Palkinto

Vuoden Silta 2020 -tunnustus Vekarasalmen sillalle

ti 15. joulukuuta 2020 15.31.00

Teksti: Jenni Ahola
Kuva: Väylävirasto


Vekaransalmen silta nousee korkealle Saimaan järvimaisemien yläpuolelle. Liikenneyhteyksien kannalta merkittävän, aiemman lossiyhteyden korvanneen sillan suunnittelussa pysyttiin ennalta-asetetussa aikataulussa sekä budjetissa, vaikka siltapaikka asetti hankkeelle runsaasti reunaehtoja.

 

Vuoden silta 2020 -kilpailun teema olivat vesistösillat. Kilpailun tuomariston puheenjohtajan Ville Alajoki kertoo, että kilpailuun saatiin viisi kovaluokkaista ehdotusta. Näistä ehdokkaista Vekaransalmen silta erottui kohteena, jossa yhdistyvät vesirakentamisen perinteinen osaaminen ja onnistuneet, hillityt esteettiset ratkaisut.

”Hanke pysyi aikataulussa ja budjetissa, ja siinä kiinnitettiin paljon huomiota siihen, että ympäristöön aiheutuisi mahdollisimman vähän haittaa. Projektin osapuolet käyttivät ja kehittivät tietomallinnusta tehokkaasti hankkeen hyväksi”, Alajoki avaa tuomariston perusteluita valinnalle.

Lossiyhteyden korvaava silta on hyvin tarpeellinen liikenneyhteys. Salmen kohdalla tieyhteys oli sillan valmistumiseen asti korvattu vuonna 1995 käyttöönotetulla lossilla.

 

Yhtenä sillan pääsuunnittelijoista toimi Jarmo Niemi Insinööritoimisto Suunnittelukide Oy:stä. Hänen mukaansa siltapaikalla oleva syväväyläreitti vaikutti suunnitteluun merkittävästi.

”Syväväyläreitti on pidettävä avoinna koko vesiliikennekauden ajan. Tämän vuoksi sillan rakenteeksi valikoitui teräksinen liittopalkkisilta ja sillan asennus tehtiin nostamalla ja työntämällä”, Niemi kertoo.

Syväväylän vuoksi sillan välitukiin kohdistui myös normaalia suurempi aluksen törmäyskuorma, joka oli noin 10-kertainen esimerkiksi tieliikenteen törmäyskuormiin verrattuna. Sillan neljä vesistövälitukea perustettiin halkaisijaltaan 1 220 millimetrin porapaaluille, jotka jouduttiin ankkuroimaan törmäyskuorman takia.

 

Sillan suunnittelussa piti huomioida myös erityisiä ympäristötekijöitä.

”Silta sijaitsee Natura-alueella ja Saimaan norpan pesintäalueella. Osin tästä syystä sillan perustustavaksi määräytyi porapaalu, jotta vältyttäisiin norppaa häiritseviltä räjäytystöiltä.”

Suunnittelijoille oli alusta asti selvää, että sillan tulisi olla näyttävä ja erottua joukosta.

”Sillan kansi on noin 25 metrin korkeudella vedenpinnasta, jolloin se näkyy kauas maisemassa. Silta tehtiin jänneväleiltään pidemmäksi kuin tavallisesti, jolloin se ei peitä liiaksi luontoa, vaan on silta luonnon ja rakenteen välillä”, Niemi kertoo.

Tuomaristo arvosti hankkeessa erityisesti myös sidosryhmien huomioimista.

”Tästä osoituksena ovat esimerkiksi sillan mustakeltainen väriteema Sulkavan vaakunan värien mukaan, sillan katselutasanteet sekä aktiivinen yhteydenpito kuntalaisiin rakentamisen aikana”, Alajoki sanoo.

 

Vekaransalmen silta

  • Tilaaja: Väylävirasto, Jetro Matilainen, Heikki Myllymäki
  • Pääsuunnittelija: Insinööritoimisto Suunnittelukide, Jarmo Niemi, Ville Vuorio
  • Urakoitsija: GRK Infra Oy, Antti Rämä
  • Päällysrakenteen suunnittelija: Ponvia, Kari Kuusela, Tuomo Järvenpää, Olavi Kummala
  • Tie- ja ympäristösuunnittelu: Plaana Oy, Toivo Kämäräinen
  • Geosuunnittelija: Geobotnia Oy, Janne Herva
  • Valaistussuunnittelija: LITE-designs, Ari Tiilikainen
  • Sähkösuunnittelija: Dynniq, Teemu Posti
  • Mittaukset, maaperä- ja maastotutkimukset: Mitta Oy, Pekka Randell, Arto Heiskanen

 

Tutustu tästä linkistä Väyläviraston tekemään kilpailuehdotukseen, jossa paljon lisää tietoa siltahankkeen eri vaiheista ja muun muassa tietomallinnuksen hyödyntämisestä hankkeessa.



Takaisin edelliselle sivulle