Kolumnit

Digitalisaatiota rakentamassa

la 23. syyskuuta 2017 15.06.00

Digitalisaatio muuttaa yhteiskuntaamme ja toimintatapojamme läpitunkevalla tavalla tulevina vuosina. Suomessa on loistavat edellytykset tarttua muutokseen ja kääntää se eduksemme. Tämä edellyttää valmiutta kyseenalaistaa nykyisiä toimintatapoja ja rakenteita.

Digitalisaatiossa keskeinen asia on tieto, joka on koko ajan käytettävissä ja jota hyödynnetään palveluiden tuotannontekijänä. Tieto- ja viestintäalan yritysten ydinliiketoiminta perustuu tiedon siirtämiseen ja varastointiin sekä erilaisiin tietoa hyödyntäviin palveluihin. Suomen viestintäpolitiikka perustuu yksityisiin teleyrityksiin sekä politiikkaan, jolla pyritään ylläpitämään yritysten keskinäistä kilpailua ja investointihalukkuutta.

Suomi on viestintäyhteyksien maailmanhuippua niin yhteyksien saatavuudessa kuin hinnoittelussakin. Uudet 4G-sukupolven langattomat matkaviestinverkot ovat jo paria viimeistä prosenttia lukuun ottamatta kaikkien suomalaisten käytettävissä. Viestintäpalveluiden hinnat ovat eurooppalaisessa vertailussa koko Unionin halvimpia. Lisäksi sopimusmallit kannustavat käyttäjiä hyötymään täysimääräisesti digitaalisista palveluista.

Suomalainen viestintäinfrastruktuuri perustuu yritysten verkkoinvestointeihin. Teleyritykset investoivat vuosittain noin 500 miljoonaa verkkojen rakentamiseen, joka vastaa noin 15 prosenttia yritysten liikevaihdosta. Nämä investoinnit muodostavat digitalisaation kivijalan – kaikkialla hyödynnettävän pääsyn tietoon.

Sinänsä digitalisaation ydin on yksinkertainen. Tallennus- ja prosessointikapasiteetin hinnan laskun myötä tietoa on mahdollista kerätä ja käsitellä valtavia määriä. Kerääntyvän tiedon avulla voidaan muuttaa organisaatioiden ja ihmisten toimintatapoja. Esimerkin tarjoaa verotus: useimpien kansalaisten verotus voidaan toimittaa suoraan pankeilta ja työnantajilta saatavan datan perusteella. Tämä on mahdollistanut prosessin kääntämisen sujuvaksi. Data kerätään veroehdotukseksi työlään veroilmoituksen sijaan.

Julkinen valta on viime vuosina avannut paljon tietoa avoimesti hyödynnettäväksi. Meneillään olevassa Kansallinen palveluväylä -hankkeessa on tarkoituksena yhdistää viranomaisten eri järjestelmissä olevat tiedot mutkattomasti käytettäväksi. Tavoitteena on, että palveluväylää voisivat hyödyntää myös yritykset.

Digitalisaation kaksi kulmakiveä – tieto ja kattavat verkot – ovat meillä paikallaan. Edellytysten kääntäminen menestykseksi edellyttää taitoa osata hyödyntää niitä kaikessa toiminnassa. Keskeistä on valmius muuttaa toimintatapoja tietoon perustuviksi. Data-analytiikan avulla päätöksiä voidaan näppituntuman sijaan perustaa tietoon. Tässä kilpailussa nopeat saavat etumatkan, joka jatkossa vain kertautuu.

Digitalisaatio mahdollistaa uudenlaiset palvelukonseptit, jotka ylittävät vanhat toimialarajat. Toimijat, jotka murroksen alussa näkevät riittävän kauas ja leveälle, saavat etulyöntiaseman yhteistyökumppaneiden löytämisessä ja kokeilujen käynnistämisessä. Digitalisaation myötä uusien palveluiden ja prosessien kehittäminen on mahdollista verrattain alhaisin kuluin. Tämän ilmiön hyödyntäminen edellyttää valmiutta käynnistää kokeiluja nopeasti ja matalalla kynnyksellä. Kokeilut antavat mahdollisuuden ottaa organisaatioissa piilevä osaaminen käyttöön.

 

Teksti: Jussi Mäkinen, lakimies
Tietoliikenteen ja tietotekniikan keskusliitto Ficom ry



Takaisin edelliselle sivulle

Murtuuko lasikatto, kestääkö kantti?

"Edelleenkään naisen euro ei ole sama kuin miehen euro."

Maankäytön digiloikka 2020-luvulle

Vantaalla on käynnissä MAankäytön Toimintamalli ja TIetojärjestelmä eli MATTI-hanke.