Ajankohtaista

Licence to Breathe -hanke hakee ratkaisuja SARS-CoV-2 viruksen leviämisen estämiseksi

SARS-CoV-2 koronaviruksen leviämisellä on maailmanlaajuiset vaikutukset. Viruksen käyttäytymisestä ja leviämisestäsisäilman olosuhteissa on vielä suhteellisen vähän tietoa.  Viruksen leviämisen hillitsemiseksi pinnoilta ja ilmateitse vaativat laajan kokonaisuuden käsittelyä. On tunnettava viruksen käyttäytyminen ilmassa ja pinnoilla, rakennuksen talotekniikan toteutus, ihmisten käyttäytyminen eri toimintaympäristöissä sekä kiinteistö- ja käyttäjäpalveluiden mahdollisuudet.  

Teknologiayritykset ympäri maailmaa kehittävät kiivaalla tahdilla ratkaisuja viruksen leviämisen estämiseksi sekä turvallisen sisäympäristön takaamiseksi. Tutkimustietoa niin viruksen käyttäytymisestä sisäilmaolosuhteissa kuin teknologisista ratkaisuista tähän liittyen syntyy nopealla tahdilla runsaasti, mutta tutkimustulosten tieteelliset perusteet voivat kuitenkin olla osin heikkoja ja tulokset eivät ole suoraan implementoitavissa teknologiayritysten TKI- toimintaan ja sitä kautta eri toimintaympäristöihin.

Tampereen korkeakouluyhteisö sai heinäkuussa 300 000 euron Business Finland -rahoituksen Licence to Breathe -hankkeelle. Hanke alkoi elokuussa ja kesto on kuusi kuukautta. Hanke kartoittaa ja kehittää keinoja, joilla koronaviruksen leviämistä voidaan ehkäistä sisätiloissa ja jakaa tietoa yrityssektorille. Hankkeen johtajana toimii keväällä rakennustekniikan yksikössä aloittanut talotekniikan industry professor Piia Sormunen. Mukana on lääketieteen, biotieteiden, virtaustekniikan, aerosolifysiikan, talotekniikan ja kiinteistöalan asiantuntijoita. Hankkeeseen osallistuu 24 suomalaista laboratorio- ja teknologiayritystä, ohjelmistotoimittajaa sekä terveys-, rakennus- ja kiinteistöalan toimijaa.

Licence to Breathe hankkeessa ei tutkita pelkästään covid-19 pandemian vaan myös muiden tartuntatautien leviämisen minimointia sisäympäristöissä älykkään suunnittelun, teknisten ratkaisujen ja uusien käytänteiden avulla. Covid19 on toki akuutti ongelma, joka vaatii nopeaa reagointia, mutta loppuu aikanaan. Tästä tilanteesta voidaan ottaa oppia myös pitkällä aikajänteellä, kun suunnitellaan jatkossa turvallisia sisäympäristöjä ja niihin liittyviä teknisiä ratkaisuja huomioiden erilaiset tautien leviämismekanismit. Tavoitteena on luoda uutta osaamista ja kansainvälistä liiketoimintaa tälle alueelle suomalaisiin yrityksiin.
 

Koronavirus tarttuu pinnoilta ja ilmateitse

Virus tarttuu pinnoilta ilmavälitteisesti pisaroina ja aerosoleina sekä pintojen välityksellä. Tällä hetkellä julkaistujen tutkimusten mukaan on vaikea sanoa, mikä tartuntatapa olisi merkittävin, koska dataa ei yksinkertaisesti ole vielä riittävästi, eli kaikki mahdollisuudet täytyisi ottaa huomioon, kun tartunnat ja taudin leviäminen halutaan estää. Aerosolitartuntaa ei aluksi pidetty relevanttina tartuntatapana, mutta käsitys siitä on muuttunut viime kuukausien aikana, koska se selittää osan tartuntaketjuista ja ymmärrys sen mekanismeista on lisääntynyt.

