Uuden ajan johtaja-ainesta
Teksti: Jenni Ahola
Kuvat: Katri Lehtola
Vuoden nuori RILiläinen -tunnustuspalkinnon saaneella Swecon ryhmäpäälliköllä Teemu Meriluodolla on niin tahtoa edetä rivakasti itse valitsemallaan urapolulla kuin halua vaikuttaa alan kehittämiseen myös oman organisaationsa ulkopuolella. Meriluoto työskentelee projektinjohdon ja rakennuttamisen toimialalla haastavien kohteiden parissa laadusta tinkimättä ja pehmeämpiä taitoja väheksymättä.
Vuoden nuoreksi RILiläiseksi valitun Teemu Meriluodon urakehitys on ollut viime vuosina varsin vauhdikasta. Syksyllä 2018 Swecolla projektinjohdon ja rakennuttamisen toimialalla projekti-insinöörinä aloittanut Meriluoto yleni keväällä 2020 projektipäällikön asemaan, ja tämän vuoden elokuussa hänet nimitettiin ryhmäpäälliköksi.
Juuri nyt pääosin erilaisissa toimitilahankkeissa rakennuttajakonsulttina työskentelevä Meriluoto toteaa olevansa erittäin tyytyväinen omaan työnkuvaansa Swecolla.
”Saan toimia todella hienoissa projekteissa. Työskentelen paljon valtiollisien kohteiden kanssa, joita teemme muun muassa Senaatti-kiinteistöjen kanssa. Turvaluokitellut ja suojellut kohteet ovat erikoisosaamistani,” Meriluoto kertoo.
Tämän hetken mieluisimmaksi projektiksi Meriluoto nimeää Hämeen linnan.
”Teemme korjaus- ja muutostöitä erittäin vahvasti suojellussa keskiaikaisessa linnassa. Linna siirtyi vuonna 2015 Museovirastolta Senaatin hallintaan, jolloin Senaatti teki 15 vuoden ohjelman, jota toteutamme vuoteen 2030 saakka vuosi kerrallaan.”
Järjestötoiminnasta oppeja työelämään
Helsingin Laajasalosta kotoisin oleva Meriluoto kertoo pienestä pitäen pitäneensä matemaattisista aineista, ja käyneensä sekä yläasteen ja lukion luonnontieteisiin painottavassa Viikin normaalikoulussa.
Vaikkei perheestä tai suvusta löydy muita insinöörejä, oli Meriluodolle selvää ylioppilaskirjoitusvuoden alussa, että tuleva opiskelupaikka löytyisi Aalto-yliopistosta.
”Rakennustekniikan valitseminen opintosuuntausten joukosta oli kuitenkin jonkin verran sattumien summa. Keskeisin syy valintaan oli luultavasti ajatus teorian ja käytännön yhdistämisestä. Rakennusalalla kädenjälki näkyy todella konkreettisesti.”
Otaniemen vuosinaan Meriluoto otti kaiken mahdollisen ilon irti erilaisesta opiskelijatoiminnasta. Hän oli aktiivisesti mukana Rakennusinsinöörikillassa ja Rakentamistalouden kerho ROPOssa, sekä toimitti opiskelijoiden vappulehti Julkkua. Myös erikoisemmat projektit kiinnostivat.
”Olin mukana esimerkiksi toteuttamassa Vapaateekkarit ry:n viikon vappusaunaa. Saunan lauteille mahtui noin 300 ihmistä samaan aikaan. Haimme Lempäälän Ideaparkista noin 4000 kiloa painavan kiukaan.”
Opiskelijatoiminta oli itsessään hauskaa ja vastapainoa Aallon kursseille ja tenteille, mutta Meriluoto toteaa myös, että toimintaan osallistumisesta on ollut konkreettista hyötyä työelämässä.
”Vapaaehtoistyöstä jäi käteen monia merkittäviä oppeja, joista ensimmäisenä nousevat mieleen esimerkiksi kokemukset tiimityön merkityksestä ja projektien läpivetämisestä.”
