Henkilöjutut

Vuoden 2016 DI Lauri Merikallio haastaa ajattelemaan uudella tavalla

su 24. syyskuuta 2017 14.01.00

Vuosi USAssa muutti Lauri Merikallion maailman. Berkeleyn yliopistossa noin kymmen vuotta sitten vierailevana tutkijana työskennellyt Merikallio sisäisti LEAN-filosofian periaatteet ja toi niitä tullessaan Suomeen. Hän koki, että kyseisen ajattelumallin avulla useat rakennusalan haasteet ratkeaisivat.
”Kyse on erittäin pitkäjänteisestä työstä, ei mistään hokkupokkus-jutuista. Tietoa täytyy jakaa työskentelemällä aidosti yhdessä, ei bloggaamalla informaatiota.”

Ennen Kalifornian kokemuksiaan Merikallio toimi pitkään Tielaitoksella ja Destialla erilaisissa tehtävissä.
”Valmistuin Otaniemestä vuonna 1992, keskelle syvintä lamaa. Syvennyin tietekniikan lisäksi rakentamistalouteen. Työskentelin monta vuotta määräaikaisissa tehtävissä, kunnes tilanne jossakin vaiheessa vakiintui, ja pääsin mukaan Tielaitoksen uudistusprosessiin ja sen toteuttamiseen.”

Vuoden diplomi-insinöörin mukaan tekniikkaa enemmän hänen sydäntään lähellä on aina ollut tuotantotalouden lähestymiskulma tekemiseen.
”Tilaajien rooli rakennusprosessissa on erittäin keskeinen. Innostuin Berkeleyssä niin vahvasti alan prosessien ja kulttuurin kehittämisestä, että se muuttui urani suunnan myös Suomessa. Tajusin, että näitä asioita ajaakseen täytyy olla riippumaton.”
 

Kansainvälisten oppi-isien neuvoilla eteenpäin

Nykyään Merikallio työskentelee yhtenä osakkaana Vison Oy:ssä, jonka hän perusti yhdessä Antti Piiraisen ja Jani Saarisen kanssa. Toiminnan laajentuessa mukaan ovat tulleet osakkaiksi myös Eero Moilanen ja Anders Nordström.

”Olemme yhdistäneet toiminnassamme kaksi vaativaa mallia: LEAN-filosofian ja Australiasta peräisin olevan allianssi-mallin. Olemme löytäneet yhteistyötahoja, joilla on toimintansa taustalla selvä aate sekä toimintafilosofia. Olen etuoikeutettu, kun saan tehdä yhteistyötä niin monien loistavien, samat tavoitteet jakavien ihmisten kanssa.”

Merikallion verkosto onkin erittäin laaja ja toiminnan ekosysteemi on laajentunut koko ajan. Monet parhaista sparrauspareista löytyvätkin maailmalta, kuten Lean Constructionin edelläkävijät Glenn Ballard ja Greg Howell Yhdysvalloista sekä allianssi-mallin kehittäjä Jim Ross Australiasta. Hän sanoo Rossin roolin olleen merkittävä käynnistettäessä Liikenneviraston allianssihankkeita, kuten Lie­lahti-Kokemäki-hanketta.

Vuoden rakennusalan diplomi-insinööri on laittanut alulle ja johtanut lähimenneisyydessä kahden 2-3-vuotisen rakennusalan kehitysprojektin, LCIFIN1-2 eli Leanin hyödyntäminen rakennusteollisuudessa, läpivientiä. Hän on vahvasti mukana myös julkisten hankintayksiköiden yhteisen kehitysprojektissa, IPT-hankkeessa sekä lähitulevaisuudessa toimialan yritysten yhteisessä RAIN-hankkeessa.

Johtavien julkisten hankintayksiköiden yhteinen tutkimus- ja kehityshanke, IPT eli Integroidut projektien toteutusmuodot, tähtää integroitujen toteutusmuotojen kehittämiseen ja testaamiseen vaativissa julkisissa hankinnoissa. Sen tavoitteena on testata ja soveltaa allianssimallia vaativissa kiinteistö- ja rakennushankkeissa ja nostaa Suomi näiden toteuttajana Euroopan kärkimaaksi. Lisäksi IPT-hankkeessa kehitettävää allianssimallia työstetään parhaillaan RT-kortiksi.
 

Virtaus­tehokkuutta kehitettävä edelleen

Vuoden rakennusalan diplomi-insinöörin yhteistyökumppanit kuvailevat miestä suomalaisen rakentamisen integroinnin ja yhteistoiminnan sekä LEAN-rakentamisen isäksi tai ainakin kummisedäksi. Itse tunnustuksen saaja kieltäytyy kunniasta.
”Ei tämä ole yhden ihmisen show.”

