Kolumnit

Talot vähähiilisiksi materiaaleilla vai energialla?

pe 11. kesäkuuta 2021 08.05.00

Teksti: Tuomas Suur-Uski, Sweco, johtaja, kestävä ja älykäs rakentaminen
Kuva: Sweco

 

Uudisrakennusten täytyy vuoteen 2025 mennessä olla riittävän vähähiilisiä, jotta lupa rakentaa heltiää. Tämä sen vuoksi, että ilmastotavoitteet saavutetaan – ylätason tavoitteena on maapallon keskilämpötilan nousun rajoittaminen 1,5 asteeseen.

Kuinka paljon talonrakennus, ja toisaalta kiinteistönpito vaikuttavat kokonaisuuteen? Jos kaikkien uudisrakennusten kaikki mahdolliset rakenteet korvataan kokonaan vähähiilisillä vaihtoehdoilla, Suomen kokonaispäästöt pienenevät noin kaksi prosenttia.

Sen sijaan rakennusten lämmitys aiheuttaa liki kolmanneksen Suomen päästöistä: lämmittämisen osuus on suurempi kuin koko tieliikenteen. Lämmityksen päästöistä on kannattavasti leikattavissa jopa viidennes, eli kaikkiaan noin viisi prosenttia koko Suomen päästöistä. Energiatehokkuustoimet voidaan myös toteuttaa nopeasti.

Energiatehokkuusasiat ovat kokeneet inflaation. Into on hiipunut ja kohdistuu nyt rakennusmateriaaleihin. Ne ovat kuitenkin monista syistä, ei vähiten edunvalvonnallisista, ylikorostuneet päästökeskustelussa. Energian pienempi loppukäyttö on vain harvoille ydinliiketoimintaa. Toisaalta myös energia on Suomessa niin halpaa, että energiatehokkuustoimet etenevät hitaasti, jos ollenkaan.

50 vuoden aikana päästöt ovat rakennustyypistä riippuen 500…1 000 kg CO₂ /m². Energian osuus siitä on 200…500 kiloa kg CO₂ /m² ja materiaalien osuus samaa luokkaa.

Kun itse tein ensimmäisiä hiilijalanjälkilaskelmia 2000-luvun alkuvuosina, energian osuus oli 80…90 prosenttia kaikista rakennuksen elinkaaripäästöistä. Nykytiedoin ja -menetelmin laskettuna sekä materiaalien että energian hiilijalanjälki vaihtelee kohteesta toiseen välillä ⅓…⅔.

Energian osuuden pienentyminen ei kuitenkaan johdu energiatehokkuuden kehittymisestä, vaan muun muassa nykypäivän kattavammista materiaalien päästötiedoista. Syynä on myös eri tavalla arvioitu energiankulutus, oletukset energiantuotannon päästöjen pienentymisestä sekä aiemmin kokonaan puuttuneiden osa-alueiden huomioiminen, kuten työmaa- ja purkuvaihe sekä talotekniikka.

Energiantuotannon oletetaan vähähiilistyvän siten, että tuotetun energian päästöt ovat 50 vuoden jakson loppupuolella vain muutaman kymmenen grammaa per tuotettu kilowattitunti, eli erittäin merkittävästi nykyistä pienemmät.

Tuottajakohtaisia päästöjä, vihreää ostoenergiaa eikä esimerkiksi talosta ulosmyytyä energiaa voi laskea jalanjälkeen vaikuttaviksi tekijöiksi. Tulevassa hiilineutraalin rakennuksen määritelmässä hiilikädenjälki, siis esimerkiksi ulosmyyty uusiutuva energia tai toisaalta materiaalien uusiokäyttö, voidaan huomioida.

Päästötavoitteet ovat kovat, ja kaikkia keinoja tarvitaan. Vastakkainasettelun sijaan ydinkysymyksenä pitää olla vähähiilisyys, hankkeesta riippumatta. Uudisrakentaminen, peruskorjaukset, purkava uudisrakentaminen – kaikista on mahdollista tehdä vähähiilisiä, ja se onnistuu vain kaikki hiilijalanjäljen osatekijät huomioiden.

Ja kaikesta huolimatta, rakennusten osalta se suurin asia päästötavoitteisiin pääsemisessä on olemassa olevan kiinteistökannan energiatehokkuuden parantaminen.

 



Takaisin edelliselle sivulle

Älyä lämpöolosuhteiden säätöön

Parhaimmillaan digitalisaatioon perustuvien uusien lämpöolosuhdepalvelujen myötä tilojen l...

Laskeeko asuntotarjonnan lisääminen hintoja?

Tuukka Saarimaa: "Voimme olla varmoja, että hinnat laskevat jossain"