Maailmalta

Australia valloitti monimuotoisuudellaan

ma 7. toukokuuta 2018 13.23.00

Teksti ja kuvat: Maiju Narikka

 

Miksi Australiaan?

Australia oli minulle ykköskohde alusta asti, koska olin kuullut maasta paljon hyvää ja halusin ehdottomasti matkustaa sinne. Koska Australiassa on valtavasti nähtävää, vaihtolukukausi tarjoaa loman sijaan mahdollisuuden oikeasti asua maassa ja tutustua paitsi eri alueisiin, myös kulttuuriin, luontoon ja paikallisiin.

Australian lisäksi hain Singaporen yliopistoihin, koska olin kuullut niistä hyviä kokemuksia, ja niillä on hyvä sijainti Aasiassa. Lisäksi opetuskielenä on englanti. Mietin myös Kanadan kohteita, mutta opintojeni kannalta sieltä ei löytynyt itselleni sopivaa yliopistoa.

Kohdetta valitessa kannattaa tutkia vanhoja vaihtoraportteja ja yliopistojen kurssivalikoimia. Uskon, että vaihtoon lähteminen on kohteesta riippumatta ikimuistoinen kokemus, eikä sen vuoksi kannata olla ehdoton kohteen suhteen. Suosittelen kaikille vaihtomahdollisuuden hyödyntämistä opintojen aikana.

 

Hakuprosessissa on paljon huomioitavaa

Eniten aikaa hakuprosessissa vei kurssien valinta ja hyväksyminen, koska tiedon löytäminen joistain kursseista oli haasteellista. Alustavat kurssivalinnat piti tehdä kaikkiin hakukohteisiin. Kurssien valitsemiseen kannattaa panostaa etenkin ykköskohteen osalta, jotta niiden suhteen ei jää kovin paljon järjestelemistä enää vaihtokohteeseen saavuttua. Tarvittaessa kursseja saattoi kuitenkin helposti vaihtaa RMITissä, mikäli niissä oli esimerkiksi aikataulullisia päällekkäisyyksiä. En onnistunut selvittämään kurssiaikatauluja mistään etukäteen, ja jouduin osin vaihtamaan kursseja tämän takia.

Vaihtoyliopiston varmistuttua järjestelyiden helppous yllätti ja vaikka järjesteltävää toki oli, ne oli tehty helpoiksi RMITin puolelta. Yliopistolta tuli hyvin selkeät ohjeet, mitä missäkin vaiheessa tuli tehdä, joten haku oli varsin yksinkertainen.

Australiassa opiskellakseen täytyy hankkia opiskelijaviisumi. Viisumien suhteen Australiassa ollaan aika tarkkoja, ja hakemus oli pitkä ja monimutkainen. Asiasta ei kuitenkaan kannata stressata liikaa - viisumin sai nimittäin melko nopeasti. Yliopisto vaatii myös tietyn vakuutuksen Australiasta, ja sen voi ostaa joko yliopiston kautta tai vähän halvemmalla erikseen. Vakuutus kattoi ainakin jossain määrin terveydenhuollon kustannuksia. Tämän lisäksi otin myös kattavamman vakuutuksen Suomesta.

Vaihdon rahoitukseen suosittelen hakemaan apurahoja. Sain apurahat Aalto-yliopistolta, MVTT:tä, RILiltä ja Vesitekniikan opetuksen kehittämisrahastolta. Apurahojen hakeminen kannattaa aloittaa jo ajoissa, jopa ennen vaihtohakua, vaikka osaa apurahoista voi hakea vielä vaihdon aikanakin.

