Kolumnit

Vastuullista johtamista ei voi ulkoistaa

Vastuullinen liiketoiminta puhuttaa, ei vähiten rakennusalalla. Yritykset pyrkivät parantamaan työnsä laatujälkeä ja vaikutuksia ympäröivään yhteiskuntaan pystyttämällä erilaisia vastuullisuusjärjestelmiä ja eettisiä koodeja. Yhä useammalla organisaatiolla on ikioma yhteiskuntavastuupäällikkö. Silti monella alalla tulee jatkuvasti ilmi vastuutonta ja vahingollista toimintaa. Käry käy, aina Panamassa saakka. 

Vastuullinen johtaminen voidaan ymmärtää ulkoisena systeeminä tai sisäisenä periaatteena. Ulkoiseen käyttöön tarkoitetut vastuullisuusohjelmat, standardit ja eettiset ohjeet ovat näkyvä osa pyrkimystä kestävämpään liiketoimintaan, mutta ne jäävät monesti irrallisiksi kulisseiksi.

Todelliseen toimintaan vaikuttaa painavammin yrityksen sisäinen kulttuuri. Ajan henki korostaa kilpailua, tuloksellisuutta ja keskitettyä johtamista. Monen viimeaikaisen business-skandaalin taustalla on vaikuttanut aggressiivinen organisaatiokulttuuri, jossa henkilöstö on sisäistänyt tarpeen ”tehdä tulosta hinnalla millä hyvänsä”. Esimerkiksi finanssikriisin laukaisseissa amerikkalaispankeissa paketoitiin sijoittajille riskipitoisia asuntolainoja tietäen niiden sisältämien ongelmien kaatuvan asiakkaiden ja viime kädessä yhteiskunnan syliin. Pankkiirit saivat bonukset, me muut valtionvelan.

Organisaatiokulttuuri ei synny tyhjästä. Siihen vaikuttavat yritykseen historian myötä kotiutuneet arvot, näkemykset ja tapa toimia. Vastuullisen kulttuurin rakentaminen alkaa siitä, että analysoidaan näitä näkymättömiä normeja ja arvoja, ja paikannetaan perinteet, jotka johtavat vastuullisuuskysymysten sivuuttamiseen.

Oma osansa on myös johdolla itsellään. Sen tarjoama esimerkki on olennainen osa yrityskulttuurin muodostumista. Organisaation kapeita etuja ryminällä ajava johto vahvistaa laajemmille yhteiskunnallisille ja ekologisille tekijöille sokeutumista firman sisällä.

Toisaalta taas yritystoiminnan kytköksiä toisiin tarkkaan punnitseva liikkeenjohtaja tukee koko organisaation kääntymistä kohti vastuullisempaa kulttuuria. Toki yrityksen on oltava taloudellisesti kannattava. Viime kädessä kuitenkaan hienoimmatkaan vastuullisuusohjelmat tai eettiset koodit eivät voi varmistaa sitä, että työntekijät ja johtajat havaitsevat vastuullisen liiketoiminnan kannalta kriittisiä tilanteita niitä kohdatessaan. Täysin vastuullisen oloinen järjestelmä voi muuttua hetkessä vastuuttomaksi haitallisen toiminnan paljastuessa.

Vastuullisen johtamisen suurin haaste on siinä, että eettisyyttä ja vastuullisuutta ei voi ulkoistaa tai delegoida. Sen asettamat kysymykset toiminnan laajemmista vaikutuksista paikalliseen yhteisöön, sidosryhmiin ja ekologiaan joutuu jokainen käymään henkilökohtaisesti läpi. Kukaan ei ole täydellinen, mutta aina on tilaa kasvulle.  

 

Teksti: Tuomo Peltonen
KTT, Johtamisen ja organisoinnin professori, Turun yliopiston
kauppakorkeakoulu



Takaisin edelliselle sivulle

Maisema-arkkitehtuurin alta paljastuu taidokas rakennusinsin...

Pääkirjoitus Rakennustekniikka-lehden numerosta 1/2018.

Liikenne murtuu – tällä kertaa asialla tekoäly

Tekoälyn myötä ymmärtämämme liikenne tulee muuttumaan tai murtumaan, jälleen kerran.