Henkilöjutut

RILin uusi puheenjohtaja Annina Peisa: Tuottavuus hyppy edellyttää kykyä muutokseen

Teksti: Henriikka Hellström
Kuva: Mirkku Merimaa

Annina Peisa

Kotoisin Lappajärveltä
Asuu Helsingissä, kerrostalossa
Perhe: puoliso ja 18- ja 15-vuotiaat pojat
Harrastukset: purjehdus, ratsastus ja liikunta useimmiten ulkona

Kirja, jota suosittelen: Iida Turpeisen Elolliset; Kirja vie mukanaan eri vuosisadoille meitä kaikkia koskettavasta aiheesta, ihmisen ja luonnon välisestä suhteesta. Kirja saa surumieliseksi, mutta lopulta kuitenkin toiveikkaaksi.

Urastepit

• Valmistunut vuonna 2003 silloisesta Teknillisestä korkeakoulusta pääaineenaan pohjarakentaminen ja maamekaniikka. Opinnot alkoivat Oulun yliopiston Teknillisen tiedekunnan rakennustekniikan osastolla 1996, mutta loppuivat lakkautuspäätökseen 1997. Opintokokonaisuuksia myös mm. Kauppakorkeakoulusta sekä esim. Hyväksytty hallituksen jäsen (HHJ)-tutkinto
• Työhistoria: Ramboll Finland Oy:llä Kiinteistöt ja Rakentaminen -toimialan johtajana 8/2022 alkaen, Vison Oy:llä Partnerina ja strategiakonsulttina 8/2020-7/2022, Destialla liiketoimintaryhmän johtajana 1/2018-7/2020, Lemminkäinen Infrassa Maarakentamisen erikoistyöt ja taitorakenteet -liiketoiminta-alueen johtajana, 2016–2018 ja Rakennuspäällikkönä 2011–2015 ja tätä ennen vuodesta 2001 lähtien erilaisissa tehtävissä projekteilla
   

RILin tuore keulakuva on järjestön 90-vuotisen historian ensimmäinen naispuheenjohtaja. Hän on kokenut alan kehittäjä, jolla on paitsi vahva strateginen ajattelutapa, myös saappaat savessa -asenne. Yhteisvoimin, nuoria osaajia tukien, kohti kestävämpää rakennettua ympäristöä.

”Rakennusalan tuottavuushyppy edellyttää yhteistyötä ja kykyä muutokseen. Sekä tietenkin teknologiaa. Tarvitsemme kaikkia, jotta pystymme ottamaan kauan kaivatun loikan”, tammikuussa kolmivuotisen kautensa aloittanut RILin puheenjohtaja sanoo.

Muutos vaatii vuosina 2017-2019 RILin varapuheenjohtajana toimineen Peisan mielestä muun muassa hukan minimoimista: tehdään kerralla valmista, optimoidaan rakenteita, eikä käytetä hukkaresursseja, vakioidaan. Myös teknologian hyödyntäminen on oleellinen osa tuottavuuden kasvua.

Lisäksi onnistuminen vaatii uudenlaista osaamista ja erilaista ajattelua, sillä osaamisvaateet ja työtavat ovat koko ajan entistä moniulotteisempia. Enää ei riitä, että hankkeissa pistävät viisaat päänsä yhteen rakennusalan huiput. Rinnalle tarvitaan kovan luokan digitaitajia ja ympäristöalan hallitsevia eksperttejä, kuten biologeja. 

”Luontokato on ilmastonmuutoksen kanssa suurimpia uhkiamme. Se pitää ottaa rakennusalallakin koko ajan paremmin huomioon. Enää ei riitä, että huomioidaan vain hiilineutraalisuus”, Peisa painottaa.

Hän sanoo, että meidän on huolehdittava kouluissa, työpaikoilla ja RILissä, että osaaminen alalla vastaa tarvetta.

”Emme saa hukata osaamispotentiaalia muualle. Myös kansainvälisistä osaajista täytyy pitää kiinni. Kansainvälisten osaajien kohdalla meillä on haasteena kielivaatimukset dokumentoinnissa. Tämän ratkaisemista meidän täytyy pohtia alalla yhteisesti.”

Peisa kannustaa alan opiskelijoita olemaan armollisia itselleen. Yliopistosta tai ammattikorkeakoulusta ei saa kaikkea oppia. Tämä korostuu koko ajan enemmän tutkintoaikojen kiristyessä.

”Kyllä töissä oppii. Yrityksillä on tässä iso vastuu, niiden täytyy kehittää toimintaansa myös tältä kulmalta.”

