Henkilöjutut

Tuore maajohtaja Kati Tauriainen: ”Kanavan on oltava henkilöstön suuntaan auki.”

Teksti: Henriikka Hellström
Kuva: Mirkku Merimaa

Kati Tauriainen

Kotoisin Turusta

Asuu Espoossa, omakotitalossa

Perhe: Puoliso ja 3 aikuista lasta

Harrastukset: Koira, opiskelu

Kirja, jota suosittelen: Panu Luukka; Yrityskulttuuri on kuningas

Urastepit

• Valmistunut diplomi-insinööriksi Oulun yliopistosta 1994, suuntautumisvaihtoehtona rakennetekniikka
• Työhistoria: NCC Suomen Maajohtaja 4/2023 alkaen, Talonrakentamisen toimialajohtajana 2014-2023, Yksikönjohtajana 2012-2014, Suunnittelunohjaajana 2003-2012, Hankintapäällikkönä 1999-2003, Hankintainsinöörinä 1995-1999, Työmaainsinöörinä 1989-1994 ja Kustannuslaskijana 1986-1988.

Lähes koko uransa NCC:ssä tehnyt Kati Tauriainen aloitti yrityksen Suomen keulakuvana keväällä. Johtotehtäviin hän siirtyi asiantuntijatehtävistä kymmenen vuotta sitten. Maajohtajapestin ensimmäisiä tehtäviä on ollut iso organisaatiomuutos, joka tähtää kustannustehokkuuden ohella osaamisen vahvistamiseen. Tätä tukee kokemuksen ja teoreettisen opin rinnalla vahva kiinnostus henkilöstön kehittämiseen ja ihmismieleen.

”Rakennusalan tilanne on Suomessa haastavampi kuin muissa Pohjoismaissa. NCC:n tilannetta on kotimaassa tosin helpottanut se, ettei meillä ole myymättömien asuntojen taakkaa kuluttaja-asuntomyynnin puuttumisen takia”, Tauriainen sanoo.

Taloustilanteen Tauriainen ei usko helpottuvan kuin aikaisintaan vuoden 2024 loppupuolella. Muutokset asuntorakentamisessa heijastuvat suoraan muuhun rakentamiseen. Samaan aikaan hän pitää lohdullisena, että muuttovoittokunnissa asuntojen tarve ei ole kadonnut mihinkään.

NCC:llä on vahvat juuret toimitilarakentamisessa ja pääkaupunkiseudun korjaushankkeissa. Tauriaisen mukaan halutuimpien toimistokiinteistöjen sijaintitoiveissa on kuitenkin tapahtunut iso muutos. Kun esimerkiksi 1990-luvun alussa NCC kehitti ja toteutti pääkaupunkiseudulla toimistotaloja kehäteiden varteen, tehdään toimistotiloja nyt ydinkeskustaan.

Loikka asiantuntijasta johtajaksi

Tauriaisella ei ole ollut perinteistä sadan ensimmäisen päivän muutospainetta yrityksen johdossa, sillä kyseessä on hänen pitkäaikainen työnantajansa.

”Kun viime kuukausien aikana on täytynyt tehdä vaikeita päätöksiä ja isoja muutoksia, on talon tunteminen 35-vuoden ajalta ollut suuri etu.”

Merkittävimmän urahyppynsä hän sanoo tehneensä kymmenisen vuotta sitten. Silloin rooli muuttui asiantuntijasta johtajaksi. Johtotehtäviä oli tarjottu hänelle jo aiemmin, mutta Tauriainen oli kieltäytynyt niistä vahvaan asiantuntijuusrooliinsa nojaten.

”Kun tarjous tuli eteen kolmatta kertaa, ajattelin: ”nyt tai ei koskaan”. Huomasin aika pian, että ihmisten johtaminen onkin aika makeeta. On hienoa nähdä, kun muut motivoituvat ja onnistuvat.”

Tauriainen korostaakin vahvasti ihmisläheistä johtamistyyliä insinööriluonteestaan huolimatta.

”Kanavan on oltava henkilöstön suuntaan auki. Jos se ei ole, ei ole mitään informaatiota, jolla johtaa.”

