Henkilöjutut

Teollisuusprofessori ja kehitysjohtaja Piia Sormunen: Suuntana pienemmät tutkimussprintit

Teksti: Henriikka Hellström
Kuva: Katri Lehtola
 

Piia Sormunen

Asun: Vantaan Nikinmäessä omakotitalossa

Perhe: aviomies, 13- ja 16-vuotiaat tytöt, Pyhä Birma -kissa Ontti

Harrastukset: golf, kesämökkeily, kahden tyttöjen salibandyjoukkueen joukkueenjohtajana ja huoltajana toimiminen

Urastepit

Valmistunut diplomi-insinööriksi Lappeenrannan teknillisestä korkeakoulusta 1994, pääaineenaan energiatekniikka, LVI-tekniikan tohtoriksi Teknillisestä korkeakoulusta 2003

Työhistoria 1.2021 alkaen Rakentaminen ja kiinteistökehitys-sektorin kehitysjohtajana Granlund Oy:ssa sekä 5.2020 alkaen Tampereen yliopiston talotekniikan teollisuusprofessorina, 1.2013 alkaen Martium Oy:n hallituksen puheenjohtajana, 8.2015-5.2020 Granlund Consulting Oy:n Lean-rakentamisen toimialajohtajana, 8.2012-8.2015 Metropolian yliopettajana ja Energiaviisas Ympäristö -osaamisalueen päällikkönä, 1.2010-8.2012 Granlundilla eri tehtävissä, mm. Energia- ja ympäristösektorin johtajana

Nykyiset luottamustoimet

LCI Finland hallituksen jäsen

CIB World Board member
 

Sisäilmastokriisistä puhuva professori innostuu helposti ja uskoo johtamisessa avoimuuteen. Hän rakastaa ennemmin kaavoja kuin kukkia, ja on erittäin motivoitunut kaksoisroolistaan yliopistossa ja yritysmaailmassa. Osaajapula alalla vaatii uusia uria, joille hän luotsaa talotekniikka-alan opiskelijoita.Ei ole kyse vain yhdestä tai kahdesta asiasta, jotka Piia Sormunen on saanut käyntiin 2,5-vuotisen professorikautensa aikana.

Hän aloitti vuoden 2020 keväällä osa-aikaisen, viisivuotisen teollisuusprofessorin tehtävän Tampereen yliopiston rakennetun ympäristön tiedekunnassa. Alussa oli tärkeintä saada kokoon tutkimusrahoitus, jotta myös opetus saisi tämän myötä siivet alleen.

Sormunen aloitti pestissään toukokuun alussa, ja jo kesäkuun lopussa koossa oli 300 000 euroa Business Finlandin korona co-creation hausta. Rahoituksella valmisteltiin isompaa Business Finlandin hankekokonaisuutta, jossa koottiin seitsemän tutkimuslaitosta ja 22 yritystä pandemian torjuntaan kohdistuvaan tutkimukseen ja teknologiakehitykseen.

E3-hanke lähti liikkeelle 2021. Se on kooltaan yli kymmenen miljoonaa euroa, josta Tampereen yliopiston osuus on 1,6 miljoonaa. Tutkimuksessa keskitytään ilmalevitteisiin patogeeneihin. Hanke kokoaa yhteen alan eksperttien lisäksi muun muassa aerosolitutkijat, virologit, puhdas ilma -ratkaisujen, aerodynamiikan ja lääketieteen osaajat.

Samaan aikaan käynnistyi myös HYPE-tutkimuskokonaisuuden valmistelu. ”Halusimme käynnistää energiaratkaisuihin ja lämpöpumppuihin liittyvää tutkimusta ja opetusta. Etsimme ratkaisuja muun muassa hybridienergia- ja ilmastokriiseihin”, Sormunen kertoo. Kolmas, juuri käynnistymässä oleva tutkimushanke on Talotekniikka 2030. Se on puhtaasti yritysten rahoittama kokonaisuus, jonka tavoitteena on kasvattaa talotekniikan roolia rakennushankkeissa säädösten kiristyessä.

”Itse tutkimusteemoista päätetään hankkeessa vuosittain. Alalla ollaan menossa yhä enemmän pienempien tutkimussprinttien tekemiseen. Haasteita pyritään tunnistamaan nopeasti, jolloin myös tuloksia saadaan nopeammin.”

