Asiantuntijajutut

Keskiössä rakenteiden turvallisuus

ke 27. syyskuuta 2017 13.30.00

Silta- ja rakennetekniikan kansainvälisen yhdistyksen IABSEn Suomen osasto ja RILin järjestivät helmikuussa jo viidentenä vuonna peräkkäin kansainvälisen tapahtuman rakenteiden turvallisuuteen liittyvistä ajankohtaisista kysymyksistä.

Työkokouksen teema: tietämättömyys ja inhimilliset virheet kirvoitti keskustelua rakennetekniikan ja rakentamisen nykytilasta ja tulevaisuudesta. Työkokouksen ohjelma oli kaksipäiväinen koostuen 19 esitelmästä, viidestä pääpuheesta ja yhdestä kutsuluennosta. Molempien päivien pääteeksi järjestettiin paneelikeskustelut. Vapaa-ajan ohjelma koostui tavanomaisen tutustumistilaisuuden ja illallisen lisäksi 20 kilometrin talvijuoksuhaasteesta Tuusulanjärven ympäri. Toisen kerran järjestetyn haasteen on nyt suorittanut neljä osallistujaa – kaikki professoritehtävissä toimivia.

Työkokoukseen osallistui asiantuntijoita 15 maasta. Tekniikan tohtori Marija Bertovic Saksasta avasi pääpuheet aiheenaan inhimillisten virheiden syyt ja tekniikan tohtori Anton Syrkov Venäjältä esitti yhteenvedon siltasortumista ajanjaksolla 1966–2017. Professori tekniikan tohtori Jouni Punkki piti kutsuluennon uusien siltojen ja rakenteiden viimeaikaisista betonilujuusongelmista Suomessa. Aihe nivoi yhteen monta työkokouksen teemaa ja näkökantaa: miksi perusasiat, jotka ovat olleet hyvin monta vuosikymmentä, menevät huonoon suuntaan? Professori tekniikan tohtori Reijo Kouhian pääpuhe koski numeerisen laskennan sudenkuoppia.

Toisen päivän pääpuheet aloitti professori tekniikan tohtori Matias Valenzuela Chilestä käsitellen Etelä-Amerikan luonnonkatastrofeja ja niihin varautumista. Professori tekniikan tohtori Gerhard Fink Suomesta esitelmöi puurakanteiden lujuusparametrien epävarmuuksista. Puurakenteisten hallien sortumia oli käsitelty aikaisemmin vuoden 2013 työkokouksessa.

Aikaisempien tapahtumien tapaan paneelikeskusteluja valvoi professori tekniikan tohtori Risto Kiviluoma. Psykologinkin tutkinnon suorittaneen Bertovicin pääpuhe nosti esiin insinöörien ja psykologien metodien eroja. Siinä missä insinööri haluaa laittaa kaiken, myös yksittäisen henkilön, numeroiksi ja todennäköisyyksiksi, psykologi työskentelee ryhmien toimintaa ja käyttäytymistä tutkimalla.

Kouhian pääpuhe avasi monta keskustelulinjaa liittyen ohjelmistojen virheellisen ja yksinomaisen käytön riskeihin, ja viimeaikaiseen trendiin asiantuntijamielipiteen ohittamisesta projekteissa, hankinnoissa ja johtamisessa. Osa esitelmistä koski myös näitä kysymyksiä. Esitelmissä ja paneelikeskusteluissa nousi vahvasti esille myös ulkopuolisen tarkastuksen ja kokeneiden suunnittelijoiden rooli virheiden välttämisessä. Edes kahdella eri toimijalla teetetty ulkopuolinen tarkastus ei aina takaa tarkoitettua tulosta.

Jälleen kerran työkokouksesta muodostui innostava asiantuntijatapahtuma osallistujilleen. Työkokouksen yhteydessä ja sen jälkeen käydyn keskustelun perusteella monet aihe-alustuksista ovat tärkeitä, ja ne ansaitsevat jatkokäsittelyä IABSEn puitteissa ja muualla. Koska järjestettyjen tapahtumien aihepiiri on ollut hieman epämuodikas painottaen virheiden ja alan epäonnistumisien asiantuntija-analyysejä, olikin erityisen ilahduttavaa nähdä, että viisi vuotta aikaisemmin esille tuotuja uusia ajatuksia oli työstetty opinnäytteiksi ja tutkimustuloksiksi nuorten ammattilaisten toimesta.

Työkokouksen kokoelmakirja (IABSE Report Vol. 107, 149 s.) on hankittavissa sähköisessä muodossa IABSEn sivuilta: www.iabse.org 

 

Teksti: Risto Kiviluoma, IABSEn Suomen osasto, puheenjohtaja, Prof. (Professor of Practice), Aalto-yliopisto
Kuva: Teemu Vehmaskoski



Takaisin edelliselle sivulle

Kaupunkien sopeutuminen ilmastonmuutokseen: kohtaavatko odot...

Tarvetta ilmastonmuutokseen sopeutumiseen ei enää kyseenalaisteta, etenkään kaupungeissa. ...

Rakennustyömaan ongelmien poistaminen digitalisaatiolla

Rakennushankkeet kärsivät matalasta tuottavuudesta sekä suurista aikataulu-, laatu- ja kus...