Ajankohtaista

Päteväksi kosteudenhallinta-koordinaattorina

ke 30. syyskuuta 2020 14.38.00

Teksti: Henriikka Hellström
Kuvat: Marita Mäkinen, Aimo Nousiainen, Sakari Röyskö, Mari Waegelein ja Heidi Wirtanen

 

Asetus rakennusten kosteusteknisestä toimivuudesta tuli voimaan vuoden 2018 alussa. Siihen perustuvia kosteudenhallintakoordinaattorin pätevyyksiä on myönnetty ensimmäisen kerran tänä keväänä. Sekä pätevyyden toteava FISE, rakennusvalvonta että itse koordinaattorit uskovat pätevyyden tuomien muutosten osaltaan vähentävän kosteus- ja homeongelmia tulevaisuudessa.

 

”OLEN iloinen, että olen pystynyt ennakoimaan hankkeissa aiempaa paremmin. Tämän myötä joillakin työmailla asiat on tehty kosteudenhallinnan kannalta suotuisammin”, tuore kosteudenhallintakoordinaattori, tekniikan tohtori Leif Wirtanen sanoo. Hän on myös Rambollin erityispalveluiden osastopäällikkö ja johtava asiantuntija.

Wirtanen painottaa, että koordinaattori pitää nimetä projektiin jo hankesuunnitteluvaiheessa. Muussa tapauksessa hänen vaikutusmahdollisuutensa kosteudenhallintaan kutistuvat huomattavasti. Wirtanen on saanut kosteudenhallintakoordinaattorina toimimisestaan jo muutaman kuukauden kokemuksella positiivista palautetta muun muassa suunnittelijoilta ja valvojilta.

Myös IdeaStructura Oy:n rakennesuunnittelija, kuntotutkija Erno Vuoti sai pätevyytensä ensimmäisten reilun 20 kosteudenhallintakoordinaattorin joukossa.

”Uuden koordinaattorin tärkeä rooli sisältää teknisten asioiden neuvonnan ja ideoinnin ohella hankkeen eri tahojen vuoropuhelun edistämistä. Jalostamme kosteudenhallintaan liittyviä asioita yhdessä muiden osapuolten kanssa paremmiksi.”

Vuoti sanoo, että hänet on otettu työmailla hyvin vastaan. Myös tilaajapuoli, jolle koordinaattori on lisäkuluerä, on suhtautunut asiaan positiivisesti.

”Monesta suunnasta on tullut palautetta, että yksi uusi, valvova silmäpari hankkeeseen on erittäin tervetullut. Parhaassa tapauksessa koordinaattorin avulla vältetään mahdollisesti muuten tullut kosteusvaurio.”

 

Erno Vuoti on suorittanut korjaus­rakentamisen YAMK-koulutuksen sekä RTA- ja KHK-pätevyydet. Kokemusta alalta on ehtinyt kertyä 10 vuotta. Hän toimii IdeaStructura Oy:ssä projektipäällikkönä erilaisissa korjausrakentamisen suunnittelu-, tutkimus- ja valvontatehtävissä.

 

Eniten kosteusongelmia viemärivirheistä

Vuoti toimii parhaillaan kosteudenhallintakoordinaattorina Helsingin Vuosaaren lukion uudisrakennustyömaalla. IdeaStructuran toiminta on painottunut korjausrakentamiseen, mutta Vuoti kokee tämän taustan toimivan erinomaisesti uudisrakentamistyömaalla.

”Tuon korjausrakentamisesta näkemystä sellaisiin yksityiskohtiin, joihin uudisrakentamisessa ei kiinnitetä aivan samalla tasolla huomiota. Käytännössä tämä ilmenee esimerkiksi tarkempana rakennusfysikaalisena suunnitteluna sekä detaljisuunnitteluna.”

Wirtanen sanoo kosteudenhallintakoordinaattorin tehtäväkentän olevan melko laaja. Hän painottaa, että vaikka kyseessä olisi suurikin hanke, olisi parempi, että sama henkilö toimisi roolissa läpi koko projektin.

”Esimerkiksi rakennusfysiikan ja -tekniikan osaamisen lisäksi koordinaattorilta vaaditaan hyviä sosiaalisia taitoja.”

Kosteudenhallintakoordinaattorin tarve, tausta ja rooli muotoutuvat luonnollisesti myös hankkeen toteutusmuodon, rakennustyypin ja käyttötarkoituksen mukaan. Wirtanen painottaa, että vastaavan mestarin rooli on kosteudenhallinnankin kannalta ensiarvoisen tärkeä.

”Jos työmaan vastaava on hyvä, erot yritysten ja työmaiden välillä pienenevät huomattavasti.”

Wirtanen nimeää yhdeksi merkittäväksi kosteusvaurioita aiheuttavaksi työmaa-aikaiseksi haasteeksi veden ohjaukseen liittyvät haasteet, kuten työmaa-aikaisen viemäröinnin.