Toisaalta, löytyy hänestä merikarhunkin vikaa. 50-vuotispäivänsä Merikallio vietti purjeveneessä Atlantilla, ettei kukaan päässyt yllättämään. Varsinainen unelma-ammattikin oli nuorena merikapteeni.
”Tulin järkiini, ja hain Otaniemeen rakennusosastolle. Mikään selvä valinta rakennusala ei koskaan ollut.”

Nyt työhönsä intohimolla suhtautuvan Merikallion tavoitteena on auttaa asiakkaitaan kehittämään rakennusprojekteja suuntaan, jolloin ne tuottavat enemmän arvoa asiakkaalle ja vähemmän hukkaa. Hän painottaa uutena kehittämisalueena virtaustehokkuuden kehittämistä; enemmän asentamista rakentamisen sijaan.
”Toivon, että prosesseja voitaisiin kehittää myös tilaajapäässä. Hankeprosessia olisi parannettava niin, että hankintaan ja toteuttamisen aloittamiseen jää riittävästi aikaa. Ehkä suurin vaikeus on saada projektin osapuolet sitoutumaan ajankäytön tärkeyteen heti hankkeen alkuvaiheessa. Valmiuksia on parannettava heti alkumetreiltä.”

Hänen mielestään Suomessakin on totuttu toimimaan rakennusalalla siiloissa ja lokeroissa. Tämän vuoksi tiimit kootaan aina jokaista hanketta kohden uudelleen. Auto- ja laivanrakennusteollisuudessa ajatellaan toisin.
”Moni sanoo, ettei rakennusalaa voi verrata näihin kahteen. Ja että autonrakennus on helppoa. Porsche-consultingin edustajat kysyivätkin eräässä  tilaisuudessa osallistujilta: oletteko rakentajat todella sitä mieltä, että kaikki rakennukset ovat erilaisia ja uniikkeja? Siitä  huolimatta, että tuotatte kaikki kohteet samoilla prosesseilla ja käytätte niissä samoja rakenteita.”
 

Muutosvastarinta murtuu peilin avulla

Merikallio kiertää valmentamassa ja puhumassa maailmalla ja Suomessa vuodessa lukuisia päiviä. Hän sanookin olevansa toiseksi tunnetuin Lauri kansainvälisillä Lean Construction- ja Allianssi-foorumeilla, arvostetun professori Lauri Koskelan jälkeen. Usein näiltä matkoilta on tuliaisina mitä varmimmin puhuja seuraaville suomalaisille Lean Construction-päiville.

Hän paneutuu jokaiseen koulutukseensa kuin ensimmäiseen ja sanoo olevansa päivän rupeaman jälkeen kaikkensa antanut. Tärkeää on kyky innostua aina uudelleen. Se on yksi hänen valttejaan. Ja toisaalta oppejaan; itsensä haastaminen lukee jo Visonin arvoissakin riman nostamisen, tulosten takaamisen ja energisoivasti elämisen ohella.

Kaikkiaan energiataso on miehellä korkealla. Mieli työstää jatkuvasti uutta, ja samalla asiat etenevät vauhdilla. Merikallio sanoo, että asiat pitää laittaa toimeksi nopeasti. ”Just do it.” Tehokkaimmin oppii virheistään. Tärkeää on myös mittarointi ja tulosten näyttäminen.
”Haastan muita mielelläni keskustelemaan asioista. Kupletin juoni on oppiminen. Einsteininkin lausahdus kuului: ’Jos asiat tehdään aina samalla lailla ja luullaan, että sillä saadaan parempia tuloksia, sanotaan sitä hulluudeksi. Myös sanonta: ’Mikään ei muutu, jos kukaan ei suutu’, sisältää myös totuuden siemenen.’

Hän ei kiellä, etteikö muutosvastarintaa kohtaisi työrintamalla koko ajan, mutta se on täysin ymmärrettävää. 

Merikallio kannustaa usein ihmisiä muuttamaan ajatuksiaan menemällä peilin eteen. Hänestä olisi yleisestikin ehkä hyvä kasvattaa sitä kyvykkyyttä, että voimme muuttaa omia asenteitamme.
”Nopein tapa muuttaa systeemejä on muuttaa itseään ja omia toimintatapojaan.”

Itse hän sanoo omaavansa lehmän hermot. Vaikka elämässä on tullut vastaan vaikeitakin kausia, on hän pysynyt asioiden yläpuolella.
”En provosoidu. Voin varmasti laskea kärsivällisyyden hyveekseni. Äkkivääryydellä ei olisi mahdollista toimia ainakaan tässä työssä.”
 

