin arvo on 5 000 euroa ja sen saaja voi ostaa innovaatiotoimintaan liittyviä asiantuntijapalveluita valitsemaltaan palveluntarjoajalta.

Meidän tulisi myös avoimin mielin lähteä etsimään täysin uudenlaisia yhteiskehittämisen toimintamalleja korkeakoulujen ja yritysten välille. Avoimen innovaatiotoiminnan kehitysympäristöt ja liiketoimintaekosysteemit avaavat uusia kanavia tutkimustulosten kaupallistamiseen ja uusien yritysten perustamiseen.

Rakentaminen ja kaupunkiympäristöt tarjoavat oivallisen alustan yhteiskehittämiselle. Kaupungistuminen, digitalisaation hyödyntäminen ja käyttöönotto, internetpohjaiset liiketoimintamallit sekä kestävää kehitystä korostavat eettiset arvot viitoittavat tietä tulevaisuuden innovaatioille. Tämän tiedostaminen sekä yritysten ulkopuolisten kehittäjien osaamisen laajamittainen hyödyntäminen ovat kilpailuvaltteja alan yrityksille.   

Äskettäin uuteen pienkerrostaloon muuttaneena olen myönteisesti yllättynyt paljon parjatun suomalaisen rakentamisen laadusta. Pieniä puutteita lukuun ottamatta asunto on toimiva ja rakentamisen jälki laadukasta. Mieleeni hiipii kuitenkin kysymys: olisiko nuo puutteet ja suunnitteluvirheet voitu välttää yhteiskehittämisellä ja kuuntelemalla asiakkaiden näkemyksiä jo suunnitteluvaiheessa?  

Tulevaisuuden innovaatiot syntyvät oivalluksista yhdistää laadukas osaaminen ja kansalaisten tarpeet. Uudistuminen vaatii myös riskinottoa ja uskallusta. 

 

Teksti: Pirjo Kutinlahti
Neuvotteleva virkamies
TEM, Elinkeino- ja innovaatio-osasto



Takaisin edelliselle sivulle

Mitä on lean-rakentaminen?

Rakennushankkeilta vaaditaan entistä parempaa arvontuottoa niin lyhyempinä läpimenoaikoina...

Ei laatua ilman valvontaa

Korkeatasoinen arkkitehtuuri on tärkeä osa rakentamisen laatua.