 

Asettuminen oli helppoa

Asuntoa kannattaa etsiä yksityisiltä markkinoilta maahan saapumisen jälkeen. Esimerkiksi yliopiston asunnot ovat yksityisiin verrattuna kalliimpia. Kuulin yliopiston asuntolassa RMIT Villagessa asuneilta ystäviltäni kritiikkiä. Kannattaa varata hostelli tai muu majoitus esimerkiksi viikoksi ja sinä aikana etsiä pysyvä asunto. Asuntoa voi etsiä muun muassa seuraavilta sivustoilta: www.flatmates.com.au ja www.gumtree.com.au. RMITillä on myös oma sivusto yksityisille asunnontarjoajille. Asuntoa voi kysellä etukäteenkin, mutta se täytyy aina käydä katsomassa ennen vuokrasopimuksen tekoa.

Lähdin Australiaan kolmisen viikkoa ennen orientaation alkua, mikä mahdollisti kahden viikon lomailun ennen Melbourneen asettumista ja asunnon etsimistä. Asuin pienkerrostalohuoneistossa omassa huoneessa lähes keskustassa. Kävelymatka kampukselle oli noin kilometri, ja vuokra 700 euroa kuukaudessa. Kannattaa ottaa huomioon, että Melbournessa vuokrat ovat yleensä viikkohintoja.

Melbournen keskustassa on ilmainen raitiovaunuliikennealue, ja lisäksi tämän alueen ulkopuolella liikkumista varten saa opiskelijahintaisen matkakortin. Pankkipalvelut ovat opiskelijoille ilmaisia. Hintataso on Australiassa keskimäärin Suomen tasoa, kuitenkin vuokrat ovat kalliimpia ja ulkona syöminen halvempaa kuin Suomessa.

 

Opinnoista näkökulmaa Suomeen

Kävin vaihdossa neljä kurssia, mikä vastasi noin 30 Suomen opintopistettä. En kokenut määrää liian työlääksi, ja ehdin hyvin myös lomailemaan ja näkemään maata. Kurssien vähentäminen olisi voinut mahdollistaa pitkien viikonloppureissujen määrän lisäämisen, mutta halusin käydä täydet neljä kurssia. Tällä tavoin näin paremmin opetusta ja opin osin sellaisiakin sisältöjä, joita Suomessa ei käydä, kuten aboriginaalien oikeudet, maastopalot ja sadantamäärien suuret vuodenaikaisvaihtelut.

Vaihdossa opintoihini sisältyi enemmän esseitä ja vähemmän laskemista kuin Suomessa, mihin myös kurssivalinnat osin vaikuttivat. RMITissä käymilläni kursseilla kurssikoot olivat enimmäkseen Aalto-yliopistoa pienempiä. Koko syyslukukausi käytiin RMITissä samoja kursseja samalla lukujärjestyksellä ja tämän jälkeen oli lukuloma ennen koeviikkoja. Osa kokeista järjestettiin kuitenkin pienimuotoisemmin jo viimeisellä luentoviikolla, minkä takia minulla oli vain yksi koe tenttiviikoilla. Pystyin siis reissaamaan lukuloman ja tenttiviikkojen aikana, kuten monet vaihto-oppilaat tekivät.

Jäin viimeisen tentin jälkeen matkustelemaan noin kuudeksi viikoksi. Kaikissa kokeissa ja tenteissäni RMITissä oli Aallon kursseihin verrattuna paljon lyhyempi koeaika ja aikaan nähden enemmän tehtäviä. Kokeisiin kannatti siis valmistautua kunnolla. Muuten opetus ei eronnut suuresti Aallosta.

Kolmesta vaihdossa käymästäni kurssista koostin sivuaineeni (”Vaihdossa suoritettu sivuaine”) ja yhden hyväksiluin maisteriopintoihini. Vapaavalintaisten opintojen lisäksi vaihdossa voi siis tehdä sivuaineen. Tämä tekee vaihtoon lähtemisestä entistä joustavampaa, ja uskon, että varsinkin hyvällä suunnittelulla vaihtolukukausi sopii myös kandidaatinopintoihin. Olen suunnitellut lähteväni mahdollisesti uudestaan vaihtoon maisterivaiheessa. Kokemus oli niin upea, eikä se viivästyttänyt opintojani.

