Henkilöjutut

Tulevaisuuden kaupunkien kehittäjä

Teksti: Henriikka Hellström
Kuva: Katri Lehtola

Skanskan yksikönjohtaja Toni Tuomola visioi työkseen uudenlaisia asumisratkaisuja. Korkealle omassa arvomaailmassa nousee asioiden kehittäminen paremmiksi, jotta maailma olisi parempi paikka elää. Hänen yksikkönsä työnjälki näkyy Tampereella muun muassa Härmälänrannassa ja Luminaryssä. Kohteissa, joissa rikotaan perinteisiä ajattelumalleja.


Vappu 2001. Lujatalo Oy:n työmaamestarina toiminut Toni Tuomola käyskenteli Hervannassa juuri valmistuneiden opiskelijatalojen pihamaalla. Teekkaritupsut heiluivat muuttolaatikkojen seassa, kun opiskelijat pääsivät ensi kertaa vastavalmistuneisiin koteihinsa. Kokemus piirtyi Tuomolan mieleen ensimmäisenä hienona kokemuksena maaliin saatetusta, omasta hankkeesta.

Vuodesta 2011 alkaen Tuomola on työskennellyt Skanska Talonrakennus Oy:n asuntoprojektikehityksen yksikönjohtajana Tampereella. Hän on ohjannut suunnittelua ja rakennuttamista muun muassa Härmälänrannan, Luminaryn ja Ranta-Tampellan hankkeissa.

”Härmälänrannassa on ollut hienoa päästä kehittämään kokonaista kaupunginosaa, joka valmistuu viiden kilometrin päähän Tampereen keskustasta. Kyseessä on positiivinen esimerkki innovatiivisesta ajattelusta kaupunkisuunnittelussa.”

Alueen pitäisi olla kokonaisuudessaan valmis vuoden 2026 paikkeilla. Suunnittelussa tulevia asukkaita on osallistettu muun muassa Living Area Design (LAD) -suunnittelumenetelmän kautta. Ruotsalaislähtöinen LAD tarkastelee asuinaluetta rakennuksien väleissä: minkälainen alueen tulisi olla, mikä on sen identiteetti.

Käytännössä tämä on tarkoittanut erilaisia työpajoja, joissa on keskitytty alueen suunnitteluun ja kehittämiseen visualisointityön kautta.

”Maallikkojen ajatuksia on tämän myötä viety asemakaavoihin. Niissä näkemykset näyttäytyvät muun muassa palveluina, puistojen penkkeinä, uimarantoina ja polkuina. Yksittäinen villevirtanen pääsee tällaisen toimintamallin kautta vaikuttamaan siihen, miltä kaupunki tulevaisuudessa näyttää. Tämä vaikuttaa omalta osaltaan lähiympäristön siistinä pitämiseen ja turvallisuuden tuntuun, kun asukkaat tuntevat toisensa aiempaa paremmin osallistavan kehitysvaiheen jälkeen.”

Yhteisöllisyys näkyy myös Ranta-Tampellan kanavakorttelissa, jonne valmistuu muun muassa yhteistiloja talojen katutasoihin. Lisäksi kellariin rakennetaan palvelukerros, johon sijoitetaan muun muassa aurinko- ja verkkosähköllä toimivat latauspisteet sähköautoille.

Ranta-Tampellassa asunnot suunnitellaan soveltamalla Tampereen kaupungin ja Skanskan yhteisessä Stardust-hankkeessa kehittämää, asumista palvelevaa älytalo-osaamista. Käytännössä asukas voi säätää esimerkiksi asunnon lämmitystä ja ilmanvaihtoa oman kännykkänsä kautta.

Stardust-hankkeen tavoitteena on teollisuuskaupunkien muuttaminen älykkäiksi, tehokkaiksi ja asukaslähtöisiksi. Tähän pyritään edistämällä uusien teknologisten ja kestävien ratkaisujen sekä niihin liittyvien innovatiivisten liiketoimintamallien syntymistä.

Tuomola korostaa älytalojen roolia sekä energian että eurojen säästössä.

