Asiantuntijajutut

Alan yhteentoimivuutta edistetään ympäristöministeriössä

ke 1. huhtikuuta 2020 12.18.00

Teksti: Pilvi Nummi
arkkitehti, tohtorikoulutettava Aalto-yliopisto, Insinööritieteiden korkeakoulu, Rakennetun ympäristön laitos.
Nummi työskenteli ympäristöministeriössä yhteentoimivuuden erityisasiantuntijana joulukuun 2019 loppuun asti.
 

Rakennettuun ympäristöön liittyy runsaasti yhteiskunnan kannalta tärkeää tietoa, jonka on oltava helposti saatavilla sekä yhteentoimivaa. Yhteentoimivuudella tarkoitetaan sitä, että eri tahot ymmärtävät yhteiset käsitteet samalla tavalla, eikä informaation merkitys muutu, kun tietoa siirretään eri tietojärjestelmien välillä.

Tiedonhallintalaki (HE 284/2018 vp) edellyttää ministeriöitä ylläpitämään yhteentoimivuuden linjauksia omalla toimialallaan. Ympäristöministeriö, joka vastaa lain toimeenpanosta rakennetun ympäristön tiedon osalta, on asettanut joulukuussa 2019 yhteistyöryhmän edistämään tätä työtä. Käytännössä kansalliselle Yhteentoimivuusalustalle (yhteentoimiva.suomi.fi) luodaan yhteiset harmonisoidut tiedon määritykset: keskeiset käsitteet kuvataan sanastoissa ja tiedon rakenteet määritellään loogisten käsite- eli tietomallien ja koodistojen avulla.

Rakennetun ympäristön tiedon yhteistyöryhmän tavoitteena on varmistaa, että rakennetun ympäristön tietojärjestelmissä ja prosesseissa liikkuva tieto on yhteentoimivaa. Toisin sanoen tieto pitää ymmärtää samalla tavalla järjestelmästä ja käyttäjästä riippumatta. Tätä kutsutaan semanttiseksi yhteentoimivuudeksi.

Toinen tärkeä tekijä on tiedon oikeudellinen yhteentoimivuus. Se tarkoittaa, että lainsäädäntö ei saa estää yhteentoimivuuden toteutumista. Tämä edellyttää, että lain valmistelussa ollaan tietoisia siitä, minkälaisia vaikutuksia säädöksillä on eri tietojärjestelmiin ja niiden sisältöihin. Tätä kautta yhteentoimivuus liittyy myös käynnissä olevaan maankäyttö- ja rakennuslain uudistukseen.

Yhteentoimivat tiedon määritykset koskevat myös lainsäädännön käsitteitä. Tavoitteena on, että käsitteet ymmärrettäisiin mahdollisuuksien mukaan samalla tavoin eri lakien puitteissa. Mikäli määritelmät poikkeavat toisistaan, asia olisi kuvattava selvästi yhteentoimivuusalustan sanastoissa.

Ympäristöministeriö on mukana kehittämässä niin sanottua lakieditoria, joka mahdollistaa tulevaisuudessa koneluettavien säädöstekstien tuottamisen. Lakieditorin avulla säädöksissä käytetyt termit voidaan linkittää Yhteentoimivuusalustan Sanastot-työkalussa määriteltyihin käsitteisiin, jolloin tieto termin määritelmästä tulee näkyviin lain soveltajille ja loppukäyttäjille.

Yhteentoimivuustyössä sovellettava yhteentoimivuusalusta mahdollistaa sanastojen, koodistojen ja tietomallien yhteiskehittämisen. Ympäristöministeriö on jo muutaman vuoden ajan tuottanut alustalle yhteistyössä alan toimijoiden kanssa rakennetun ympäristön käsitteiden määrittelyjä. Sanastotyön ohella viimeisen vuoden aikana on laadittu myös useita loogisia tietomalleja ja niihin liittyviä koodistoja. Seuraava askel on harmonisointityön aloittaminen, ja se onkin yhteistyöryhmän tärkein tehtävä.

