Kolumni

Mistä osaajat ratarakentamiseen?

ke 22. joulukuuta 2021 09.20.00

Teksti: Timo Kohtamäki, Toimitusjohtaja, tekniikan lisensiaatti, Suomi-rata Oy
Kuva: Sami Perttilä

 

Suomi seuraa muuta Eurooppaa kehittämällä raideliikennettä vastauksena sujuvaan, vastuulliseen ja vähähiilisempään liikkumiseen. Länsimetro, Raidejokeri ja Tampereen ratikka ovat jo hyvässä vauhdissa. Suunnitteluvaiheessa ovat Turun raitiotie sekä nykyisten ratojen kehityshankkeet mm. pääradalla. Näiden lisäksi viime vuonna päätettiin perustaa kolme hankeyhtiötä: Turun Tunnin Juna Oy, Itärata Oy ja Suomi-rata Oy.

Raidehankkeita on käynnissä samanaikaisesti poikkeuksellisen paljon. Samalla on noussut esille huoli raideosaajien määrästä. Pelkästään kolme hankeyhtiötä tulevat käyttämään suunnitteluun yhteensä noin 300 M€. Hankkeet etenevät toisiinsa nähden eri tahdissa. Kuitenkin, jos suunnitteluajaksi oletetaan 10 vuotta, hankkeet työllistävät keskimäärin 200 suunnittelijaa.

Rataosaajien lisäksi joukko koostuu mm. maisema-arkkitehdeista, ympäristö-, silta- ja kalliosuunnittelijoista sekä geoteknikoista. Lisäksi hankkeet työllistävät viranomaispuolella kunnissa, ELY-keskuksissa ja maakuntaliitoissa raide-, YVA- ja kaavoitusosaajia. Jo nyt olemme tilanteessa, että kaikkiin radansuunnittelun hankeisiin ei ole saatu lainkaan tarjouksia. Eikä edellä kuvattu ruuhka ole vielä toden teolla edes alkanut.

Suunnittelussa ja rakentamisessa on jo pitkän aikaa ollut pulaa mm. osaavista projektien johtajista. Syitä voi hakea niinkin kaukaa kuin 90-luvun lamasta, joka johti rakennusalalla koulutuksen ja kokonaisten koulutusalojen vähentämisiin, opintojen keskeytyksiin ja alan vaihtoihin. Sittemmin alan suosio on kasvanut, mutta kilpailu osaajista on koko ajan kovempaa sekä rakennusalan sisällä että eri alojen välillä.

MANK ry:n ja Eero Nippalan selvityksen (17.1.2021) mukaan lähivuosina infra-alalta eläköityy noin 1 200 työntekijää vuodessa, kun ammattioppilaitoksista, ammattikorkeakouluista ja yliopistoista valmistuu noin 600 henkilöä. Esimerkiksi yliopistoista valmistuu vuosittain vain 50–60 infra-alan diplomi-insinööriä, joista alle kymmenen on suuntautunut ratatekniikkaan.

Määrä ei korvaa edes poistumaa, joten se ei voi vastata myöskään kasvaviin resurssitarpeisiin. Ammattikorkeakouluista valmistuu vuosittain noin 100 uutta infra-alan insinööriä. Tampereen AMK taitaa olla ainoa, joka tarjoaa säännöllisesti infrapuolen opiskelijoille rautatietekniikkaa käsittelevän opintojakson. Kaakkois-Suomen AMK:ssa on tarjolla verkossa toteutettu rautatiealan osaamiskokonaisuus.

Osaavia yrityksiä löytyy varmasti myös Suomen rajojen ulkopuolelta, mutta olisi hienoa, jos kansallisesti merkittävät infrahankkeet voitaisiin toteuttaa suomalaisin voimin. Samalla meille kasvaisi korkeatasoista osaamista, jota voisi hyödyntää kansainvälisissä high speed -rataprojekteissa.

Yksi ratkaisu osaajapulaan on täydennyskoulutus. Terra ja Väylävirasto ovat järjestämässä lukuvuoden 2022–2023 aikana uuden toteutuksen Rautatiesuunnittelun erikoisopintojakso RASU:sta. Koulutus on kohdennettu paitsi yritysten edustajille, myös loppuvaiheen perusopiskelijoille Tampereen ja Oulun yliopistoissa, Aallossa ja ammattikorkeakouluissa.

Tällä hetkellä pahin pullonkaula on suunnittelu. Hankkeiden edetessä se siirtyy rakentamisvaiheeseen ja sen kaikkiin ammattiryhmiin. Toivon, että opettajat, opiskelijat, esimiehet, yritykset sekä kuntien ja valtion organisaatiot tarttuvat käsillä olevaan kasvumahdollisuuteen ja kehittävät omaa rataosaamistaan.

 



Takaisin edelliselle sivulle