Vaikuttamista laajemmalla kentällä
Vapaaehtoistoiminta ja järjestötoiminta ei loppunut Meriluodon tapauksessa opiskelujen päättymiseen. Hän on vajaan kolmen vuoden ajan toiminut RILin Rakennuttaminen ja projektinjohto -tekniikkaryhmän johtoryhmän jäsenenä. Ryhmä on viime vuosina pyrkinyt vaikuttamaan rakentamistalouden koulutuksen kehittämiseen alan oppilaitoksissa.
”Olen itsekin sitä ikäluokkaa, että rakentamistalouden kurssien tarjonta oli Aallossa melko vähäistä. Viime vuosina tähän vajeeseen on kuitenkin reagoitu. On myös hienoa, että esimerkiksi Aallossa rakentamistalouden puolella kehitetään parhaillaan osaamista myös tutkimustyön kautta, josta hyvänä esimerkkinä professori Olli Seppäsen käynnistämä Building 2030 -konsortio.”
RILissä toimimisen lisäksi Meriluoto on esimerkiksi Aalto-yliopiston alaisuudessa toimivan alumnijärjestö Pyöreän Tornin Killan jäsen. Halu vaikuttaa alan kehitykseen näkyy myös siinä, kuinka Meriluoto on työroolissaan toiminut erityisesti nuorten tekijöiden äänitorvena.
”Moni asia on muuttunut PM:llä Teemun aloitteesta. Hän nostaa rohkeasti esiin nuorten osaamista ja ajattelumaailmaa sekä on toiminut heidän puhetorvenaan yrityksessämme. Tästä esimerkkinä muun muassa PM:n nuorten strategiaryhmän vetäminen sekä esiintymiset ja vastuut erilaisissa tilaisuuksissa. Teemu on erinomainen ja innostava rakennusalan puolestapuhujan erilaisissa opiskelijatapahtumissa ja rekrytointimessuilla”, Meriluotoa tunnustuspalkinnon saajaksi ehdottaneet swecolaiset kertovat.
Ihmisten johtaminen edellä
Meriluotoa koskeneessa Vuoden nuori RILiläinen -kilpailuehdotuksessa kerrotaan Meriluodon tinkimättömyydestä työn laadun ja palvelun suhteen. Kollegat ja asiakkaat kuvailevat ehdotuksen mukaan Meriluotoa muun muassa positiiviseksi, tiimipelaajaksi ja ratkaisukeskeiseksi.
Meriluoto sanoo itse lukevansa yhdeksi parhaaksi puolekseen työelämässä sen, että hänellä on niin sanottua pelisilmää; taitoa lukea erilaisia ihmisiä ja tilanteita.
”Toinen vahvuuteni on varmasti myös syy-seuraus-suhteiden ymmärtäminen ja ison kokonaiskuvan hahmottaminen. Toisaalta ymmärrän myös yksityiskohtien päälle, eivätkä nämä kaksi asiaa ole minusta toisiaan poissulkevia. Isossa projektissa voi olla pieni ongelma, joka osoittautuu hyvin haastavaksi, ja vaikuttaa koko projektiin.”
Meriluoto toteaa, että esimiesasemaan pyrkiminen on ollut hänelle luontainen tavoite. Esimiehenä hän kokee olevansa ennen kaikkia keskusteleva ja tasapuolisesti kaikki huomioon-ottava.
”Huomion hiljaisemmatkin ihmiset, ja haluan kuulla kaikkien mielipiteet.”
Sama käytäntömalli pätee Meriluodon mukaan myös laajempaan projektiporukkaan, jossa on mukana esimerkiksi sekä suunnittelijoita ja urakoitsijoita. Hän uskoo, että rakennuttajakonsultin työroolissa painottuvat jatkossa entistäkin enemmän niin sanotut pehmeämmät taidot.
”Entisajan rakennuttajakonsultti on ehkä voinut olla enemmän sellainen niin sanottu jokapaikan höylä, joka tietää kaiken kaikesta. Nykyään on tärkeämpää ymmärtää vaikkapa se, miten tiimi saadaan hitsautumaan yhteen, ja kuinka esimerkiksi yhdistää juuri oikeat henkilöt ratkomaan projektissa ilmennyttä ongelmaa.”
