Alan nuori osaaja

Alan nuori osaaja - Marleena Jurvanen

pe 11. kesäkuuta 2021 08.35.00

Teksti: Jenni Ahola
Kuva: A-insinöörit

 

Marleena Jurvanen
Ikä: 32
Koti: Pirkkalassa
Valmistunut: Tampereen teknillisestä yliopistosta vuonna 2015
 

Marleena Jurvanen kertoo päätyneensä rakennusalan DI:ksi pitkälti sattumien kautta. Lukion jälkeen häntä kiinnosti erityisesti ympäristötekniikan opiskelu. Kun hän ei kuitenkaan päässyt ensi yrittämällä silloisen Tampereen teknillisen yliopiston ympäristötekniikan linjalle, päätyi hän vuodeksi Vaasan ammattikorkeakouluun opiskelemaan alaa.

”Vaasassa yksi ensimmäisen vuoden kursseista oli kunnallistekniikan kurssi. Kurssilla sain hieman paremman käsityksen siitä, mitä kaikkea rakennustekniikka on, ja että siihen kuuluu ympäristön rakentamista laajemminkin. Tätä kautta kiinnostus rakennustekniikkaa kohtaan heräsi, ja päätin hakea opiskelemaan alaa  seuraavana vuonna TTY:lle.”

Ensimmäisenä opiskeluvuonna TTY:llä Jurvasen kiinnostuksen kohteet tarkentuivat jälleen. Kun kurssien kautta selvisi, mitä kaikkea talonrakennuspuoli tarjoaa, ei yhdyskuntarakentaminen enää kiinnostanutkaan samaan tapaan kuin ennen. Jurvanen päätyikin valitsemaan lopulta pääaineekseen TTY:llä rakennustuotannon- ja talouden.

”On hyvä, että fuksivuonna käydään laajamittaisesti läpi erilaisia peruskursseja. Siten saa kokonaiskuvan siitä, mitä kaikkea rakennustekniikka sisältää, ja voi löytää itselleen mieluisimmat aineet ja pääsuunnan.”

 

Opiskelija saa heittäytyä

Jurvanen kertoo nauttineensa opiskeluelämästä ja sen kaikista eri osa-alueista. Raumalta kotoisin oleva Jurvanen ei Tampereelle muuttaessaan tuntenut etukäteen kaupungista juuri ketään, mutta fuksivuoden tutorryhmän opiskelukavereista muodostui nopeasti noin 10 hengen kaveriporukka, joiden seurassa Jurvanen teki niin kurssitehtäviään kuin vietti vapaa-aikaansa.

”Olimme tiiviisti yhdessä opiskeluaikana, mutta olemme opintojen jälkeenkin pitäneet yhteyttä aktiivisesti. Vajaa pari vuotta sitten tuli täyteen 10 vuotta opiskelujen aloittamisesta, jolloin järjestimme pienimuotoiset vuosijuhlat porukkamme kunniaksi.”

Opiskeluporukan lisäksi Jurvanen solmi ystävyyssuhteita TTY:n naisten salibandyjoukkue SBS Tampissa. Hän toimi myös useamman vuoden ajan joukkueen hallituksessa, joista muutaman vuoden puheenjohtajana.

”Joukkuetoiminta oli minulle tärkeä juttu, ja toi tarvittavaa vastapainoa myös opiskeluun.”

Vuonna 2012 Jurvanen vietti syksyn vaihto-oppilaana Ruotsissa, Lundissa, tavoitteenaan saada rohkeutta englannin kielen puhumiseen ja parantaa niin ruotsin kuin englannin kielitaitoaan. Hän kertoo syksyn olleen yksi opiskeluajan parhaista ajoista fuksivuoden lisäksi.

”Lund on todellinen opiskelijakaupunki, ja opiskelijaelämä siellä oli täysin omaa luokkaansa. Siellä oli todella paljon vaihto-oppilaita, joten sain tutustua eri maiden kulttuureihin vaihtarikavereiden kautta.”