Sormusen mukaan ketterämmät toimintatavat ovat mahdollisia, koska yrityksiä voidaan integroida alusta alkaen mukaan tutkimuslaitosten työhön.

YHDISTELMÄPESTI ARVOKAS MOLEMMIN PÄIN

Teollisuusprofessuurin etu on Sormusen mielestä yritysnäkökulman ymmärtäminen. Hän toimii itsekin noin puolet työajastaan Granlundin emoyhtiön kehitysjohtajana. Näkymiä yritysmaailmaan ei siis tarvitse etsiä kaukaa.

”On toki haasteellista yhdistää molemmat tehtävät. Siinä tarvitaan tiukkaa itsensä johtamista sekä kykyä sietää sitä, että aina asiat eivät etene niin nopeasti kuin haluaisi. Ajattelen myös ennemmin niin, että teen kahta eri projektia, en työskentele kahdelle eri työnantajalle.”

Sormunen sanoo professorin tehtävän olevan jatkuvaa johtamista ja uuden oppimista. Sitä samaa hän odottaa opintoputkeltakin, elinikäistä oppimista. Talotekniikka-alan osaajia pitäisi valmistua kaikilta koulutustasoilta koko ajan enemmän. Tähän pyritään muun muassa uusien opintopolkujen rakentamisella.

”Tällä hetkellä talotekniikan diplomi-insinöörikoulutusta annetaan ainoastaan Aallossa, LUT:ssa ja TUNI:ssa, mutta selkeästi talotekniikan DI-tutkintoa ei ole missään yliopistossa. Tampereella lisätään alan kurssitarjontaa, ja sitä kautta luodaan uusia opintokokonaisuuksia, myös ammattikorkeakoulujen kanssa yhdessä. Tämä on hidas, mutta eteenpäin menevä prosessi”, Sormunen sanoo.

Hänestä Tampereen vahva rakentamistalouden osaaminen tukee talotekniikkaopetusta. Hyvän lisän näiden kahden kokonaisuuden opetukseen tuovat lean-rakentamisen kurssit .

”Suuressa roolissa ovat lähitulevaisuudessa myös hybridienergiaratkaisut, kaikki hiilineutraalisuuteen tähtäävät prosessit ja menetelmät. Nyt Suomesta puuttuu erilaisten hybridiratkaisujärjestelmien suunnitteluun ja suunnitteluintegraatioon liittyvää osaamista.”

Esimerkeiksi tarvittavasta osaamisesta Sormunen mainitsee tontilla tuotetun ja myytävän energian, hukkalämmön hyödyntämisen ja energian kierrättämisen korttelikohtaisesti.

Myös ilmanvaihto- ja talotekniikkaratkaisuiden merkitys kasvaa ihmisestä toiseen leviävien tautien vuoksi.

”Taloteknisen suunnittelun rooli hankkeissa ei ole vielä painoarvoltaan tarpeeksi suuri. Jatkossa talotekniikan asiantuntijat pitää saada mukaan päätöksentekoon jo aiemmissa hankkeen vaiheissa. Näin moni ongelma ratkeaisi ja laatu paranisi.” 
 

Kolme lupaavaa nuorta

• Juho Lepistö – Granlund Oy:n hankekehitysjohtaja, energinen nuori johtaja, josta kuulemme vielä
• Sina Moradi – Tampereen yliopiston talotekniikan tutkimusryhmän kyvykäs Post doc -tutkija, joka tulee etenemään yliopistomaailmassa tuoden talotekniikka-alalle lean-rakentamisen osaamista
• Miika Ronkainen – Vison Oy:n Business Director, lahjakas lean-rakentamisen osaaja, jonka kanssa on aina ilo työskennellä

Näitä mentoreitani arvostan

• Kai Siren – Aalto-yliopiston professori koulutti minut tutkijaksi ja erinomaiseksi raporttien kirjoittajaksi
• Jukka Yrjölä − Metropolia ammattikorkeakoulun yliopettaja, mahtava mentori ja huipputyyppi, jolta sain erinomaista tukea työskennellessäni Metropoliassa
• Mika Reinikainen − Granlund Oy:n johtaja, tuki ja luottohenkilö johtajaurani alussa Granlundilla

Takaisin edelliselle sivulle