”Aika monella työmaalla on tullut vastaan esimerkiksi viemäreiden kannakoinnin puutteita tai vesijohtojen vaurioita, jotka ovat johtaneet vesivahinkoon.”

 

Tarvitaan lisää perustutkimusta

Eduskunnan tarkastusvaliokunnan selvityksessä arvioitiin vuonna 2012, että 600 000 - 800 000 suomalaista altistuu päivittäin kosteus- ja homevaurioiden aiheuttamille epäpuhtauksille. Sisäilmayhdistyksen toiminnanjohtaja Mervi Aholan mukaan vajaassa kymmenessä vuodessa vaurioiden ehkäisyssä ja korjaamisessa on menty paljon eteenpäin.

”Yleisin virhekäsitys vaikuttaa kuitenkin edelleen olevan, että kosteudenhallinta olisi hoidettu yhdellä tempulla, kuten teltan alla rakentamisella. Toinen on asenteet; on turmiollista, jos omia käsityksiään ei pysty tarkastelemaan uuden tiedon valossa.”

Ahola painottaa rakennusfysikaalisessa suunnittelussa muun muassa tiukkojen aikataulujen ja kuivumisaikojen toimivaa yhtälöä. Rakentamisen prosessit ovat kehittyneet paljon, mutta esimerkiksi betonin kuivumisaika ei ole nopeutunut samassa tahdissa edes erikoisbetoneilla.

”Kehityksen edellytys on laadukas tutkimus. Tutkimus on viime vuosina ollut enemmän yritysten omaa tutkimusta ja tuotekehitystä, mutta olisi tärkeä varmistaa myös riippumattoman perustutkimuksen taso. Lisäksi pitäisi enemmän miettiä, miten tutkimustuloksia voidaan hyödyntää käytännössä, etteivät tulokset jää loppuraporttiin pölyttymään.”

 

Kouluttajien taso vaihtelee

Pätevyyden toteavan FISE Oy:n toimitusjohtaja Marita Mäkisen mukaan kosteudenhallintaan liittyvät asiat olivat retuperällä ennen vuonna 2015 käynnistettyä koko rakennusprosessin kosteudenhallintaan liittyvää toimintamallin suunnittelua. Kuivaketju 10 -malli lähti leviämään Oulusta top 10-kaupunkeihin, jonka jälkeen sen hallinta siirtyi Rakentamisen laatu RALA:n.

”Aluksi päätettiin, ettei kosteudenhallintaan tule erillistä pätevyyttä. Pian kuitenkin huomattiin, että alalla on niin kirjavaa osaamista ja käytäntöjä, että pätevyys on hyvä olla olemassa.”

Helsingin rakennusvalvonnan tarkastusinsinööri Aimo Nousiaisella on ollut osaltaan sormensa pelissä liittyen sekä asetuksen muotoiluihin että kosteudenhallintakoordinaattoritermiin.

”Työmailla on toiminut jo pidempään kosteudenhallintakoordinaattoreita, mutta ilman nykyisenkaltaista pätevyyden toteamisjärjestelmää. Nimikkeenä Kuivaketju 10 ensimmäisissä versioissa oli alun perin kosteuskoordinaattori, mutta Helsingin päässä päätettiin, että työmailla ei voi huseerata ns. märkäkoordinaattorina. Tämän myötä nimi muotoutui nykyiselleen. Nimellä on myös synergia työturvallisuuskoordinaattoriin”, Nousiainen kertoo.

Pätevyyden osoittaminen on Nousiaisesta ehdottomasti tarpeellinen kehitysaskel. Hän kuitenkin muistuttaa, että kosteudenhallintakoordinaattorin pätevyyden omaavilla henkilöillä voi olla hyvinkin erilaiset koulutus- ja kokemustaustat, rakennusmestareista tekniikan tohtoreihin.

”Hankkeeseen ryhtyvän on katsottava tarkkaan, minkälainen koulutus ja kokemus pätevyyden omaavalla henkilöllä on. Onko osaaminen juuri kyseiseen hankkeeseen sopiva ja riittävä vai ei? Rakennusvalvonta ei tee tätä päätöstä, koska nykylainsäädännössä ei ole tähän työkaluja. Sama pätee koordinaattorin tehtävien määrittelyyn.”

Suoraan koulun penkiltä rooliin ei voi hypätä, vaan pätevöityvällä henkilöllä täytyy olla jo kokemusta kosteudenhallinta-asioiden ohjaamisesta tai valvonnasta. Koulutustaustasta täytyy löytyä myös rakennusfysiikkaosaamisen minimitaso. Jos teoriaosaamista ei ole ennestään riittävästi, sitä on hankittava täydennyskouluttautumalla.

”Pätevyyteen johtavia koulutuksia järjestää tällä hetkellä viisi eri tahoa. Olen kuullut, että kaikki koulutuksen käyneistä kaikki eivät valitettavasti ole tyytyväisiä saamaansa oppiin. Odotukset eivät ole kohdanneet todellisuutta.”