Toisaalta hän sanoo olevansa nopean päätöksentekokykynsä ja ajoittaisen kärsimättömyytensä vuoksi joskus ehkä liiankin suora konsernin pohjoismaiseen organisaatiokulttuuriin.

Oppia muista pohjoismaista

Omia henkilöstöjohtamisen taitojaan Tauriainen on hionut maisteritasolle asti aikuiskasvatustieteen opinnoissa sekä NCC:n sisäisissä koulutusohjelmissa. Opinnoista hän kokee saaneensa teoreettisen taustan työssä opitulle. Hyvänä esimerkkinä yrityksessä tehtävästä henkilöstön kehittämisestä toimii koko henkilöstä koskeva osaamisarviointi, jonka keskeisenä tavoitteena on löytää ihmisten potentiaali oppimiseen ja haastavampien tehtävien vastaanottamiseen. Lisäksi organisaatiomuutoksen yhtenä tärkeänä päämääränä on ollut koko työyhteisön asiantuntijuuden kehittäminen.  

”Tavoitteena on osaamisen jakaminen ja jalkauttaminen palvelemaan asiakkaidemme hankkeita kaikkialla Suomessa sekä työn mielekkyyden parantaminen motivaation parantamisen kautta.”

Organisaation kannalta säästö- ja osaamistavoitteiden kirkastaminen on tarkoittanut kuuden liiketoiminta-alueen tiivistämistä neljään. Asiantuntijatehtäviä on pyritty ulottamaan aluetasolta koko maan laajuisiksi.

Myös Pohjoismaisella konsernitasolla yhteistyö toimii monipuolisesti.

”Etenkin Tanskassa on sellaista infrapuolen osaamista, jota voi hyödyntää myös Suomessa. Ruotsista saadaan oppia korkeasta rakentamisesta”, Tauriainen sanoo.

Alan houkuttelevuudella iso merkitys

Tauriaisen polulle NCC:ssa mahtuu useita mieleen jääneitä projekteja, kuten pari 2000-luvulla suunnittelunohjausroolissa toteutettua terveysasemaa. Tauriaisen rakentama kuuden hengen tiimi toimitilarakentamisen suunnittelunohjauksessa toimii edelleen.  

Maajohtajana Tauriainen on edelleen naisena harvinaisuus suomalaisella kiinteistö- ja rakentamisalalla. Hän on itse kohdannut aina tasa-arvoista kohtelua, mutta huomaa heränneensä viime vuosina siihen, että tasa-arvossa on alalla vielä paljon tekemistä.

”Kaikki lähtee ruohonjuuritasolta. Alalle on saatava lisää naisia. Lisäksi alemman tason esimiestehtäviin liittyy vielä hyvin syvällä olevia uskomuksia maskuliinisuutta vaativista ominaisuuksista. Ehkä me ohjaamme alalla alitajuisesti ja kulttuuristen uskomusten kautta naisia esimiestehtävien sijaan asiantuntijatehtäviin.”

Näitä mentoreitani arvostan:

• Mika Soini, entinen esimieheni ja NCC Suomen ex-maajohtaja, joka on tukenut ja kannustanut eteenpäin koko urani ajan.
• Timo Suominen, entinen kollegani, jolta saa aina tarvittaessa suoran ja rehellisen mielipiteen.
• Seppo Sorri, Rejlers Finlandin ex -toimitusjohtaja, joka auttoi ja haastoi ajatteluani maajohtajuuden ensiaskeleilla.

Kolme nousevaa tähteä:

• Marianne Vikkula, Woltin operatiivinen johtaja. Aikaansaava ja energinen.
• Laura Väre, Taiteen maisteri ja vuoden 2019 nuori muotoilija.
• Ville Viikki, Pörssilähettiläsalumni, oikeustieteen yo, 2019 Oikeusguru -kilpailun finalisti, vuoden 2023 Nuori sijoittaja finalisti

Takaisin edelliselle sivulle

Kommentointi

Voidaksesi kommentoida artikkelia, kirjaudu sisään palveluun. Jos sinulla ei vielä ole tunnuksia, rekisteröidy.