Henkilöjutut

Vuoden 2019 rakennusalan diplomi-insinööri Sami Rantala: ”Perusinsinööri tieteiden kunnioitus on säilytettävä korkealla tasolla.”

Teksti: Henriikka Hellström
Kuva: Katri Lehtola

 

Kreaten sillanrakentamisen ja -korjauksen yksikönjohtajana viitisen vuotta työskennellyt Rantala on toiminut erittäin pitkään vaativissa tehtävissä siltasektorilla. Hän on näkyvä ja esimerkillinen keulakuva, jonka ohjauksessa myös nuorempi DI-polvi ottaa harppauksia urallaan eteenpäin.

Keväällä vuoden 2019 rakennusalan diplomi-insinööriksi valittu Sami Rantala edustaa sukupolvea, jonka aikana siltasuunnittelu on ottanut huikeita kehitysaskelia. Itse hän on luonut uransa 97-prosenttisesti siltojen parissa.

”Olen päässyt kehittämään ja rakentamaan organisaatioita, kun alalla on siirrytty teknisesti suurempiin kokoluokkiin. Samanaikaisesti toimikentässä on tapahtunut isoja muutoksia. Esimerkiksi hankintamenettely on muuttunut ja tielaitosuudistus on kääntänyt asioita eri asentoon.”

Valinnan Vuoden DI -tunnustuksen saajasta tekee RILin hallitus, jonka mukaan Rantalalla on raudanluja tekninen ammattitaito ja hän on kehittänyt alaa aktiivisesti. Häntä on kehuttu myös innostavaksi esimieheksi ja kollegaksi.

”Sami Rantala on myös palkittu vuonna 1996 Innovaatiopalkinnolla pitkäjänteisten kaarisiltojen rakentamismenetelmien kehittämisestä ja hän on ollut osallisena neljässä palkitussa Vuoden Silta -hankkeessa. Lisäksi hän on osallistunut RILin Sillat – suunnittelu, toteutus ja ylläpito -julkaisun kirjoittamiseen. Rantalalla on myös pätevyys vaativien puu- ja teräsrakenteiden suunnitteluun, poikkeuksellisten vaativien betonirakenteiden työnjohtajapätevyys sekä vaativien teräsrakenteiden asennustyönjohtajan pätevyys”, RILin hallitus tiivistää.

Tunnustuksen saaja itse on tyytyväinen, että hän on päässyt muiden siltainsinöörien kanssa kasvattamaan siltarakentamisen profiilia ja arvostusta. Myös siltarakentamisen vienti on ollut jo vuosikymmeniä hyvässä huudossa. Kansainvälisesti merkittäviä hankkeita on toteutettu muun muassa Vietnamiin. Globaalisti Rantala on myös tyytyväinen suomalaiseen porapaaluosaamiseen, jota hyödynnetään esimerkiksi Ruotsissa ja Norjassa.

”Kiinalaiset ovat toimineet suurten siltojen keihäänkärkenä jo 20 vuotta. Pohjoismaista etenkin norjalaiset ovat suunnitelleet vaativia hankkeita. Hyvä esimerkki tästä on maan länsirannikolle, reitille E39 suunniteltavat kelluvat tunnelit.”

Rantalan mukaan Suomessa ei ole teknisesti pakollista rakentaa erittäin kunnianhimoisia siltahankkeita. Poikkeuksen tekee hänen mielestään Kansi ja Areena -hanke, joka on uraauurtava myös Euroopan mittapuussa. Kreate toteuttaa Tampereen massiivisessa projektissa myös betoni- ja erikoisrakentamisen osuuden.

 

Alan imagoa nostettava

Rantala pitää alan suurimpana haasteena tulevaisuuden osaamisen turvaamista.

”Päivittäisessä työssä tämä tarkoittaa positiivisena esikuvana toimimista ja oikeiden työkalujen tarjoamista osaamisen kehittämiseen. Alan yleisen kiinnostavuuden ja imagon ylläpitäminen on erittäin tärkeää tulevaisuuden osaajien houkuttelemiseksi rakentamis- ja kiinteistöalalle. Samalla täytyy huolehtia siitä, että perusinsinööritieteiden kunnioitus pysyy korkealla tasolla tulevaisuudessakin.”

Hän sanoo, että vaikka DI-tutkinto osaltaan onkin geneerisempi kuin ennen, täytyy tiettyjen perusvalmiuksien, kuten luonnontieteiden vahvan osaamisen olla hyvin hallussa.

”Tällä hetkellä pula on etenkin kokeneista projektipäälliköistä. Osaajapulaan pyritään vastaamaan yrityksissä systemaattisella kasvattamisella ja opettamisella. Harjoittelijoiden sitouttaminen on tärkeää.”