Kun tarvittavat määritykset on saatu yhteentoimivuusalustalla harmonisoitua, toimijoiden on helppo varmistaa niiden avulla omien tietojärjestelmiensä ja palveluidensa yhteentoimivuus muiden järjestelmien, kuten valtion hallinnoimien rekistereiden kanssa.

Vaikka yhteentoimivuuden määrittely ja harmonisointityö on vielä kesken, toimijat voivat jo nyt käyttää alustan työkaluja omien tietojensa kuvaamiseen laatimalla niin sanottuja soveltamisprofiileja, jotka hyödyntävät alustalla olevia rakennetun ympäristön tietokomponentteja ja sanastoa. Tietojen yhteentoimivuus paranee sitä mukaa, kun määrityksiä tuodaan yhteentoimivuusalustalle ja yhteensovittamisen tarpeet nostetaan yhteistyöryhmän käsiteltäväksi.

Rakennetun ympäristön tiedon yhteentoimivuuden yhteistyöryhmässä toteutuu hallinnon rajat ylittävä yhteistyö. Mukana ryhmässä on kuntien ja valtionhallinnon sekä yksityiseltä sektorilta kiinteistö- ja rakentamisalan sekä maankäytön suunnittelun edustajia. Koska varsinaisen yhteistyöryhmän jäsenmäärä on rajattu, perustetaan sen alaisuuteen teemaryhmiä, jotka ovat avoimia kaikille yhteentoimivuuden kehittämisestä kiinnostuneille. 

 

— —— ——

Rakennetun ympäristön rekisterin ja tietoalustan valmistelun tueksi järjestettiin loppuvuonna 2019 sidosryhmätilaisuuksien sarja. Kierroksella saatiin paljon ideoita, ja juuri yhteentoimivuuden nähtiin muodostavan koko hankkeen ytimen.

Osana info- ja keskustelutilaisuuksia sidosryhmiltä kysyttiin mitä uuden rekisterin ja tietoalustan valmistelussa tulisi huomioida. Ideoita ja kommentteja kaikille avoimelle ideaseinälle kertyi kaikkiaan 250.

Vastaajat ovat yksimielisiä siitä, että rakennetun ympäristön tiedon tulee rakentua yhteisten tietomallien, käsitteiden ja toimivien rajapintojen varaan. Tärkeimmiksi toiminnallisiksi tarpeiksi nähdään luotettavien kaava- ja rakennustietojen saaminen eri toimijoiden käyttöön. Tiedon omistajien tulisi pystyä ylläpitämään tietojaan alustalla, mikä asettaa haasteita muun muassa hallintaperiaatteille ja roolituksille.

Yhteistyötahoiksi vastaajat tunnistavat laajan toimijoukon, kuntien mukanaolo nähdään kriittisen tärkeäksi. Vastaajat toivovat avointa valmistelua ja olemassa olevien yhteistyöryhmien hyödyntämistä. Säännölliset, tiheät tilannekatsaukset koetaan tarpeelliseksi, ja viestintää toivotaan muistakin asioista kuin valmiista tuotoksista.

Teknisesti toivotaan tukeutumista uusimpiin standardeihin ja rajapintatekniikoihin. Vastaajat uskovat suurten toimijoiden pystyvän liittämään tietonsa osaksi alustaa, mutta pienten toimijoiden osalta tilanne koetaan haasteellisemmaksi, ja tukea tarvitaan enemmän.

Isoimmiksi kompastuskiviksi vastaajat kokevat edessä olevan työn suuruuden ja keskeisten hyötyjen sivuuttamisen valmistelun alkuvaiheessa. Ratkaisuiksi haasteisiin nähdään ketterä eteneminen pienissä palasissa sekä ilmeisimpien hyötyjen ottaminen valmistelun lähtökohdaksi. Lähde: YM



Takaisin edelliselle sivulle

Liikenteen päästövähennykset – kaikki keinot käyttöön

​​​​​​​Ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi tarvitaan voimakkaita toimenpiteitä kaikilla sekt...

Ilmastonkestävä kaupunki ja nouseva tulvariski – kokemuksia ...

Ilmastonmuutoksen myötä rankkasateiden ja niistä aiheutuvien vahinkojen voidaan odottaa li...