”Aloittaessani Skanskalla reilut kymmenen vuotta sitten pohdimme muun muassa tulevaisuuden kotien säätömahdollisuuksia. Silloin ilmanvaihtokone ja lämmitysjärjestelmä eivät vielä keskustelleet keskenään. Nyt yhteensopivia systeemeitä kehitetään jo kaupunkimittakaavassakin. Uskon kehittyneiden järjestelmien olevan ratkaisu muun muassa hometalojen ehkäisyssä.”

Tuomola pitää kiinnostavana työtään, jossa hyvin konkreettinen lopputulos yhdistyy suunnitteluvaiheen virtuaalimaailmaan. Virtuaalitodellisuus (VR) ja lisätty todellisuus (AR) ovat tulleet parin viime vuoden aikana yhä vahvemmin osaksi työmaan arkea.

Muuttuneista käytännöistä huolimatta hän korostaa entistä vahvemmin tiivistä, ajoissa käynnistettyä yhteistyötä.

”Tällä hetkellä esimerkiksi infrarakentajat ja talonrakentajat tekevät kumpikin vielä töitä omien aikataulujensa mukaan. Porukka pitäisi saada ajoissa yhteen, ja suunnitella ja rakentaa alueita entistä enemmän kokonaisuuksina. Yhdessä tehden hankkeita pitäisi toteuttaa paremmin, nopeammin ja laadukkaammin.”


Maailmalta hyvä ammentaa ideoita

Jotta näkemykset pysyisivät raikkaina ja avoimina myös täysin uusille ideoille, Tuomola vierailee vuosittain ulkomailla kiinnostavissa kohteissa.

”Tukholmassa on tärkeä kiertää esimerkiksi Hammarby Sjöstadin ja Royal Seaportin alueilla, ja Hampurissa Hafencityssä. Myös Kööpenhaminassa on uudistavaa arkkitehtuuria ja kaupunkisuunnittelua.”

Härmälänrannan yleissuunnitelman tekoon on osallistunut ruotsalainen arkkitehtitoimisto, Tengbom Arkitekter. Yritys on ollut kaavoittamassa myös esimerkiksi Hammarby Sjöstadia.

”Sen myötä Härmälänrantaan saatiin samankaltaisia ideoita, kuten moderni umpikorttelirakenne sekä shared space -katualueet, jotka on suunniteltu jalankulku ensin -periaatteella”, Tuomola sanoo.

Tuomola on tutustunut ulkomaalaisiin kollegoihinsa ja muiden maiden skanskalaisten tapaan toteuttaa rakennushankkeita Skanska Nordic + -ohjelmassa. Kansainvälinen koulutus keskittyi konsernitasolla esimiestehtäviin, kuten strategiseen suunnitteluun.

Tuomola pitää koulutuskuukausia avartavina; harjoituksia tehtiin intensiivisesti ryhmässä aina 4–5 päivää kerrallaan yhdessä muiden pohjoismaalaisten, amerikkalaisten, puolalaisten ja englantilaisten kanssa.

”Ruotsalainen lähestymistapa on suomalaista verkkaisempi, pohtivampi, ja laatu sen myötä hyvää.  Norjalaiset ovat viikinkikansaa, ja he tekevät asiat omalla tavallaan. Esimerkiksi talojen runkojärjestelmät ja muut ratkaisut poikkeavat suomalais-ruotsalaisesta tavasta tehdä. Puolalaiset ovat monella tapaa innovatiivisia ja uuden kehittäjiä, sillä heillä ei ole paljon vanhaa tekemisen painolastia harteillaan. Suomalaiset taas tunnetaan kansainvälisissä rakennusalan ympyröissä luotettavina kumppaneina”, Tuomola kertoo.

Hän seuraa rakentamista tarkkaan myös Kanadassa, etenkin Vancouverissa ja Torontossa.

”Siellä on mielenkiintoista perehtyä etenkin Googlen älykaupunkisuunnitelmiin.”