Vasta jälkeenpäin jo työelämään siirryttyään Jurvanen kertoi kunnolla ymmärtäneensä sen, miten rentoa ja vapaata opiskeluelämä monella tapaa oli.

”Opiskeluaikana pystyi heittäytymään täysillä uusiin asioihin, ja panostamaan vapaasti siihen, mikä milloinkin kiinnosti.”

 

Sinnikkyys palkitaan A-insinööreillä

Ensimmäisen opiskeluvuoden jälkeisenä kesänä Jurvanen pääsi kesätöihin TVO:lle, Eurajoelle, Olkiluodon ydinvoimalaitoksen rakennustekniikan toimistoon.

”Olin siellä projektinhallinnan harjoittelijana. Pääsin töissä näkemään myös rakennustyömaata, kun kiersimme valvojan kanssa käytetyn polttoaineen varaston laajennuksen työmaalla.”

Jurvanen piti kesätöistään ja hänen oltiin töissä tyytyväisiä – jopa siinä määrin, että hän päätyi opiskeluaikanaan neljänä peräkkäisenä kesänä Eurajoelle. Jurvanen teki TVO:lle myös kandinsa, jossa käsiteltiin ydinlaitosrakentamisen yksikköhintaluettelon määrittämistä ja kustannustasoa.

TVO:lta tarjottiin Jurvaselle opintojen loppuvaiheessa myös mahdollisuutta diplomityön tekemiseen. Jurvanen kuitenkin kaipasi uusia tuulia - hän päätti ottaa pienoisen riskin ja kieltäytyä työtarjouksesta.

Riski kannatti, sillä Jurvanen löysi pian mielenkiintoisen aiheen lopputyölleen. Hän innostui allianssihankkeista osallistuttuaan TTY:llä A-insinöörien toimitusjohtajan Jyrki Keinäsen luentoon.

”Keinänen totesi, että allianssihankkeisiin liittyen on olemassa Suomessa vielä hyvin vähän tutkimustietoa, ja että aiheesta saisi myös hyvän DI-työn.”

Jurvanen kävi jututtamassa Keinästä luennon jälkeen, ja sai Keinäseltä kehotuksen olla yhteydessä.

”Kuukauden tai ehkä kaksikin laittelin sinnikkäästi viestejä, enkä suostunut luovuttamaan, kun sieltä ei tullut kieltävääkään vastausta. Lopulta sain kutsun haastatteluun. Haastattelussa kyllä huomasin, että he olivat pitkälti jo päättäneet ottaa minut, sillä aloimme jo jutella tarkemmin siitä, millainen tutkimustyöstä tulisi.”

Allianssihankkeet ovat laajoja kokonaisuuksia. Hankkeita käsittelevän DI-työn yksi haastavimmista asioista oli Jurvasen mukaan juuri työn tarkempi rajaaminen.

”Alkuun minulla ei ollutkaan tarkkaa rajausta, ja siinä kävikin niin, että minulla oli aiheesta lopulta niin paljon materiaalia, että olisin saanut materiaalista tehtyä varmasti osittain väitöskirjankin.”

Lopulta Jurvanen päätyi ottamaan työnsä näkökulmaksi allianssihankkeen johtamisen ja organisoinnin periaatteet.

”Oivalsimme, että tässä on työn kultajyvä, se näkökulma, joka vie koko alaa eteenpäin.”

Kiitettävän arvosanan saanutta diplomityötä hyödynnettiin jälkeenpäin myös laadittaessa Allianssi RT-kortteja. Jurvanen oli mukana kirjoittamassa korttien ensimmäisiä versioita A-insinöörien työryhmässä.


Allianssiopit testiin työelämässä

Valmistumisensa jälkeen Jurvanen työskenteli A-insinöörien Espoon toimistolla, ja pääsi mukaan Aalto-yliopiston Otaniemen kampuksen uuden rakennuskokonaisuuden rakennushankkeeseen; kokonaisuuden muodostavat Väre eli Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun rakennus, kauppakeskus A Bloc sekä Kauppakorkeakoulun rakennus.

