Kolumnit

Kolumni: Vaikuttavuus tulevaisuuden kilpailuetuna

ma tammik. 02 13:05:00 2023

Vieras: Sonja Lahtinen, Tutkimusjohtaja, Co-founders-strategiatoimisto
Kuva: Shutterstock

Kestävän kehityksen vaatimukset kasvavat nopeasti, myös rakennetun ympäristön alalla. Tähän asti yritykset ovat vastanneet sidosryhmiensä kasvaviin odotuksiin minimoimalla haitallisia ympäristövaikutuksia, kuten hiilidioksidipäästöjä. Hiilijalanjäljen pienentäminen on edelleen ajankohtaista, sillä rakennetun ympäristön osuus Suomen kasvihuonekaasupäästöistä on noin kolmannes. Se ei kuitenkaan enää yksistään riitä.

Olemme tilanteessa, jossa vastuullisuuden suhteen on juostava, jotta pysyy paikallaan. Niin nopeasti regulaatio, rahoittajien ESG-kriteerit ja asiakkailta tuleva paine lisääntyy. Sama pätee ilmastonmuutokseen, energia- ja resurssitehokkuuteen, luontokatoon ja monimuotoisuutta koskeviin tavoitteisiin, jotka muuttavat koko toimialaa; ei vasta tulevaisuudessa, vaan tässä ja nyt.

Sidosryhmien kiinnostus laajeneekin yritysten jalanjäljen lisäksi niiden kädenjälkeen eli siihen, millaisia positiivisia vaikutuksia yritykset saavat aikaan omalla liiketoiminnallaan. Kädenjälki tarkoittaa esimerkiksi sellaisten ilmastovaikutusten nettohyötyjä, joita ei syntyisi ilman yrityksen toteuttamaa rakennushanketta. Yritysten kädenjälki kasvaa myös sellaisten hankkeiden kautta, jotka auttavat asiakkaita pienentämään omaa jalanjälkeään.

Yksinkertaistettuna: jalanjälki keskittyy haittoihin. Se voidaan  – ja se pitää – vähentää nollaan. Kädenjälki keskittyy hyötyihin. Se voi kasvaa – ainakin teoriassa – loputtomasti.

Edelläkävijäyritykset keskittyvät jalanjälkensä pienentämisen lisäksi kädenjälkensä kasvattamiseen. Näin niiden fokus laajentuu vastuullisuudesta vaikuttavuuteen. Vastuullisuudesta tuleekin lähitulevaisuudessa kilpailukykytekijä. Se ei siis enää tuo kilpailuetua, sillä kilpailussa ovat kohta mukana enää ne toimijat, jotka pystyvät osoittamaan toimintansa vastuullisuuden.

Kilpailuetutekijäksi taas muodostuu se, miten hyvin yritys onnistuu ydinliiketoiminnallaan luomaan positiivisia vaikutuksia yhteiskuntaan, ympäristöön ja asiakkaittensa arkeen. Rakennuksessa yli jäävän ja sähköverkkoon toimitettavan uusiutuvan energian avulla vältetyt energiantuotannon päästöt ovat tästä hyvä esimerkki.

Puoli vuosisataa sitten taloustieteen nobelisti Milton Friedman julisti, että yritysten tärkein tehtävä on tuottaa osakkeenomistajilleen voittoa. Kun monet talousvaikuttajat yhä toistavat tätä ajatusta, näyttäytyy yritysten yhteiskunnallinen rooli liian kapeana.

Tutkin väitöskirjassani yritysten roolia kestävässä kehityksessä. Väitöstutkimukseni perusteella ehdotankin, että yritysten tarkoitus pitäisi päivittää tälle vuosituhannelle seuraavanlaisesti: Yritysten tarkoitus on tuottaa ratkaisuja ihmisten ja planeetan todellisiin tarpeisiin – kannattavalla ja skaalautuvalla tavalla.   



Takaisin edelliselle sivulle

KIRA-kasvu edellyttää tilaa tuote- ja palvelukehitykselle

Vaatimukset kasvavat ja vihreä siirtymä läpäisee kaiken.

Kolumni: Tuunaa työstäsi sopivampi!

Työtä tuunaten vahvistuu koko yhteisö