Oleellinen kysymys on, mikä SARS-CoV-2 infektiokyky? Viruksen infektiokyvystä löytyy vielä vähän tietoa. Van Diremalen et al. tutkimusten mukaan viruksen infektiokyky puolittuu 1 tunnin vanhassa aerosolissa, mutta tarttuvia viruksia löytyy vielä 3 tunninkin jälkeen. Teräs ja muovipinnoilla virus on infektiivinen vielä 4-8 tunnin jälkeen. Tällä hetkellä tartuntariskejä tarkastellaan pääasiassa mallintamalla ja mallinnuksen lähtötietona käytetään SARS-CoV-1 virusta, joka aiheutti pandemian 2002-2003. CoV-1 ja CoV-2 ovat ominaisuuksiltaan lähellä toisiaan.
 

Tehokkaasti toimiva ilmanvaihtojärjestelmä poistaa tiloista epäpuhtauksia ja pienentää sairastumisen riskiä

Suomessa ilmanvaihtojärjestelmien toimivuus on noussut tärkeäksi tarkastelun kohteeksi pandemian myötä. Aerosolitartuntoihin vaikuttaa suuresti tilan ilmanvaihtomäärät. Tehokkaalla ilmanvaihdolla voidaan ns. huudella tilaa, poistaa epäpuhtauksia tilasta ja pienentää sairastumisen riskiä. Uudisrakentamisessa ilmavaihtuvuus ja puhtaus voidaan taata ilmanvaihtojärjestelmien osalta. Suomessa on ollut käytössä sisäilmaluokitukset vuodesta 1996.  Suomessa käytetään yleisesti ilmanvaihtojärjestelmiä, jossa tiloihin tuodaan raitista ilmaa ja ilma poistetaan suoraan ulos tilasta. Kiertoilmaratkaisuja käytetään vähän. Näin ei ole tilanne muualla maailmalla. Koronavirus pääsee leviämään ilmavirtojen mukana tilasta toiseen ja riski sairastua kasvaa. 

Suomessa haasteena on rakennuskannan korjausvelkaa. Taloteknisiä peruskorjauksia ei ole pystytty toteuttamaan oikea-aikaisesti. Haasteet keskittyvät ilmanvaihdon käytönaikaiseen ylläpitoon ja toimintaan. Toimiiko ilmanvaihto siten, kun se on suunniteltu ja rakennettu?  Julkisten rakennusten ilmanvaihdon toimivuuteen on kuitenkin keskitytty viime vuosina jo ennen koronaa. Muun muassa kunnat ovat yhtenäistänyt ohjeistuksia julkisten rakennusten ilmanvaihdon toiminnalle. Ilmanvaihdon toimivuuteen on herätty myös muualla maailmalla. Saksan hallitus ilmoitti muutama viikko sitten, että se jakaa avustusta 500 M€ julkisten rakennusten ilmanvaihdon parantamiseen.

Ilmanvaihtoa tulisi käyttää normaalikäytössä maksimiteholla pandemian aikana. On kuitenkin huomioitava rakennuksen käyttö, jos rakennus on lähes tyhjillään, ei ole järkevää ajaa ilmanvaihtoa maksimiteholla.  Esim. 50 % henkilömäärän lasku merkitsee käytännössä ilmanvaihdon kaksinkertaistumista henkeä kohden.

Suomessa tulisi erityisesti varmistaa, että ilmanvaihto toimii ylipäätään niin kuin on suunniteltu. Esim. hiilidioksidipitoisuus korreloi ilmanvaihdon riittävyyteen. REHVA  (The Federation of European Heating, Ventilation and Air Conditioning associations) on esittänyt seuraavia johtopäätöksiä tilan hiilidioksipitoisuudesta:

  • 800 ppm pitoisuus -> ilmanvaihdon määrää tulisi lisätä
  • 1000 ppm pitoisuus ->henkilömäärää tilassa tulisi pienentää

Jos tilan hiilidioksidipitoisuudet nousevat normaalilla käytössä, tulisi varmistaa, että ilmanvaihtojärjestelmien säädöt ovat kunnossa ja järjestelmät ovat huollettu.

Viimeisintä tietoa ilmanvaihdon vaikutuksesta viruksen leviämisessä löytyy REHVAn verkkosivuilta. 



Takaisin edelliselle sivulle

KESTÄVÄ KEHITYS HAASTAA RAKENNUSALAA

Hämeen ammattikorkeakoulun selvityksessä tiedusteltiin rakennusalan toimijoiden motiiveita...

Älykäs työmaan dokumentointi

Dotag on kehittänyt työmaan dokumentointia varten malliin perustuvan digitaalisen työkalun...