Kolumnit

Vastuullisuus luo luottamusta

ke syysk. 27 12:32:00 2017

Rakennetun omaisuuden korjausvelka pysyy puheenaiheena niin valtion, kuntien kuin yksityisen omaisuudenkin osalta. Korjausvelkaa voi pitää heikon omistajuuden seurauksena. Syynä voi toki olla omistajan aidosti vaikea taloudellinen tilanne, mutta monesti voi aiheellisestikin kysyä, onko omistaja toiminut vastuullisesti antaessaan omaisuutensa rapistua. Onko varoja käytetty reippaasti uusinvestointeihin sen sijaan, että olisi huolehdittu aktiivikäytössä olevien rakennusten ja rakenteiden kunnosta? Entä onko uskallusta luopua käyttöä vaille jääneestä omaisuudesta?

Vastuullisuuden vaade ei rakennetun omaisuuden osalta kuitenkaan rajoitu omistajuuteen. Rakennetun ympäristön elinkaaren kaikissa vaiheissa keskeisten toimijoiden on toimittava vastuullisesti. Tilaajan ja rakennuttajan on tiedettävä, mitä tilata. On pidettävä mielessä hankkeen elinkaarikustannukset pelkän hankintahinnan sijasta.

Suunnittelijalle ja rakentajalle vastuullisuuden luulisi olevan perusominaisuus, sillä toimivilla markkinoilla ”hyvä kello kauas kuuluu, paha vielä kauemmas”. Toiminnan hyvä tekninen ja taloudellinen laatu sekä ympäristövastuun ja sosiaalisen vastuun kantaminen parantavat mainetta ja tuovat uusia tilauksia. Se luo luottamusta.

Kumma kyllä, säännöllisesti kuulee ja näkee viestejä hankkeista, joita on suunniteltu suurpiirteisesti ja rakennettu hutiloiden. Valvonta pettää ja tilaaja luottaa oman osaamisensa puutteessa liikaa ulkopuolisiin palveluntarjoajiin.

Tekniikan Akateemisten Liitto TEK ry:n ammattieettinen koodi, Kunniasääntö, ohjeistaa jäsenistöä vastuullisuuteen työtehtävissä muun muassa näin: ”Otan vastaan vain tehtäviä, joiden tavoitteet tunnen ja voin itse hyväksyä. Työnantajani ja asiakkaani voivat olla vakuuttuneita siitä, että teen parhaani heidän hyväkseen.” Tämä on oiva ohje myös kaikille rakennusalan ammattilaisille. Kun tämän lisäksi muistaa sen, että vastuullinen tekijä ottaa vastaan vain sellaisia tehtäviä, joihin hänellä on riittävä ammatillinen pätevyys, ollaan hyvällä tiellä.

Myös käyttäjän tulee toimia vastuullisesti. Monissa tapauksissa käyttäjän vastuu on samalla omistajan vastuuta, vaikka se voi organisaatiossa olla eri yksiköllä. Kunta sekä omistaa koulun, että tarjoaa tiloissa opetusta. Valtio omistaa rautatien ja valtionyhtiö harjoittaa junaliikennettä.

Yksityinen kansalainenkin voi toimia vastuullisesti käyttäessään infrastruktuuripalveluja. Tienkäyttäjän linjaan kannattaa kilauttaa, jos huomaa tiessä liikennettä haittaavan vaurion. Jos yllättävä lammikko osuu silmään kuivana aikana puistossa, kannattaa ottaa yhteyttä vesihuoltolaitokseen.

Talonrakennushankkeiden toteutukseen lanseerattiin muutama vuosi sitten Kuivaketju10-toimintamalli, jolla pyritään koko hankkeen kestävään katkeamattomaan kosteudenhallintaan ja sen myötä parempaan rakentamisen laatuun. Toimintamallin käyttöä ollaan nyt laajentamassa koko maahan. Idealtaan vastaavaa ajattelua on tarpeen jalostaa edelleen myös yhdyskuntatekniikan rakentamisen ja kunnossapidon käytäntöihin. Vastuullisen toiminnan täytyy ulottua katkeamattomana omistajuudesta suunnittelun ja rakentamisen kautta käyttöön ja kunnossapitoon. Lopputulos on tunnetusti yhtä hyvä kuin ketjun heikoin lenkki. 

 

Teksti: Paavo Taipale
yhdyskuntatekniikan päällikkö, Suomen Kuntaliitto ry



Takaisin edelliselle sivulle

Mitä on lean-rakentaminen?

Rakennushankkeilta vaaditaan entistä parempaa arvontuottoa niin lyhyempinä läpimenoaikoina...

Ei laatua ilman valvontaa

Korkeatasoinen arkkitehtuuri on tärkeä osa rakentamisen laatua.