Kolumnit

Osaamispohjainen talous ei pärjää ilman infraa

ke 30. syyskuuta 2020 14.29.00

Teksti: Sami Pakarinen, Johtava ekonomisti, FT,  Elinkeinoelämän keskusliitto EK
Kuva: Marjo Koivumäki

 

Tulevaisuudesta on vaikea varmuudella sanoa, mutta yleensä kriisit tuppaavat voimistamaan käynnissä olevia kehitystrendejä. Tämä on huomattu etenkin kuluvana vuonna, kun koronavirus on pakottanut ihmiset ja yhteiskunnat uudenlaiseen tilanteeseen.

Etätyön määrä on lisääntynyt niiden keskuudessa, joilla se on mahdollista. Samaan aikaan tilantarve asunnoissa on kasvanut, jonka seurauksena myös isompien asuntojen kysyntä on lisääntynyt. Vaikka liikehdintää on tapahtunut myös isoista kaupungeista poispäin, on vaikea nähdä kaupungistumisen hiipuvan ainakaan pitkäksi aikaa.

Syitä tähän lienee ainakin kaksi. Historiassa on ennenkin ollut vakavia tauteja, mutta kaupungit ovat pitäneet pintansa. Ja toiseksi, taloudessa korostuu entistä enemmän korkean osaamisen palvelut, joiden syntyminen ja kehittäminen tapahtuu paremmin tiiviimmissä kaupunkiympäristöissä.

Millaista osaamista sitten tulevaisuudessa tarvitaan? Talouskasvun taustalla on pitkään vaikuttanut erikoistuminen. Adam Smith totesi 1776 julkaistussa teoksessaan Kansojen varallisuus, että leipuri tai teurastaja ei toimi muiden hyväksi hyväntahtoisuuttaan, vaan omien intressiensä tähden. Erikoistuminen hyödyttää kaikkia, kun osaaminen syventyy.

Nykyään, korkean osaamisen myötä erikoistumisen etuja voi jossain määrin kyseenalaistaa. Tekoäly laskee jo huomattavasti tehokkaammin kuin ihminen koskaan pystyy laskemaan. Sopivasti rajatuissa ongelmissa, kuten shakissa, kone on lyömätön.

Mutta monet yhteiskunnan ongelmat ovat monisyisiä, joiden ratkaisemiseksi tarvitaan laajojen kokonaisuuksien hahmottamista. Tässä ihminen on yhä ylivertainen tekoälyyn nähden. Varsin tuoreessa kirjassaan Range (2019), David Epstein tuo hyvin esille syitä, miksi maailma tarvitsee enemmän tämänkaltaisia generalisteja. Kun tekoälyn mahdollisuudet voidaan yhdistää kokonaisuuksien hahmottamiseen, on uusien innovaatioiden syntymiselle luotu oiva maaperä.

Osaamiseen pohjautuva talous ei toimi kuitenkaan ilman riittävää infraa. Näin ollen kaupunkiympäristöjen rakentamisen tarve säilyy tulevinakin vuosina suurena, ja isompia kasvukeskuksia on myös kytkettävä yhteen nopeiden raideyhteyksien avulla. Näin tuetaan myös Suomen menestymismahdollisuuksia tulevaisuudessa. Toimivat yhteydet ja ympäristöt auttavat niin ilmastonmuutokseen, kaupungistumiseen ja työllisyyteen.

Myös oikeanlaisen infran rakentaminen tarvitsee entistä enemmän ihmisille sopivaa kokonaisuuksien hahmottamista. Tarvitsemme enemmän tutkimustietoon perustuvia päätöksiä sekä poikkitieteellistä lähestymistapaa. Kaupunkiympäristön tapauksessa yhteen on sovitettava ainakin niin insinöörien, arkkitehtien kuin ekonomistien havaintoja.

Se, kuinka hyvin tässä onnistutaan, riippuu siitä, miten hyvin osaamme käydä vuoropuhelua ja avata eri katsantokantoja ymmärrettävämmäksi. Vanhan sanonnan mukaan henkilö, jolla on kädessään vasara, näkee ympärillään vain nauloja. Otetta vasarasta on löysättävä, jotta on mahdollisuus käyttää myös muita työkaluja. 



Takaisin edelliselle sivulle

Liikenneverkot, Suomen menestyksen pohjakerros

Pääkirjoitus Rakennustekniikka-lehden numerosta 3/2019.

Ideoista innovaatioita

Uudesta tuotteesta tai toimintatavasta tulee innovaatio vasta silloin, kun se tuottaa hyöt...