 

Maijun opiskelemia kursseja:

Environmental Sustainability

Tällä kurssilla oli hyvin erilaisia viikkoharjoituksia, joissa pääsi harjoittelemaan käytännössä kurssilla opittuja asioita. Lopputyönä oli pidempi essee, jossa kirjoitettiin kurssilla opituista asioista oman alan näkökulmasta. Tällä kurssilla oli hyvin poikkitieteellisesti opiskelijoita.

Natural Resources Management

Tämä kurssi oli yksi parhaista käymistäni kursseista, koska luonnonvarojen käyttöä käsiteltiin sekä maailmanlaajuisesta että Australian perspektiivistä, jolloin pääsin oppimaan myös Australian erityispiirteistä kuten aboriginaalien huomioimisesta luonnonvaroista puhuttaessa. Kurssilla oli materiaaleina mielenkiintoisten luentojen lisäksi hyvä videoita ja artikkeleita. Kurssitöihin sisältyi esseitä ja ArcMapin käyttöä.

Wastewater Systems Design and Modelling

Tällä kurssilla opiskeltiin jäteveden puhdistusta painotuksena biologinen puhdistus. Parasta kurssilla oli pieni luokkakoko (noin 20 opiskelijaa), vierailu jäteveden puhdistamolla sekä useat ryhmätyöt. Laskuharjoitusten lisäksi kurssilla oli suurempana työnä ryhmätyönä toteuttaa jätevedenpuhdistamon suunnittelu annetun jäteveden laadun ja tavoiteltavan puhdistustuloksen mukaan. Kurssilla pääsi myös opettelemaan Capdet-Works- ja Biowin-ohjelmistojen käyttöä.

Catchment Water Management

Tämä kurssi muistutti eniten Aallossa käymiäni kandikursseja, ja oli myös ainut, jossa järjestettiin koe varsinaisella tenttiviikolla. Kurssi koostui laskuharjoituksista ja tietokonetöistä, joista valtaosa tehtiin ryhmätöinä. Kurssin ensimmäisellä puoliskolla keskityttiin tulvalaskentaan ja hyödynnettin mm. RORB-mallinnusta. Toisella puoliskolla aiheena olivat jokien valumien arviointi ja ilmastonmuutoksen vaikutukset.

 

Vapaa-ajalla riitti tekemistä

Yliopiston RMIT Linkin tapahtumia kannattaa alusta asti seurata ja lähteä niihin aktiivisesti mukaan. Moniin kohteisiin pääse näin todella edullisesti, koska yliopisto sponsoroi tapahtumia. Kävin muun muassa surffaamassa, illallisilla, luonnonpuistoissa, australialaisen jalkapallon peleissä, taidegalleriassa, Eureka SkyDeck -tornissa, katsomassa pingviinejä (Phillip Island) ja maistelemassa viinejä (Yarra valley).

Suosittelen liittymään myös erilaisiin opiskelijaryhmiin. Olin mukana esimerkiksi Outdoors Club, Social Sport Club ja Movie Club -ryhmissä. Esimerkiksi Outdoors Clubin kanssa vietimme pitkän viikonlopun Great Ocean Roadilla ja Warrnamboolissa. Social Sport Club järjesti ilmaisia urheilutapahtumia pitkin viikkoa ja Movie Club elokuvaillan joka toinen viikko.

Lisäksi suosittelen liittymään RUSU:un (RMIT University Student Union), joka järjestää kaikenlaista ohjelmaa ilmaisista lounaista lähtien. Liityin myös Melbourne City Bathsiin RMITin edulliseen opiskelijahintaan, johon sisältyi esimerkiksi uima-allas ja kuntosali monine palveluineen.

Erilaisten lyhempien Melbournen lähiseudun ja Victorian osavaltion reissujen lisäksi vaihtolukukausi tarjoaa mahdollisuuden nähdä Australiaa laajasti. Tein ystävien kanssa pidempiä matkoja Australiassa muun muassa Cairnsiin ja Townsvilleen (Great Barrier Reef), Sydneyyn, Tasmaniaan ja Australian Itärannikolle. Tein myös Uuteen-Seelantiin kahden viikon retken.