Googlen emoyhtiö Alphabet ideoi yhdessä Toronto Waterfrontin kanssa Sidewalk Torontoa. Tulevaisuuden elämä muovautuu kanadalaiskaupungissa informaatio- ja kommunikaatioteknologian kehityksen ympärille – tavoitteena elämänlaadun parantaminen. Käytännössä teknologian kehitys mahdollistaa esimerkiksi kevyen liikenteen väylien luomisen jalankulkijoille ystävällisemmiksi rakentamalla jalkakäytävät erilaisiin sääolosuhteisiin mukautuviksi.

Muita suunniteltuja toimenpiteitä ovat muun muassa energian käytön vähentämiseen tähtäävät toimenpiteet tietoa keräämällä. Myös postin toimitusjärjestelmä aiotaan tulevassa älykaupunginosassa rakentaa maan alle. Tarkoituksena on, että robotit kuljettavat postia ja paketteja kaupungin alla.


Mestari-kisälli-asetelma kantaa pitkälle

Tuomola pohtii asioita monesta näkövinkkelistä, ja pyrkii ideoiden nopeaan toteuttamiseen.

”En halua jäädä jumittamaan liikaa pieniin asioihin. Olen hieman malttamaton, mutta huolimatta nopeasta työtemmosta, en hyväksy huonoa laatua. Ammattiylpeyttä tuntevat työntekijät ovat yhteistyönkin luomisessa avainasemassa.” 

Esimiestyössä hän korostaa tasapuolisuuden tärkeyttä.

”Konsernissamme diversiteettiasiat ovat arvoasteikossa korkealla. Kävimme Skanskalla strategiapäivityksen yhteydessä konsernitasolla arvokeskustelua pitkään, noin vuoden verran. Moni asia yrityksen arvoissa heijastuu ruotsalaisesta yhteiskunta-ajattelusta, joka henkilöstön on helppo omaksua. Ja kun näkemyksistä keskusteltiin tarpeeksi yhdessä, kaikkien on helppo yhtyä samaan arvomaailmaan.”

Motivaatio syntyy mielleniumin kynnyksellä, vuonna 1999, diplomi-insinööriksi valmistuneelle Tuomolalle selkeistä tavoitteista.

”On tärkeää, että yhteistä maalia kohden pyritään yhdessä, vaikka jokaisen oma tyyli onkin vapaa. Palkkio on valmis talo ja hyvä asukastyytyväisyys.”

Soljuvaa yhteistyötä eri toimijoiden välillä edistää Tuomolan mukaan muun muassa erilaisten kehitysohjelmien ja alan järjestöjen kautta luotavat toimintamallit ja suhteet.

Samanaikaisesti Tuomola uskoo mentorityyppisen oppimisen tärkeyteen. Hänen omassa 30 hengen yksikössään on koko ajan diplomi-insinööri- tai ammattikorkeakouluopiskelijoita töissä. Polku voi edetä siten, että esimerkiksi toisen tai kolmannen vuosikurssin suorittanut teekkari aloittaa kesätöissä, ja tähtäin on lopputyössä.

”Minullakin on henkilökohtaisesti koko ajan yksi henkilö tällaisella oppimispolulla. Tällainen rullaava mentorointi on hyvä systeemi.”

Vuorovaikutusta on edistettävä suunnittelulla

Tuomola itse päätyi opiskelemaan silloiseen Tampereen teknilliseen korkeakouluun syvimpään lama-aikaan 1990-luvun alussa.

”Opiskelin paljon rakennesuunnittelua, vaikka en olekaan koskaan tehnyt sitä työkseni. Siitä on kuitenkin ollut suuri apu uran eri vaiheissa. Sen osaaminen edes teoriatasolla on ollut välttämätöntä.”

Alun perin hänestä piti tulla maanviljelijä isovanhempien esimerkin innoittamana. Realiteetit tulivat kuitenkin vastaan, kun isoa maatilaa ei ollut ennestään, eikä sitä noin vain pystynyt hankkimaankaan. Rakennusalassa kiehtoi jollakin tavalla samankaltaisuus, fyysisen ympäristön kehittymisen näkeminen.

