Kolumni

Konsultti: ota oppia talotehtaista!

Teksti: Joran Hasenson, Kastelli-talojen toimitusjohtaja, Pientaloteollisuus PTT:n hallituksen puheenjohtaja

 

Rakennusalalla on totuttu kilpailuttamaan asioita. ”Pilko urakka niin pieniin osiin kuin mahdollista, lähetä jokaisesta osasta sata tarjouspyyntöä ja valitse sitten urakoitsijaksi se, joka laskee väärin”, opasti rakentamistalouden kursseilla jopa suuresti ihannoimani Juhani Kiiras. Toki tapansa mukaan hieman kieli poskella.

RILin suosituimpien työnantajien kyselyissä kiinnostavimpina työpaikkoina korostuvat jatkuvasti suuret konsulttitalot, joiden työtehtävät monesti painottuvat optimointiin ja projektointiin. Rakennusalan salakielessä allianssi, projektinjohtourakka ja muut projektien vetoon liittyvät mallit otetaan aina ensimmäisenä esiin, kun aletaan suunnitella uutta kohdetta.

Rakennusalan perinteinen supersankari on työmaan pelastava vastaava mestari, joka kaikista vastoinkäymisistä huolimatta saa kohteen pidettyä aikataulussa ja budjetissa. Tähän hän käyttää henkilökohtaisia suhteitaan ja kaikkia niitä keinoja, joita pääkonttorilla ei edes uskallettu ajatella.

Rakennusala on kiistatta projektiliiketoimintaa. Olisiko kuitenkin järkevämpää, että jokaista asiaa ei edes yritettäisi optimoida, vaan liiketoiminta vietäisiin enemmän prosessiliiketoiminnan suuntaan? Ja samalla opit otettaisiinkin tehtaiden malleista?

Rakennusalan toimijoista talotehtaat ovat varmasti lähimpänä tätä ajatusmallia. Jokaiseen Suomessa sijaitsevaan niemeen ei tarvitse suunnitella yksilöllistä unelmaa. Ja vaikka arkkitehdin ratkaisuun päädyttäisiinkin, valitaan ratkaisut valmiiksi suunnitelluista, kilpailutetuista ja hyväksi koetuista malleista. ”Räystäsdetaljiksi voit valita minkä tahansa, kunhan se löytyy näiden kolmen vaihtoehdon joukosta”, opastetaan arkkitehtia. Arkkitehti voikin keskittyä rakennuksen hengen luomiseen ja jättää detaljien hieromisen muiden pohdittavaksi. Malli toimii myös muilla rakentamisen osa-alueilla.

Pitääkö esimerkiksi jokaiseen tilaan optimoida täysin ideaali IV-koje? Pientaloissa käytetään usein samaa konetta talon koosta riippumatta. Joissain taloissa se on juuri passeli, joissain hieman tarpeettoman suuri. Kun kaikissa kohteissa käytetään samaa konetta, osaa suunnittelija sen suunnitella, asentaja asentaa ja takuukorjausmies korjata. Hintakaan ei lopulta ole kalliimpi, kun hankinta voidaan tehdä kerralle esimerkiksi tuhannesta laitteesta, eikä työmaan tarvitse kilpailuttaa joka työmaalle erilaisia laitteita.

Voittajia tässä mallissa ovat loppukäyttäjät ja rakentajat, häviäjiä mahdollisesti osaoptimoinnista leipänsä saavat konsultit. Pitkässä juoksussa uskon, että hekin lopulta päätyisivät voittajiksi. Rakennusalan olisikin mitä pikimmiten syytä siirtyä prosessiliiketoiminnan suuntaan, jotta liian hitaasti kehittynyt tuottavuus saataisiin vihdoinkin jyrkkään nousuun.



Takaisin edelliselle sivulle

Vesihuoltoon kaivataan uskallusta

Vesihuollon tilanteesta on maalattu synkkä kuva.