Maailmalta

Sapporo tarjosi elämyksiä

to 25. lokakuuta 2018 09.41.00

Teksti ja kuva: Niklas Dahlberg

 

Olin puoli vuotta vaihdossa Hokkaidon yliopistossa Sapporon kaupungissa Japanissa. Vaihto järjestettiin Hokkaidon yliopiston e3-ohjelman kautta, joka tarjoaa mahdollisuuden opiskella insinööritieteitä englanniksi. Lähdin Japaniin, koska siellä tekniikan osaaminen on korkealla tasolla ja erityisesti yhdyskuntarakentaminen on siellä huipussaan, sillä noin 127 miljoonaa asukasta hieman Suomea isommalla maa-alueella vaatii kehittynyttä rakentamista. Myös yliopiston korkea taso ja tarjolla olevat mielenkiintoiset kurssit vaikuttivat paikan valintaan.

 

Näkökulmia vesitekniikan opintoihin

Lukukauden aikana suoritin seitsemän kurssia, joista kolme liittyi vesivaroihin ja hydrologiaan, kolme vesihuoltoon ja jätevedenkäsittelyyn ja yksi ympäristögeologiaan. Kurssien laatu vaihteli, mutta yleisesti opetus oli tasokasta. Opettajat olivat pääosin motivoituneita ja alansa tuntevia, ja useimmat olivat professoreita. Ainoastaan yksi opettaja ei osannut kommunikoida englanniksi kauhean hyvin, mikä valitettavasti vaikeutti opetuksen seuraamista ja oppimista. Opetuksen tyyli oli pääsääntöisesti aika konservatiivista: luentoja, harjoitustehtäviä ja esitelmiä.

Vaihdon aikana osallistuin suurimmalle osalle niistä kursseista, joita olin havitellutkin, ja sain täydennettyä vajavaisia tietojani vesitekniikan eri osa-alueilta, erityisesti vesihuoltopuolelta. Syvensin myös osaamistani hydrologiasta ja erityisesti jokivirtausmallintamisesta. Lisäksi pääsin näkemään läheltä erilaista tutkimuskulttuuria, sillä Japanissa maisteriopiskelijat osallistuvat tutkimusryhmänsä ja professorinsa tutkimukseen. Näin pääsin kanssaopiskelijoiden kautta tutustumaan uudenlaiseen tutkimukseen ja opin näkemään ja kunnioittamaan eroja eri ihmisten ja kulttuurien toimintatavoissa.

 

Yhteisöllistä asuntolaelämää

Asuin Sapporossa yliopiston tarjoamassa asuntolassa, missä suurin osa uusista ulkomaalaisista opiskelijoista aloitti asumisensa myös. Yksityisesti on myös mahdollista asua, mutta yksityisen asunnon hankkiminen edullisesti ulkomailta voi olla hankalaa kielimuurin takia. Yliopisto kuitenkin auttoi asunnon etsimisessä paikan päällä, mikäli opiskelija halusi muuttaa ”omilleen”. Tämä oli tutkinto-opiskelijoille jopa pakollista, sillä asuntolassa sai viettää vain vuoden ilman hyvää syytä jatkaa.

Asuntola oli mielestäni normaali: jokaisella oli oma huone, vessat ja suihkut sijaitsivat käytävällä ja alakerrassa oli valtava keittiötila, jossa kokoonnuimme usein asuntolan kaveriporukan kesken syömään, kukin tullen vähän milloinkin. Euroopasta tulleista vaihto-opiskelijoista suurin osa opiskeli Japanin kulttuuria ja kieltä, mutta reilu puoli tusinaa oli myös insinööriopiskelijoita, pääasiassa USA:sta, Italiasta ja Espanjasta. Lisäksi moni opiskelukavereistani oli kotoisin Japanin lähialueilta: muun muassa Kiinasta, Filippiineiltä ja Indonesiasta.

 

Vapaa-aika täyttyi ulkoilusta ja urheilusta

Vapaa-ajallani liikuin paljon luonnossa kivuten Sapporon ympäristön kukkuloita ja talvella vuorilla lasketellen. Hokkaido on syksyllä huiman kaunis paikka, jonka ruskan loisto vetää vertoja Lapille mennen tullen. Talvella lunta on joskus jopa liikaa, joten talvileikkeihin on hyvät mahdollisuudet. Lumen määrä tekee tosin Sapporosta välillä vaarallisen, kun kaikkia katuja – ja etenkään jalkakäytäviä – ei aurata eikä hiekoiteta kuin paikoitellen, mikä tekee etenemisestä erityisen liukasta menoa.

Kun en liikkunut luonnossa tai ollut yliopistolla, vietin aikaa ystävieni kanssa ulkona kaupungilla tai boulderoimassa läheisen ostoskeskuksen alakerrassa sijaitsevassa hallissa. Täällä tapasin myös henkilön, josta tuli läheisin ystäväni vaihdon aikana, ja joka kaupungin tuntien tutustutti minut moniin paikallisiin ystäviinsä. Näin pääsin tutustumaan paikallisiin myös yliopistomaailman ulkopuolella, mikä oli katsetta avartavaa. Heidän kanssaan kävin muutaman kerran Hoheikyo-nimisessä onsenissa (kuuma lähde), joka tavallisuudessaan ja perinteikkyydessään oli upein onsen mitä minä Japanissa näin.

Ehkä mielenkiintoisin kokemukseni kuitenkin oli, kun paikallinen Suomi-Japani-seura tarjosi mahdollisuutta esittää joulupukkia Sapporon joulumarkkinoilla. Naamioasun, muhkean parran ja lakin takaa, oli jännittävää seurata, kuinka ihmiset, jotka muuten kulkevat välinpitämättömänä ohi ja kommunikoidessakin pitävät kohteliaan etäisyyden, uhkuivat innostusta ja naurua. Samainen Japani-Suomi-seura muuten pitää yhteyttä Sapporon suomalaisten opiskelijoiden kanssa ja järjestää heille erilaisia tapahtumia, kuten perunannostoa erään Suomea ja murtomaahiihtoa fanittavan maanviljelijän tilalla, tai baari-iltoja, mikä on tarjoaa mukavaa vaihtelua koti-ikävän yllättäessä.

Koko puoli vuotta, minkä vietin Hokkaidon saarella, ja välillä etelämpänä matkustellen, oli niin upeaa aikaa, että vieläkin huomaan harmittelevani, että vaihto on jo takana päin. Ainoa vinkkini, jonka voin Hokkaidolle tai muualle Japaniin lähtöä harkitsevalle antaa on: mene!



Takaisin edelliselle sivulle

Suosituimmat

Vaihtelua arkeen Kroatiasta

Vaihto-opiskelukokemuksia University of Rijekasta

Australia valloitti monimuotoisuudellaan

Vaihto-opiskelukokemuksia Royal Melbourne Institute of Technologystä (RMIT)

/ Ril twitterissä

/ Ril facebookissa