Tuomola on rakennuttanut myös oman talon, jonka pihapiirissä riittää fyysistä työtä vastapainoksi päivän toimistotyölle.

”Sopivan tontin etsimiseen meni aikaa; meidän piti pohtia myös ympäristön sopivuutta lapsiperheelle ja tämän vuoksi jouduimme hylkäämään monta muuten sopivaa rakennuspaikkaa.”

Sama pätee Tuomolan mukaan kerrostalo- ja pientaloalueiden suunnittelussa: onko lähiympäristö kunnossa, jotta tulevaisuuden kaupungissa vuorovaikutus toimisi mahdollisimman hyvin eri ikäisten ja muutenkin eri taustaisten asukkaiden kesken.

 

Näillä stepeillä rakennettu ympäristö paremmaksi:

Hyvä suunnittelu sopivimmalla menetelmällä.
Kun kaikki osapuolet otetaan mukaan jo suunnitteluvaiheessa, toteutuksesta ei tule torsoa. Myös hankkeiden havainnollistaminen jo kaavavaiheessa on tärkeää.

Tietojen avoin hyödyntäminen
esimerkiksi virtuaalimallien ja cave-virtuaaliympäristöjen avulla. Onneksi viranomaisillakin on nykyään jo paljon avointa dataa.

Edullisemmat ratkaisut
eli asumisen kohtuuhintaisuus.

Hyvä laatu, sillä laaduttomuus maksaa.
Kuvaketju10 on esimerkki hyvästä toimintatavasta. Kun tehdään kerralla oikein, saadaan turvallisempia, terveellisempiä ja edullisempia taloja.

Asumisen eri tasojen huomioiminen jo kaavoitusvaiheessa
– ja palveluiden sisällyttäminen asuinalueiden suunnitteluun.

 

Kehu kollegaa, esimiestä, mentoria:

Erkki Jaala
Esimies Lujatalon ajoilta osasi ohjata valmentajan otteella, ikään kuin mentorin roolissa. Hän ei antanut valmiita vastauksia, vaan kysyi.

Ralf Lindberg
Professorini valittiin myös vuoden luennoitsijaksi useasti vuosina 1990-luvulla ja 2000-luvun alussa. Hän osasi todella hyvin konkretisoida matemaattiset ongelmat. Opetustyyli oli hyvin käytännönläheinen. Opin häneltä todella paljon rakentamista.

Hille Kaukonen
Skanskan suunnittelujohtaja, LADin ”Suomi-äiti”. SAFA arkkitehti Hille on ollut erittäin tärkeä työkaveri kaupunkikehityshankkeissa. Teimme yhteistyötä jo TTKK:lla 1999 kauan ennen aloittamistamme Skanskalla vuonna 2007.

Thomas Stoll
Arkkitehtikollega ajalta, jolloin toimin Skanskan pohjoismaisessa tuotekehitysyksikössä. Thomas oli töissä Tengbomilla Härmälänrannan kehitysaikana, ja nykyään hän  on Tukholman kaupungin kaupunkikehitysjohtaja. Thomakselta opin, mitä kaikkea tarkoittaa holistinen kaupunkisuunnittelu.

Aija Harju
Henkilöstön kehityspäällikkö Skanskalla. Aijan dynaaminen ja sparraava ote asioihin on auttanut monessa henkilöstökysymyksessä, joita esimiestyön arjessa riittää.

Skanska Nordic + -ohjelma
Kansainvälinen esimiesohjelma. Norjalaisten ja ruotsalaisten kanssa ryhmätöitä tehdessäni omaksuin erilaisia ajattelumalleja.



Takaisin edelliselle sivulle

Varapuheenjohtaja Mikko Inkala: "All win or all lose!”

RILin toiseksi varapuheenjohtajaksi kolmivuotiskaudelle 2019–2021 valittiin Pöyryn infrasu...

Uusi puheenjohtaja Timo Kohtamäki: RIL on riippumaton, koko ...

Tammikuussa kolmivuotisen puheenjohtajakautensa aloittanut Timo Kohtamäki on tekniikan lis...