Aliurakoitsijoiden roolia vahvistettava

Merikallio tunnetaan julkisten hankintojen kehittäjänä ja innovatiivisten hankintojen puolestapuhujana. Ikääntyvien määrä kasvaa nopealla tahdilla ja oppimisympäristöihin kaivataan uudenlaista ajattelua. Merikallion mielestä tässä on rakennusalan mahdollisuus.
”Meillä on hurjasti annettavaa, sillä Suomeen tarvitaan tehokkaampia sairaaloita, vanhuspalveluita ja oppimisympäristöjä auttamaan kestävyysvajeen vähentämisessä. Lisäksi meidän rakentajien täytyy auttaa muuta elinkeinoelämää toteuttamaan kilpailukykyisiä palveluita. Enemmän arvoa ja parempaa hukan eliminointia. Ja tämä kaikki onnistuu vasta paremmalla yhteistyöllä.”

Vison toimii esimerkiksi Tesoman hyvinvointipalvelut-hankkeessa kaupungin hankinta- ja allianssiasiantuntijana yhdessä PTCService Oy:n kanssa. Siinä Tampereen kaupunki toteuttaa Tesoman hyvinvointipalvelut uudenlaisella kumppanuusmallilla. Kaupunki organisoi palvelut yhdessä oman organisaationsa ja kilpailutettavan palveluntuottajan tai palveluntuottajien ryhmittymän kanssa. Palveluntuottajat valitaan neuvottelumenettelyllä ja palvelu on tarkoitus toteuttaa allianssimallilla.

Merikallio korostaa, että tulevaisuudessa kaikissa hankkeissa yhteistyöhön täytyy saada yhä vahvemmin mukaan myös aliurakoitsijat. Näin koko hankkeen aikainen osaaminen ja ymmärrys kasvavat.

”Tulevaisuuden Suomessa ajattelumalli, jossa tilaajat, suunnittelijat, päätoteuttajat ja aliurakoitsijat toimivat aivan erillään, toivottavasti murtuu.” 

 

Vuoden rakennusalan diplomi-insinööri

Valintakriteerit

•   laadukas insinööriosaaminen

•   henkilön esimerkillisyys ja helppo samaistuttavuus

•   positiivinen vuorovaikutus alalla, aktiivisuus sekä
ammattikunnan arvostuksen edistäminen

Valinnan tekee RILin hallitus. Tunnustus on myönnetty vuodesta 1997 alkaen.
 

Lauri Merikallio

•   Valmistunut Teknillisestä korkeakoulusta diplomi-­insinööriksi 1992

•   Kotoisin Sysmästä, käynyt koulut Sastamalassa, asuu nykyään Helsingin Punavuoressa

•   Naimisissa, kaksi lasta

•   Vapaa-ajallaan kuuntelee ja tekee musiikkia, purjehtii, seuraa koripalloa, matkailee ja nikkaroi kakkoskodissa
 

Integroidut toteutusmuodot

Osapuolten yhteistoimintaan tähtääviä, relationaaliseen sopimukseen perustuvia urakka- ja sopimusmuotoja, joissa sovitaan toimijoiden välisistä suhteista ja toiminnan periaatteista sekä yhteisistä tavoitteista.

Voidaan kutsua myös yhteistoiminta- tai yhteisvastuumalleiksi, integroiduiksi toteutusmalleiksi tai integroiduiksi projektitoteutuksiksi (Integrated Project Delivery, IPD).

Voidaan lyhentää suomeksi IPT.

 

Allianssimalli

Pisimmälle viety integroitu toteutusmuoto, jossa tilaaja valitsee hankkeen keskeiset sopimuskumppanit jo heti hankkeen alussa.

Kumppanuusverkosto suunnittelee ja toteuttaa hankkeen yhdessä tilaajan kanssa.

Sopimusosapuolet muodostavat yhteisen organisaation, asettavat yhteiset tavoitteet, laativat yhden yhteisen sopimuksen ja kaikille yhteisen kaupallisen mallin sekä jakavat hankkeen riskit ja hyödyt yhdessä.

Lähde: Vison Oy

 

 

Teksti: Henriikka Hellström

Kuvat: Katri Lehtola, Liikennevirasto, Lauri Merikallion oma kuva-arkisto



Takaisin edelliselle sivulle

Uusi puheenjohtaja Timo Kohtamäki: RIL on riippumaton, koko ...

Tammikuussa kolmivuotisen puheenjohtajakautensa aloittanut Timo Kohtamäki on tekniikan lis...

RILin uusi toimitusjohtaja Miimu Airaksinen: "Alalla on ainu...

"Järjestön jäsenistö koostuu monipuolisista ja korkeatasoisista osaajista, jotka suunnitte...