Ajankohtaista

Matinkartanonsillasta Vuoden Silta 2019

ke 19. kesäkuuta 2019 09.25.00

Teksti: Jenni Ahola
Kuvat: A-Insinöörit Oy (Matinkartanonsilta) / Projekti Kataja (Lehtisilta)

 

Espoon Matinkylässä sijaitseva Matinkartanonsilta on malliesimerkki tiivistyvän asuinalueen turvallisuutta parantavasta ratkaisusta, joka tuo esteettisyydellään myös lisäarvoa ympäristöönsä.

Vuoden silta 2019 -tunnustuspalkinto on myönnetty Espoon Matinkylässä sijaitsevalle Matinkartanonsillalle. Matinkartanontien ja kiertoliittymän ylittävä silta on tyypiltään jännitetty betoninen jatkuva palkkisilta, jonka kokonaispituus on 162,5 metriä ja hyötyleveys 4 metriä.

Silta oli osa Espoon kaupungin tilaamaa laajempaa urakkaa, johon kuului muun muassa kahden kiertoliittymän laajennukset sekä lähialueen Gräsanojan ylittävän sillan rakentaminen. Hankkeen kokonaisbudjetti oli noin 5,5 M €, josta Matinkartanonsillan osuus noin 1,65 M €.

Matinkartanonsilta ei kuulunut alunperin kiertoliittymän laajentamisen katusuunnitelmaan, vaan se lisättiin siihen jälkikäteen liikenneturvallisuuden vuoksi.

”Läheisen Mattlidenin koulukeskuksen vanhempainyhdistys ja kunnanvaltuutetut osoittivat huolensa liikenneturvallisuudesta. Risteysalueen ylittävä silta onkin olennainen kulkureitti viereisen koulukeskuksen oppilaille sekä reitti läheiseen urheilupuistoon”, kertoo Vesa Rönty, projektipäällikkö Espoon kaupungilta.

Sillan suunnittelu aloitettiin loppuvuodesta 2015, ja rakentamisvaihe käynnistyi kesällä 2017. Rakentamisen aikana risteysalueen kiertoliittymää suurennettiin reilusti siten, että suuri osa siltaa sijaitsi kiertoliittymän sisällä. Samalla saatiin silta-alueelle tarpeeksi työ- ja varastotilaa, ja varmistettiin myös alueen kevyeen liikenteen turvallisuus rakennuttamisen aikana. Liikenteen käyttöön silta avattiin alkukesästä 2018.
 

Tiivis kaupunkialue reunaehtona

Sillan pääsuunnittelijana toiminut Petri Kela A-Insinööreiltä kertoo, että neljän tien risteykseen ja asuinalueen keskelle sijoitetun sillan suunnittelussa pulmallisinta oli sillan linjauksen sovittaminen: lopullinen, toteutettu suunnitelma oli vasta kuudes versio yhdessä tilaajan ja muiden osapuolien kanssa läpikäydyistä suunnitelmista.

Hauenkalliontien viereisen sillan alue rajoittui viereisen tontin rajaan, joka pakotti linjauksen kevyenliikenteenväylän ja tontin väliseen ahtaaseen väliin. Sillan läntisen maatuen pohjoispuolella muinaismuistoalue rajoitti toisen pään sillan asettelua.

”Sillan kannalta merkitsevä oivallus syntyi, kun keksimme sijoittaa yhden pylväistä kiertoliittymän sisään. Näin sillan pisimmät jännemitat pysyivät kohtuullisina ja kannen rakennepaksuus maltillisena”, Kela toteaa.

Sillan linjauksissa ja korkeusvaatimuksissa piti huomioida muun muassa myös Hauenkalliontien ja Nelikkotien kautta kulkeva erikoiskuljetusreitti sekä kaavoitussuunnitelmat, joiden mukaan aluetta on tarkoitus rakentaa entistä tiiviimmäksi. Ahtaassa ympäristössä on tehtävä kompromissejä, mikä näkyy sillassa jyrkkyytenä. Tästä syystä pyöräilyn pääyhteydet kulkevat edelleen maan tasolla.

Sillan ulkonäköön vaikuttava rakenteellinen ratkaisu sen sijaan koski sillan kauppakeskus Ison Omenan puoleista viimeistä välitukea. Tuki louhittiin normaalia syvemmälle.

”Kun pilari saatiin joustavammaksi, pilarin ja kannen väliin ei tarvinnut laittaa laakeria, mikä taas olisi heikentänyt sillan ulkonäköä”, Kela kertoo.

 

Esteettisyyttä näkyvälle paikalle

Vuoden silta 2019 -kilpailun tuomariston edustajan, RILin Sillat ja erikoisrakenteet-tekniikkaryhmän puheenjohtaja Timo Tirkkosen mukaan yksi perusteluista Matinkartanonsillan valinnalle oli sillan esteettisyys ja sopivuus ympäristöönsä. Myös tilaajan puolelta oli toiveena panostaa näkyvälle paikalle sijoitettavan sillan estetiikkaan. Tästä syystä hankkeeseen otettiin myös alusta saakka mukaan arkkitehti Timo Meuronen Aihio Arkkitehdeistä.

Pääsuunnittelijan mielestä sillan kannen muotoilu tekee Matinkartanonsillasta erityisen näyttävän ja virtaviivaisen.

”Suomessa ei varmaan ole ollut aiemmin vastaavaa veneenpohjanmuotoista kannen poikkileikkausta.”

Pimeään aikaan näyttävyyttä luo myös sillan erityinen valaistusratkaisu: LED-nauhoilla toteutettu valaistus on asennettu sillan ruostumattomasta teräksestä valmistetun kaiteen yläjohteen alle.