 

Melbourne tuntui kotoisalta

Melbournessa oli helppoa tuntea olonsa kotoisaksi. Pidin Melbournessa siitä, että lähes heti CBD-alueen ulkopuolella pilvenpiirtäjät vaihtuvat matalammiksi ja pientalomaisemmiksi rakennuksiksi, jolloin pääsee asumaan aivan lähellä keskustaa asumatta kuitenkaan keskellä suurkaupungin hälinää. Melbournessa asuessa ei tunnu, että olisi kaupungissa, jossa on asukkaita lähes koko Suomen asukasluvun verran.

Melbourne oli paljon monikulttuurisempi kaupunki kuin oletin. Paitsi että vaihto-opiskelijoita oli paljon, oli myös monia koko tutkintoa suorittavia opiskelijoita Australian ulkopuolelta. Melbournen sijainti on loistava, koska Victorian osavaltiossa on paljon nähtävää. Myös Tasmania on lähellä ja muualle Australiaan sekä Uuteen-Seelantiin pääse kätevästi lentämällä.

Melbournessa sää vaihtelee päivänkin aikana todella paljon, joten aamulla ei voi välttämättä yhtään päätellä, mitä iltapäivällä on luvassa. Aamulla voi tarvita takin ja päivällä olla t-paita-keli. Samoin rankkasade voi iskeä ihan yllättäen. Lukukauden alun aikaan heinäkuussa talvi oli lähes kylmimmillään. Vaikka ilman toppatakkia pärjäsinkin, tekee kylmä tuuli säästä ajoittain todella kylmän, vaikka lämpötilat eivät nollan alapuolelle laskekaan. Keskikesällä puolestaan lämmintä voi olla yli 40 °C.

 

 

Vaihtokokemus loi kaipuun Australiaan

Vaihdossa pääsee tutustumaan moniin uusiin ihmisiin eri kulttuureista. Mielestäni oli mukavaa, ettei yliopistossa ollut lisäkseni kuin muutama muu suomalainen, ja ylipäätään koko lukukauden aikana tapasin alle 10 suomalaista. Parhaita juttuja vaihdossa olivat mielestäni uusien ystävien lisäksi mielenkiintoiset erilaiset kurssit, mahdollisuus matkustella paljon ja mahdollisuus elää Melbournen kaltaisessa kaupungissa englannin kieltä käyttäen. Vaihtolukukausi lisäsi entisestään mielenkiintoani muita kulttuureita ja kansainvälistymistä kohtaan.

Vaihtoajan haasteiksi lukisin kaikki lähtöön ja paluuseen liittyvät järjestelyt ja niiden aiheuttaman stressin. Yksi lukukausi tuntui myös liian lyhyeltä nähdä kaikki mitä Australialla on tarjota. Aloin haaveilla Australiassa asumisesta uudestaan jossain vaiheessa elämää. Australiassa etäisyydet ovat todella pitkiä Euroopassa totuttuun mittakaavaan nähden, mutta onneksi lentämällä pääsee liikkumaan kätevästi. Suurempia haasteita en kuitenkaan vaihdossa kohdannut.

Yksi lukukausi vaihtokohteessa kuluu todella nopeasti ja suosittelen heti alusta asti suunnittelemaan ohjelmaan paljon erilaista tehtävää ja nähtävää. Australian mantereen kokoista kohdetta on mielestäni mahdotonta nähdä yhdessä lukukaudessa. Minulta jäi vielä paljon juttuja näkemättä Australiassa, ja uskon meneväni sinne joskus uudestaan.



Takaisin edelliselle sivulle

Vaihtelua arkeen Kroatiasta

Vaihto-opiskelukokemuksia University of Rijekasta

Vaihtokevät Singaporessa kului siivillä

Vaihto-opiskelukokemuksia National University of Singaporesta