”Työskentelin projekti-insinöörinä tässä isossa hankkeessa, joka toteutettiin nimenomaan sovellettuna allianssihankkeena. Olin tilaajan edustajana projektinhallinnassa, ja osallistuin myös hankkeen työpajoihin.”

Vuonna 2017 Jurvanen sai siirron Espoosta A-insinöörien Tampereen toimistolle, joka oli mieluinen muutos aina opiskeluajoistaan asti Pirkanmaalla asuneelle Jurvaselle. Tampereelle toimistolle siirtyessään hän pääsi mukaan Lempäälä-talo hankkeeseen, jota oltiin juuri käynnistämässä.

”Pääsin vaikuttamaan siihen, että hanke toteutettiin myös yhteistoimintaurakkamuotona, eli sovellettuna allianssihankkeena, ja kehittämään hankkeeseen oman toteutusmallin. Otimme oppeja ja vaikutteita toteutusmalliin myös Aalto-yliopiston allianssihankkeesta.”

Lempäälä-talo hankkeen lisäksi Jurvanen työskenteli samanaikaisesti myös Posivan, eli ydinjätehuollon asiantuntijayhtiön hankkeissa. Posivalla oli tarvetta uudelle yhteistoiminnalliselle projektimallille, jonka avulla päästäisiin toteuttamaan loppusijoituslaitoksen osaprojekteja.

”Ydinlaitosrakentamisen tarkkaan säännellyssä maailmassa ei ole mahdollista toteuttaa rakennusprojekteja täysin allianssina. Tehtävänämme oli kuitenkin tuoda mukaan heidän projekteihinsa allianssista hyväksi koettuja piirteitäja allianssihenkeä perinteisiä sopimusmalleja soveltaen.”

A-insinöörien toimesta toteutettiin kaksi eri yhteistoimintamallia Posivan kahteen projektiin; maanpäälliseen Kapselointilaitos-projektiin ja maanalaiseen loppusijoituslaitoksen rakennus- ja talotekniikan toteutusprojektiin  Molemmissa projektissa rakentaminen on nyt jo pitkällä, ja Jurvanen kertoo saaneensa pääasiassa vain positiivista palautetta projektien toimintamalleista, vaikka haasteitakin on ollut uuden toimintamallin sisäistämisessä eri osapuolilla.

”Jotta sopimuksiin kirjattu uusi yhteistoimintamalli saadaan toimimaan käytännössä, vaaditaan projektiin hyvää johtajuutta sekä positiivista ja avointa ilmapiiriä”

Lempäälä-talo valmistui sovittujen aika- ja kustannustavoitteiden puitteissa viime vuoden lopulla.

”Lempäälä-talo hankkeen toteutusmalli on nähty yhtenä merkittävänä tekijänä sen suhteen, että projekti on onnistunut asetetuissa tavoitteissa. Itselläni on erityisen hyvä mieli siitä, että projekti on saatu onnistuneesti maaliin nimenomaan hankkeeseen suunnitellulla ja räätälöidyllä yhteistoimintamallilla, ja josta on jälkeenpäin saanut kiitosta. Näin koen myös itse onnistuneeni työssäni”
 

Joukkuepelaaja voittaa myös projektissa

Viimeisen reilun vuoden ajan Jurvanen on ollut poissa työelämästä toisen varsin erilaisen ja mieluisan tehtävän vuoksi.

”Jäin viime vuonna A-insinööreiltä äitiyslomalle. Olen kyllä nauttinut ajasta, ja keskittynyt nyt siihen, että otan tästä kaiken irti – loma aivotyöstä on tehnyt hyvää!”

Vaikkei Jurvasella ole vielä erityinen kova kiire töihin, tarjoaa työelämä kuitenkin hänen janoamiaan haasteita ja mahdollisuutta jatkuvaan itsensä kehitykseen.

”Jokainen projekti on erilainen, jolloin pääsee koko ajan luomaan uutta. Saa oppia edellisistä projekteista, ja pohtia sitten, mikä toimisi seuraavassa hankkeessa.”