Sillan ulkonäköön panostettiin myös pinnoituksella. Sillan kannessa ja reunapalkeissa on käytetty kahta erilaista pinnoitusjärjestelmää, sementtipohjaista ja epoksipohjaista. Sekä sillan pilareissa että maatukien näkyvissä osissa on sen sijaan siniharmaa väripinnoite.

 

Geometria haaste urakoitsijalle

Hankkeessa pääurakoitsijan työpäällikkönä toiminut Roope Korpela GRK Infra Oy:stä kertoo, että vaikka silta on tyypiltään tavanomainen, sillan poikkeuksellinen geometria ja muoto tekivät siitä työteknisesti haastavan toteuttaa.

”Silta on kaareva kahteen suuntaan ja lisäksi kolmantena ulottuvuutena tuli mittausteknisesti hallita kannen pyöreät muodot. Sillan mittaaminen muotin, terästen, jänneputkien ja jänteiden sekä ankkureiden osalta noin 10 millimetrin toleranssiin oli urakoitsijalle haaste, joka täytyi ratkaista osin uusilla tavoilla”, Korpela toteaa.

Ongelmanratkomista toi myös kannen muodosta johtunut ahdas poikkileikkaus. Rautojen, jänteiden ja laakereiden mahduttaminen kanteen sekä kannen valu olivat normaalia haastavampia prosesseja. Tilanpuutteen takia saksalainen Mageba GmbH toimitti hankkeeseen myös uniikit liikuntasaumalaitteet sekä laakereiden tartuntoja myös modifioitiin.

Matinkartanonsillassa on betoniset päätytuet. Haukilahden puoleinen maatuki on perustettu paaluille ja Ison Omenan puoleinen maatuki on maanvarainen. Välitukina sillassa on yksi pilari tukilinjaa kohden.

”Korkeimmat pilarit olivat noin 7,5 metriä korkeita. Betoniset välituet perustettiin porapaalujen varaan, joissa toleranssit olivat todella pienet. Teimme hieman poikkeuksellisen porauksen, eli porasimme esireiät, jonka avulla itse paalu pakotettiin kohdalleen. Tällaisella pilottireiällä saimme pidettyä oikean linjan ja kulman, jolloin paalu sekä pilari saatiin suoraan", Korpela kertoo.

Myös sillan kaiteiden asentaminen oli vaativa ja etukäteen pitkään valmisteltu työvaihe. Kaiteen muoto itsessään on erikoinen, ja ruostumattomasta teräksestä olevien kaiteiden pinnan korkeatasoiset yksityiskohdat tekivät asennuksesta haastavan.

”Pinta tehtiin harjausmenetelmällä, kaiteeseen on saatu hapotuksen ja harjauksen kautta aikaan haluttu pintaluokka. Kun teräksen levyosan pinta on hiottu valmiiksi, siihen ei voi enää suorittaa jälkeenpäin korjauksia. Jos siis leikkaus-, kokoonpano- tai asennusvaiheessa sattuu virhe, ei pintaa enää pysty jälkeenpäin korjaamaan.”

 

Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL haluaa nostaa Vuoden Silta -kilpailulla sillansuunnittelun tasoa. Erityishuomiota halutaan kiinnittää sillan ulkonäköön sekä siihen, kuinka se sopii ympäristöönsä. Palkintoa on jaettu vuodesta 2001 alkaen.

 

MATINKARTANONSILTA

Tilaaja: Espoon kaupunki, Vesa Rönty
Pääsuunnittelija: Petri Kela, A-Insinöörit Oy
Pääurakoitsija: Roope Korpela, Toni Jauho, GRK Infra Oy
Sillan kaiteiden urakointi: Esa Kariniemi, Kalajoen teräs Oy
Rakennesuunnittelu: Joonas Tulonen, Merja Malassu, Joona Pulkkinen, A-Insinöörit Oy
Arkkitehtisuunnittelu: Timo Meuronen, Aihio-Arkkitehdit Oy
Valaistussuunnittelu: Taneli Lehtonen, LiCon-AT Oy
Geosuunnittelu: Tiina-Liisa Toivanen, A-Insinöörit Oy
Katusuunnittelu: Hamilkar Bergroth, A-Insinöörit Oy

 

Kunniamaininta:
PROJEKTI KATAJA, Lehtisilta

Tänä vuonna myös yhdelle Vuoden 2019 Silta -ehdokkaista päätettiin myöntää erityinen kunniamaininta. Kunniamaininnan sai Projekti Kataja, maailman ensimmäinen 3D-tulostettu puusilta.

Porin asuntomessuilla esillä ollut koivunlehden muotoinen silta on esimerkki edistyksellisestä diplomityöstä, jossa on lähdetty tekemään täysin uuden näköistä siltaa rakentamistekniikalla ja materiaaleilla. Esteettisesti yllätyksellinen ja innovatiivinen silta on myös materiaaleiltaan ympäristöystävällinen.
 

3D-asiantuntemus, projektin vetäjä: 3DStep
Rakennesuunnittelu ja sillan kokoaminen: Suunnittelukide
Sillan muotoilukonseptin kehitys ja kaiteiden suunnittelu: ROP Taiteilijaryhmä
Materiaalitestaus, koekuormitus, materiaalikehitys: UPM
Tulostinlaitteiston rakentaminen ja 3D-tulostus: Tampereen ammattikorkeakoulu
Puurakentamisen sovelluskehitys: Simons Element
Projektin osarahoitus: Business Finland



Takaisin edelliselle sivulle