Henkilöjutut

Toimitusjohtaja Tommi Fred: ”HSY on hyvän kaupunkielämän mahdollistaja

Teksti: Henriikka Hellström
Kuva: Mirkku Merimaa
 

Prosessien kehityksestä virtaa saava tuore toimitusjohtaja on pitkän linjan vesihuollon ammattilainen ja HSY:läinen. Helsingin seudun ympäristöpalveluiden johtoon hän nousi organisaation vesihuollon toimialajohtajan paikalta tänä syksynä. Fredin ajatuksissa asiakas ja ympäristö ovat ykkösiä.


Tommi Fred

  • Syntynyt Helsingissä, asunut Espoossa lähes koko ikänsä. Asuu nykyisin kerrostalossa Helsingissä ja mökkeilee Hiidenvedellä.
  • Valmistunut Tekniikan lisensiaatiksi teknillisestä korkeakoulusta, vesihuoltotekniikasta vuonna 2005, diplomi-insinööriksi Teknillisestä korkeakoulusta, kemiantekniikan osastolta vuonna 1997, pääaineet ympäristönsuojelutekniikka, tehdassuunnittelu sekä mikrobiologia.
  • Harrastukset: Kalastus, veneily, puutarhanhoito, sukellus
  • Perhe: vaimo ja kaksi aikuista lasta
     

Monipuolisuus, suuruus ja vaikuttavuus pääkaupunkiseudun asukkaiden arkeen. Syitä, jotka motivoivat HSY:n syyskuussa aloittanutta toimitusjohtajaa organisaation kärkinyrkkinä. Sympaattinen Fred kokee saavansa tehdä valtavan tärkeää työtä kaupunkiympäristön hyväksi.
”HSY on suuri vesihuollon ja jätehuollon järjestäjä, joka antaa mahdollisuuden uuteen ja innovatiiviseen tekemiseen. Ympäristönsuojelu on ollut itselle vahva ajuri, mutta yhtä tärkeää on hyvän kaupunkielämän mahdollistaminen.”

HSY:n alueen merkittävin hanke on ensi vuonna valmistuva Blominmäen jätevedenpuhdistamo. Sille asetetut tiukat ympäristötavoitteet näkyvät suunnittelun kaikissa vaiheissa. Fosforinpoiston lukema lähentelee 99 prosenttia ja typenpoiston yli 90 prosenttia. Nämä tavoitteet ovat EU:n vaatimuksia kovemmat, joka ennustaa hyvää Itämeren ravinnekuormitukselle.

Toinen suuri lähitulevaisuuden projekti on 2024 tai 2025 käynnistyvä pääkaupungin Esplanadin ja Etelärannan alueiden runkovesijohtojen ja -viemäreiden korjaus sekä hulevesiviemäriverkoston rakentaminen. Arviolta 35 miljoonan euron hanke peilaa ja parantaa muun muassa korjausvelkaa, joka muhii vesihuoltoverkostoissa, ympäri maan.

”Korjausvelan määrää on itse asiassa vaikea määritellä. Sen tainnuttaminen on jatkuva prosessi, sillä monet vesijohdot ja viemärit on rakennettu suurelta osin 1960-1970-luvuilla. Samahan pätee suurimpaan osaan suomalaisesta rakennuskannasta”, Fred sanoo.
Etelä-Helsingissä vuodet ovat vieläkin korkeampia, sillä verkoston ikä lähentelee jopa 150 vuotta. HSY:n alueella korjausta vaativia vesijohto- ja viemäriverkostoja satoja kilometrejä.

Tällä hetkellä verkostot muodostavat koko maamme mittapuulla ROTI 2021-raportin mukaan noin 80 prosenttia koko vesihuoltolaitosten omaisuuden arvosta. Vesihuollon investoinnit pitäisi nostaa ROTIn mukaan vuositasolla nykyisestä noin 400 miljoonasta yli 770 miljoonaan euroon.
”HSY:n vuosittaisen investoinnin suuruus on noin 200 miljoonaa euroa”, Fred kertoo.

 

Näitä mentoreitani arvostan:

Jouko Kouhi – Kävelevä tietosanakirja, joka auttaa aina.

Jouko Lamminen – Hänen kanssaan on käyty vuosien mittaan monet sparraukset.

Aki Vuolio – Aki on rauhallisuuden perikuva, jonka kanssa on noustu monesta suosta yhdessä.

 

Kansainvälistä kokemusta

Toimitusjohtajan kokemus ulottuu pääkaupunkiseudun rajojen ulkopuolellekin. Hänen panoksensa on näkynyt myös muun muassa Pietarin lounaisen jätevedenpuhdistamon hyväksi tehdyssä yhteistyössä.

Parhaillaan HSY:llä on Bahir Darissa Etiopiassa käynnissä pienimuotoinen vesilaitoksen kehittämisprojekti.
”Siellä tehdään perusvesihuollon kehittämistyötä, kuten verkkotiedon hallintaan liittyviä toimenpiteitä. Koronatilanne ja Etiopian muuttunut turvallisuustilanne tuovat hankkeen käynnistymiseen lisähaasteita.”

Digitalisaation kehittäminen ulottuu syvälle vesilaitosten toimintaan. Esimerkiksi verkostojen digitaalinen kuntotiedon hallinta paranee koko ajan ja työprosesseja ohjataan laitoksilla tablettien avulla.

”Toki omaisuuden hallintaan liittyvissä asioissa on vielä paljon työstämistä. Myös asiakasrajapinnassa on kehitettävää, jotta sähköisetkin palvelut toimisivat mahdollisimman käyttäjäystävällisesti”, Fred huomauttaa.

 

Kolme lupaavaa nuorta:

Iida Arima – tietomallintamisen guru, jolla on mainio tapa selventää asiaa myös muille.  

Elsa Valta – vesialan nuori kyky, vuoden nuori konsultti 2020.

Henri Ahoste – jämpti ja aikaansaava tyyppi.

 

Lisensiaatti vesihuollosta 

Koko valtakunnan tasolla on käynnissä kansallisen vesihuoltouudistuksen toimenpidesuunnitelman teko. Prosessi kestää vuoden 2022 loppuun. Fredin mukaan keskeistä on riittävän osaamisen turvaaminen joka puolella Suomea, kaikenkokoisilla laitoksilla.

Vesihuoltouudistuksessa pohditaan erilaisia yhteistyömalleja. Esimerkiksi koko Iso-Britannia on jaettu 4-5 vesihuoltoalueeseen. Siihen, onko tällainen malli toimiva, Fred ei ota suoraan kantaa.

Eikä vesihuolto luonnollisestikaan ole HSY:n ainoa osa-alue, sillä yhtiöllä on suuri rooli koko pääkaupunkiseudun jätehuollon järjestämisessä, seudun ympäristötiedon ja ilmanlaadun hallinnassa sekä seudun ilmastotavoitteiden saavuttamisessa.

Itse Fred on taustaltaan vahvasti vesihuolto-osaaja. Lisensiaattityön hän teki aktiivilieteprosessin mallintamisesta. Kokemus vedenpuhdistuslaitoksilta ulottuu kesätyökokemuksiin saakka. Jo teekkarina häntä kiinnostivat prosessit ja niiden kehittäminen. Sillä tiellä on hyvä jatkaa.

 



Takaisin edelliselle sivulle

Suomen Siltasuunnittelun viennin tulevaisuus on valoisa

Pekka Pulkkinen pokkasi Sillanrakennuksen erikoispalkinnon

Ilmastotoimet synnyttävät uudenlaista liiketoimintaa

Tampereen ilmasto-ohjelman päällikkö Laura Inha