Ramboll Finlandin 700 asiantuntijan Kiinteistöt ja rakentaminen -toimialan johtajana työskentelevä Peisa ottaa kantaa myös etätöihin. Hänestä nuorille työntekijöille ei voi olla hedelmällistä kommunikoida pelkästään Teamsin välityksellä. Tällöin kysymisen kynnys voi olla korkea ja arvokas hiljainen tieto ei siirry.

”Hybridityö on hyvä asia, mutta sen suhteen on löydettävä tasapaino. Vastuu nuorten kiinnittymisestä alaan ja työyhteisöön on meillä vanhemmilla konkareilla.”

 

Yhdessä kestävyyttä kohden

Tuore puheenjohtaja painottaa, että Suomi voi olla maailmanluokan edelläkävijä RILin 2022-2024 strategiakauden tärkeissä teemoissa, kuten vastuullisuudessa ja kestävässä kehityksessä.

”Meidän täytyy kyseenalaistaa totuttua ja tehdä yhdessä töitä kestävyyssiirtymän edistämiseksi.”

Rakennusala ei aina myöskään näyttäydy julkisuudessa sosiaalisen vastuun edelläkävijänä. Ala esitetään usein negatiivisessa valossa, onnistuneista hankkeista huolimatta.

”Samaan aikaan esimerkiksi konepajateollisuus perusinsinöörialana paistattelee usein työnantajamielikuvien kärjessä. Siellä on onnistuttu muutoksen tekijöinä, kun raksa-ala on jäänyt vanhalle vuosikymmenelle. Olemmeko me itse luoneet alalla kulttuurin, jossa virheitä katsotaan läpi sormien?”, Peisa huomauttaa.

Optimismiin taipuvaisena hän kuitenkin uskoo, että ala voi nostaa mainettaan. Esimerkiksi yhteistoimintamallien myötä perinteisiä työskentelytapoja on kyseenalaistettu, ja se on tuonut mukanaan paljon hyvää.

”Lean-ajattelu saattaa nostaa joillakin karvat pystyyn. Takana on ehkä ajatus, että kyseessä on varsinaisesta toiminnasta erillinen tai päälle liimattu toimintamalli. Kyse ei olekaan esimerkiksi Last Planner - ja tahtituotanto-menetelmistä, vaan filosofiasta tämän kaiken takana. Kuinka toimitaan? Mitä ajatellaan muista? Kuinka käyttäydytään?”

 

Alan ääni kirkkaana esille

Peisa mainitsee, että Suomi tunnettiin paremmin aiemmin rakennushankkeista maailmallakin.

”Kun suomalaiset rakensivat ennen paperitehtaita ja stadioneita, painottuvat ulkomaiset hankkeet nykyään asuntoihin ja siltoihin. Nyt Suomi on korjausrakentamisen kärkeä koko Euroopan mittakaavassa. Olisiko tästä osaamisesta uudeksi vientituotteeksi?”

Puheenjohtaja sanoo, että hänellä on laaja ymmärrys rakennusalan toimintakentästä, eri toimijoiden tarpeista sekä valtava halu kehittää alaa.

”RILin hallitukselta vaaditaan nyt kykyä katsoa tulevaisuuteen ja uskallusta tuoda meidän rakennetun ympäristön ammattilaisten ääni ja osaaminen esiin kirkkaana.” 

RILin uuden strategian valmistelu käynnistyy myöhemmin tänä vuonna.

 

Näitä mentoreitani arvostan

• Minna Heinonen – RAPP Valvontakonsultit Oy,  kollega Destian ajoilta. Mahtava sparrauskumppani, jolta saa erilaisia näkökulmia
• Tarja Merikallio – Vison Oy, entinen kollega Lemminkäisen ajoilta, ja myöhemmin myös Visonissa. Tarja on kannustanut ja rohkaissut uralla eteenpäin. Osaa kysyä myös ne vaikeat kysymykset.
• Jouko Viitala – GRK, pitkäaikainen esihenkilö Lemminkäisellä. Haastoi sopivasti ja antoi mahdollisuuksia.
   

Kolme lupaavaa nuorta

• Sari Koskelo – Vison Oy:n aluejohtaja Oulussa. Yhteistoiminnallisten hankkeiden osaaja. Vie uusia toimintamalleja eteenpäin positiivisella otteella ja yhteistyössä alan eri toimijoiden kanssa.
• Ossi Kaihua – Kestävän kehityksen päällikkö, talotekniikka, Ramboll Finland Oy. RILin hallituksessa LIVIn edustaja. Energiatehokkuuden asiantuntija, haastaa katsomaan asioita erilaisista näkökulmista.
• Ella Lahtinen – FIGBC:n Kestävän kehityksen asiantuntija. Ella on määrätietoisella ja iloisella otteellaan vienyt alan kiertotalous-ajattelua eteenpäin.

Takaisin edelliselle sivulle