Pätevyyteen johtavaa koulutusta antavat Metropolia amk, Oulun amk, Savonia amk, Rateko ja TTS.

”Näyttötyönohjeistusta tarkennettiin alkuvuodesta eri toimijoiden kesken, jotta laatu ja sisällöt olisivat kaikilla samat. Näyttötyö pitää tehdä kohteessa, joka on luokiteltu vaativaksi”, Mäkinen sanoo.

Hän jatkaa, että kosteudenhallintakoordinaattorin kohdalla on kritisoitu hieman myös työkokemusvaatimusten rankkuutta, mutta kritiikkiä tulee kaikkien pätevyyksien osalta samasta asiasta.

 

Marita Mäkinen on valmistunut diplomi-insinööriksi Tampereen teknillisestä korkeakoulusta rakennustekniikan koulutusohjelmasta. Valmistumisensa jälkeen hän on työskennellyt rakennesuunnittelijana noin 10 vuotta, ja tämän jälkeen lehtorina ja koulutusvastaavana Hämeen ammattikorkeakoulussa. Vuodesta 2014 alkaen hän on toiminut Rakennus-, LVI- ja kiinteistöalan henkilöpätevyydet FISE Oy:n toimitusjohtajana.

 

Kahden vuoden päästä 200 koordinaattoria

Tärkeintä kosteudenhallinnassa on, että jo alkumetreillä päätetään koko rakennushankkeen kosteudenhallinnan vaatimukset ja toimintamallit.

”Jos juna ei lähde oikealle raiteelle alkumatkalla, on sitä vaikea nostaa ojanpenkalta takaisin. Kosteudenhallintaselvitys on työkalu, jolla hankkeeseen ryhtyvä sitouttaa kaikki hankkeensa osapuolet asettamiinsa vaatimuksiin ja toimintamalliin. Sitä ei pidä laatia vain rakennusvalvontaa varten, vaikka välillä näin rivien välistä luenkin”, Nousiainen sanoo.

Mäkinen painottaa, että kosteudenhallintakoordinaattorin pätevyys ohjaa kosteusongelmien ehkäisyyn mahdollisimman varhaisessa vaiheessa hanketta. 

Hän on tyytyväinen jo nyt pätevyysmääriin.

”Uskon, että alalla on parin vuoden päästä ainakin 200 uutta pätevyyden omaavaa kosteudenhallintakoordinaattoria.”

Asetuksen mukaan koordinaattori pitää nimetä kaikkiin luvanvaraisiin hankkeisiin, joten tarve osaajille on suuri.  

 

 

Kosteudenhallinta­koordinaattorin pätevyys

Perustuu ympäristöministeriön asetukseen rakennusten kosteusteknisestä toimivuudesta 782/2017. Asetuksen 12 § mukaan rakennushankkeeseen on nimettävä hankkeen kosteudenhallinnan valvonnasta vastaava henkilö.

Kosteudenhallintakoordinaattori toimii rakennushankkeessa hankkeeseen ryhtyvän edustajana. Hänen tehtävänään on valvoa ja ohjata rakennushankkeen kosteudenhallinnan toteutumista koko rakentamisprosessin ajan.

Hankkeen kosteudenhallintaselvityksessä hankkeeseen ryhtyvä ilmoittaa kosteushallintakoordinaattorina toimivan henkilön rakennusvalvontaviranomaiselle.

 

Pätevyysvaatimukset

Linjassa TOPTEN-rakennusvalvontojen tulkintakortin 117c 01 (Kosteudenhallintaselvitys, merkitys ja sisältö) ja Kuivaketju10-toimintamallin kanssa.

Pätevyysvaatimukset on johdettu maankäyttö- ja rakennuslain 132/1999 määrittämistä suunnittelijoiden ja työnjohtajien kelpoisuusvaatimuksista vaativuusluokassa vaativa.

Pätevyydessä ei ole erillisiä pätevyysluokkia.

Pätevyysvaatimukset koostuvat koulutuksesta ja työkokemuksesta.

 

Polku pätevyyteen

Tarkista FISEn sivuilta koulutusta ja työkokemusta koskevat pätevyysvaatimukset: www.fise.fi

Suorita kosteudenhallintakoordinaattorin täydennyskoulutus.

Tee pätevyystentti.

Lisätietoa: www.ril.fi/fi/patevyydet/kosteudenhallintakoordinaattori.html

Hae pätevyyttä FISEn digitaalisella pätevyyspalvelulla.

 

Kosteudenhallintakoordinaattorin pätevyyden toteaa FISE ja pätevyyslautakunnan sihteerijärjestönä toimii Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL.

 



Takaisin edelliselle sivulle

Älykäs työmaan dokumentointi

Dotag on kehittänyt työmaan dokumentointia varten malliin perustuvan digitaalisen työkalun...

Licence to Breathe -hanke hakee ratkaisuja SARS-CoV-2 viruks...

Hankkeessa pyritään tautien leviämisen minimointiin sisätiloissa mm. teknisten ratkaisujen...