Suunnanmuutos suunnittelusta rakennuttajaksi
Muutamana ensimmäisenä opiskeluvuotenaan Meriluoto työskenteli varastotyöntekijänä Gigantissa. Aktiivisuudesta huolimatta ensimmäisen oman alan työpaikan löytäminen ei heti onnistunut.
”Olisin halunnut päästä oman alan hommiin jo kesällä 2015, mutta jostakin syystä silloin ei vain napannut. Haalariharjoittelupaikka on siis kyllä kaikkea muuta kuin itsestäänselvyys.”
Syksyllä 2015 Meriluoto bongasi Rakennusinsinöörikillan sähköpostilistalta viestin, jossa Swecon rakennetekniikka ilmoitti etsivänsä osa-aikaista rakennesuunnittelijaharjoittelijaa. Rekrytointiprosessi oli nopea, ja Meriluoto aloitti pian opintojen ohella työskentelyn Swecolla.
Meriluoto viihtyi hyvin yrityksessä, ja mainitsee alkuvuosien yhdeksi kiinnostavimmaksi hankkeeksi Metsä Groupin Äänekosken biotuotetehtaan, jossa hän oli itse tekemässä teräsrakennesuunnittelua ja 3D-mallinnusta.
Maisteriopintojen alkupuoliskolla 2017 Meriluoto alkoi kuitenkin kyseenalaistamaan sitä, löytyisikö hänen tulevaisuuden uransa juuri rakennesuunnittelun puolelta
”Opinnoissa rakennesuunnittelun puolella alkoi olla paljon sellaisia kursseja, jotka eivät vain innostaneet. Olin lukenut jo siihenkin mennessä paljon rakentamistaloutta, mutta yhdellä syyslomalla ajatus muutoksesta kirkastui, ja päätin ottaa silloisten mekaniikkakurssien sijalle lisää rakentamistaloutta.”
Kun Meriluoto alkoi myöhemmin samana vuonna käydä Swecon kanssa keskusteluja mahdollisesta diplomityöaiheesta, oli aika nostaa kissa pöydälle.
”Alun perin oli ajatuksena, että Swecoa voisi kiinnostaa tietynlainen hybrididiplomityö, joka koskettaisi useita toimialoja. Päädyin erilaisia diplomityöaiheita pohdittuani kuitenkin siihen ratkaisuun, että teen työn PM:lle ja jään diplomityön valmistuttua projektinjohdon toimialalle. Silloinen esimieheni suhtautui myötämielisesti muuttuneisiin uratoisiini ja kävin asian hyvässä hengessä läpi hänen kanssaan.”
Näin ollen Meriluoto aloitti työstämään diplomityötään Sweco PM:n puolella. Tiedon virtaaminen rakennushankkeen suunnitteluprosessissa -nimeä kantava diplomityö valmistui seuraavana vuonna.
”Käsittelin työssä Kainuun Uusi Sairaala -hanketta, ja tutkin tiedonkulkua tässä projektissa sekä suunnittelijoiden että projektipäälliköiden näkökulmasta.”
Meriluoto toteaa, että diplomityöprosessi opetti hänelle erityisesti kriittistä lähteiden hankintaa, kykyä tulkita laadullista materiaalia sekä kirkasti viestinnän merkitystä työelämässä.
Itsensä kehittämistä töissä ja niiden ulkopuolella
Meriluoto kertoo nauttivansa tällä hetkellä töissä erityisesti siitä, että saa työskennellä hyvin erityyppisten hankkeiden parissa. Suojellun Hämeen linnan lisäksi Meriluoto vastaa Swecolla tällä hetkellä esimerkiksi erään pankin toimitilojen asiakkuudesta. Tämä tarkoittaa rakennuttamis- ja valvontatehtäviä useiden samanaikaisesti käynnissä olevien tilamuutos- tai peruskorjaushankkeiden parissa.
Suojelluissa kohteissa rakennuttamistehtävät poikkeavat paljon tavanomaisten kohteiden vastaavista tehtävistä. Suojeluviranomaisen näkökulma pitää huomioida kaikessa, ja suojeltujen kohteiden suunnittelua tehdään useamman vuoden aikajänteellä.