Alan asiantuntijoiden osaaminen ja arvostus perustuvat Rantalan mukaan kuitenkin perusinsinööritieteiden kunnioitukseen.

”En tarkoita tällä ainoastaan DI-koulutusta, vaan insinööriosaamisen vahvistamista joka tasolla.”

Rantala nostaa esille myös toisen alan kuuman perunan, rakentamisen laadun.

”Alalla pitää pyrkiä torjumaan mielikuvaa, että toimintamallit olisivat tuhansien vuosien takaa. Alan imagon ja yleisen kiinnostavuuden ylläpitäminen on erittäin tärkeää. Rakentaminen on houkutteleva, konkreettinen ala.”

Oma uravalinta on aina tuntunut itsestään selvältä ja lähestymistapa kaikkeen tekemiseen on ollut suoraviivainen.

”Olen aina pyrkinyt yksinkertaistamaan asiat, välttämään liian monimutkaisia ratkaisuita.”

Luontainen insinööriuteliaisuus, pieni kyseenalaistaminen ja pienten yksityiskohtien tekeminen paremmin, halvemmin ja tehokkaammin. Siinä resepti ja ohjenuora, jota Rantala noudattaa omalla urallaan. 

 

Näitä mentoreitani arvostan

Seppo Rantala, isäni, Insinööritoimisto Seppo Rantala Oy:n perustaja, sai minut hakeutumaan uralle. Hän on tarjonnut työpaikan, varmistanut selustan ja antanut vapaat kädet niillä opeilla, jotka hän on parhaaksi nähnyt. Isä on antanut juuret, ja siivet, millä lentää.

Ralf Lindberg, professorini, vaikutti insinööritieteelliseen heräämiseeni. Hänen kovan luokan osaamisensa ja poikkeava innostuksensa alaa kohtaan motivoi. Hänellä on hieno taito pilkkoa asiat yksinkertaisiin osiin. Lindbergillä on myös vahva suuruusluokkien ymmärryksen taito. Myös perusinsinööritieteellinen osaaminen on korkealla tasolla.

Aaro Holopainen, rakennuspäällikkö KreuTo Oy:llä. Hän toimi esikuvana alan kehittämisessä ja innovoinnissa sekä suhtautumisessa uuteen. Hänen osaamisensa oli pari vuosikymmentä edellä aikaansa.

 

Kolme nousevaa tähteä

Aki Kopra: Kehityshakuinen ja -haluinen DI, infraurakoinnin digitaalisen osaamisen edelläkävijä. Kreate Oy

 Henri Heiermann: Vaativien rakenteiden rakennesuunnittelun tulevaisuuden tekijöitä. Ramboll Finland Oy

Eetu Partala: Siltasuunnittelun nuoremman polven kärkikaartia.

 

Sami Rantala

Syntynyt: Tampereella, asuu Tampereella omakotitalossa

Harrastukset: metsästys, alan järjestö- ja vapaaehtoistoiminta, koiratoiminta ja tavanomaiset omakotiasujan toimet

Perhe: vaimo, kaksi lasta ja koira

 

Urastepit

  • Diplomi-insinööriksi 1995 Tampereen teknillisestä yliopistosta, pääaineena rakennustekniikka – saanut diplomityöstään pitkäjänteisten kaarisiltojen rakentamismenetelmien kehittäminen – Rakennusalan edistämissäätiön innovaatiopalkinnon 1996
  • Insinööritoimisto Seppo Rantala Oy:ssä työmaainsinöörinä ja työpäällikkönä sekä 1999–2005 toimitusjohtajana ja 2005–2014 hallituksen puheenjohtajana
  • Kreate Oy:ssä 2014 alkaen sillanrakentamisen ja korjausyksikön johtajana

 

 

Vuoden rakennusalan diplomi-insinööri

Vuodesta 1997 alkaen myönnetyn tunnustuspalkinnon kriteereitä ovat laadukas insinööriosaaminen, henkilön esimerkillisyys, helppo samaistuttavuus, positiivinen vuorovaikutus alalla sekä ammattikunnan arvostuksen edistäminen. Valinnan tekee RILin hallitus.



Takaisin edelliselle sivulle

Varapuheenjohtaja Mikko Inkala: "All win or all lose!”

RILin toiseksi varapuheenjohtajaksi kolmivuotiskaudelle 2019–2021 valittiin Pöyryn infrasu...

Uusi puheenjohtaja Timo Kohtamäki: RIL on riippumaton, koko ...

Tammikuussa kolmivuotisen puheenjohtajakautensa aloittanut Timo Kohtamäki on tekniikan lis...