Jurvanen kertoo olevansa työelämässä tarkka ja vaativansa itseltään paljon – eikä luultavasti muita vaihtoehtoa olekaan, kun on kyse laajoista, jopa satojen miljoonien eurojen arvoisten hankkeiden toteutuksen suunnittelusta. Hän kertoo vahvuudekseen myös kyvyn hallita laajoja kokonaisuuksia.

”Kun projektissa päätetään viedä jokin asia eteenpäin tietyllä tavalla, näen jo pitkälle sen, miten ja mihin kaikkeen päätös tulee projektissa vaikuttamaan.”

Projektityö tarkkaan rajattuine aikatauluineen saattaa ajoittain olla hyvinkin stressaavaa. Jurvasen mielestä parasta vastapainoa stressaavaan sekä staattiseen työhön on ehdottomasti liikunta.

”Minulla on sääntö, etten jätä koskaan treenejä väliin, vaikka olisikin paljon töitä.”

Jurvanen kertoo harrastaneensa koko elämänsä erilaisia joukkuepelejä; salibandyn lisäksi muun muassa ringetteä. Hän kertoo pitävänsä itseään monella tapaa etenkin joukkuepelaajana, ja uskoo joukkuepelien lainalaisuuksien pätevän monesti myös projektityössä.

”Oleellista projekteissakin on hyvän yhteishengen luominen ja ihmisten erilaisen osaamisen yhdistäminen parhaan lopputuloksen aikaansaamiseksi.. Joukkueessa valmentaja ja projekteissa projektipäällikkö ovat vastuussa siitä, että nämä yhteishenki saadaan luotua sekä osaaminen hyödynnettyä parhaalla tavalla.”

Allianssihankkeista tutut työpajat, joissa osallistetaan hankkeiden eri osapuolia laaja-alaisesti, on Jurvasen mukaan hyvä esimerkki yhteistyön ja erilaisen osaamisen yhdistämisen merkityksestä.

”Työpajojen kautta tulee oivalluksia, ideoita, innovaatioita, ja sitä kautta saadaan kehitystä. Työpajojen avulla projektityöstä tulee mielekkäämpää – projekti ei ole ylhäältä johdettu, vaan yhdessä mietitään, toimitaan ja autetaan toinen toisiamme.”

 

Työ tekee ammattilaisen

Jurvanen löysi oman mielenkiinnon kohteensa opiskelukurssien kautta. Hän kannustaa myös nykyisiä teekkareita rohkeasti kokeilemaan, jotta juuri itseään kiinnostava osa-alue löytyisi.

” ”Kannattaa rohkeasti valita valmiiden opintosuunnitelmien ulkopuoleltakin kursseja, joita itseään kiinnostaa ja joihin jaksaa panostaa. ”. Voi myös samanaikaisesti olla kiinnostunut talotekniikasta sekä infrapuolen asioista, eikä mikään estä sitä, että ryhtyy syventymään molempiin tarkemmin, jotta varmasti löytyy se oma juttu.”

Toinen tärkeä asia teekkarille on Jurvasen mielestä kesätyöpaikan metsästys – jo mahdollisimman varhaisessa vaiheessa opintoja. Mikä tahansa työ alaan liittyen antaa uutta näkökulmaa opiskeluun – oli sitten kyse harjoittelusta työmaalla tai toimistossa, tai vaikkapa pestistä työmaan siivoojana.

”Itse jaksoin kesätöiden avulla myös paremmin syventyä opintoihin, kun pääsin konkreettisesti näkemään, mitä opiskeltavat asiat töissä tarkoittavat. Sain laajemman ymmärryksen siitä, miksi yksittäisiä aiheita, kuten vaikkapa ympäristölainsäädäntöä, käydään läpi kursseilla”.



Takaisin edelliselle sivulle

Alan nuori osaaja - Joonas Lehtovaara

Tuloksia syntyy tehokkaimmin tutkimuksen ja työelämän rajapinnassa

Alan nuori osaaja - Antti Valkonen

DI:ksi Aallosta valmistuneen Valkosen tavoitteena tohtorin tutkinto Princetonissa