”Suojeltuja kohteita usein ensin suunnitellaan, ja sitten todetaan, että olisi tällainenkin toinenkin vaihtoehto olemassa. Sitten luodaan toinen suunnitelma, mahdollisesti kolmaskin, jonka jälkeen vasta tehdään päätöksiä siitä, miten edetään.”
Mielekkäiden ja haastavien työtehtävien lisäksi Meriluoto kiittelee työnantajaansa erityisesti siitä, miten se on halunnut tukea Meriluodon omia henkilökohtaisia tavoitteita uralla etenemiseen liittyen.
”Swecolla on annettu selkeitä steppejä ja tavoitteita, joiden mukaan on sitten menty aina esimerkiksi puoli vuotta eteenpäin.”
Meriluoto on kerryttänyt viime vuosina osaamistaan myös töiden ulkopuolella suorittamalla sekä Rakennuttajan pätevöitymiskoulutuksen (RAP) että Rakennustyön valvojan (RAV) koulutuksen. Hän aikoo suorittaa RAP- pätevyyttä tämän vuoden aikana.
Meriluoto ei usko jatkavansa teknisiä opintoja tohtoriksi väittelemällä, mutta kertoo sen sijaan harkinneensa kaupallisen puolen opintojen aloittamista.
”MBA-tutkinnon suorittaminen pidemmällä aikajänteellä kiinnostaa.”
Halu oppia jatkuvasti uutta on nostettu myös yhdeksi Teemun parhaista puolista kilpailuehdotuksessa.
”Teemu selvittää kokeneilta konkareilta hyvät käytännöt sekä opit ja jakaa ne myös tehokkaasti työyhteisössämme eteenpäin. Tilanteissa ”Tämä ei ole kyllä ihan mun vahvinta aluetta” Teemu hankkii sujuvasti erityisosaamista toisilta”, ehdotuksessa kerrotaan.
”En halua jokapäiväisessä työssäni hirttäytyä siihen, että näin tehdään, kun on aina tehty aiemminkin. Siinä on siis jatkuvasti taustalla systemaattinen itsensä kehittäminen” Meriluoto itse toteaa.
Näillä Teemun teeseillä rakennettu ympäristö paremmaksi
- Kestävä rakentaminen ja hiilineutraalisuus rakennetun ympäristön keskiössä;
Perusta hiilineutraalille yhteiskunnalle rakennetaan suunnittelupöydällä yhdessä kaikkien rakennusalan toimijoiden kesken. - Tiedolla johtaminen rakennushankkeen peruslähtökohdaksi;
Rakennushankkeita tulee johtaa tiedolla ja taidolla, ei tuurilla. Tiedolla johtaminen on projektin aidon ja objektiivisen tilannetiedon käyttämistä päätöksenteon pohjana. - Muutos alan maineessa ja rakentamisen laadussa vaatii yhteistä tahtoa;
Konsulttitoimistot ja urakoitsijat ovat liian siiloutuneita, eivätkä käy tarpeeksi dialogia keskenään. Meillä on mahdollisuus ratkaista merkittäviä yhteiskunnallisia ongelmia yhdistämällä osaamisemme ja paneutumalla ongelmien sijaan ratkaisuihin.
 |
Teemu Meriluoto
|
VUODEN NUORI RILILÄINEN RIL jakaa tänä vuonna järjestyksessään kolmannen kerran Vuoden nuori RILiläinen -tunnustuspalkinnon. Tunnustuksella RIL haluaa tuoda esiin nuoria osaajia ja vaikuttajia, jotka toimivat koko alan positiivisina keulakuvina, edistäen rakennusalan diplomi-insinöörien ammattitaidon arvostusta. Valinnan voittajasta tekivät useiden ehdotusten pohjalta RIL-Nuorten johtoryhmät pääkaupunkiseudulta, Pirkanmaalta ja Oulun seudulta. Aiemmin tunnustuksen ovat saaneet DI Eetu Partala (2018), sekä DI Saku Viita-aho (2016).
Suosituimmat
Atlantinsilta on Vuoden silta 2022
RILin Vuoden silta 2022 -tunnustuspalkinto on myönnetty Helsingin Jätkäsaaressa sijaitseva...
