Henkilöjutut

Varapuheenjohtaja Heikki Halttula: ”BIMissä huomio tiimin osaamistasoon.”

Teksti: Henriikka Hellström
Kuva: Katri Lehtola
 

RILin toinen varapuheenjohtaja on Topcon Technology Finlandin toimitusjohtaja Heikki Halttula. Hän nostaa hallituskautensa 2020–2022 tärkeimmiksi vaikuttamisteemoiksi toimintatapojen kehittämisen yhteistyötä suosivien toimintamallien suuntaan ja alan maineen nostamisen nuorten silmissä.

Yli kolmenkymmenen vuoden kokemus BIM-mallintamisesta ja Lean-ajattelusta antaa betonisen tuen Halttulan vaikuttamistyön tueksi. Hänen päämääränsä on uudistaa rakentamisesta koko ajan tehokkaammaksi.

”Pyrin jatkuvasti itsekin kehittymään ja hyödyntämään uuden teknologian mahdollisuudet. Tämä on tärkeää myös alan houkuttelevuuden lisäämisessä, sillä teknologia mahdollistaa tehokkuuden kasvattamisen ohella päästöjen pienentämisen rakennetussa ympäristössä”, Halttula sanoo.

Hän viittaa nuorten ilmastoahdistukseen. Vähähiilisiä ratkaisuja on pyrittävä kehittämään entistä nopeammin joka alalle, joista kiinteistö- ja rakentamisala ei ole pienipäästöisin. Rakentaminen ja rakennukset tuottavat noin kolmanneksen Suomen hiilidioksidipäästöistä. Halttula mainitsee myös BIM-mallintamisen hyödyt – täsmälliset ja virheettömät suunnitelmat voivat säästää rakentamiskustannuksia 5–15 prosenttia. Luvut ovat peräisin Norjan tiehallinnon tutkimuksesta (Berg 2012). Tutkituissa hankkeissa on päästy eroon muutostyökustannuksista.

”BIM ei tietenkään ole itsetarkoitus, vaan se tehostaa yhteiskäyttöä ja tiedonhallintaa koko hankkeen ajan”, Halttula sanoo. Käytännössä koko prosessia on muutettava, jos BIMistä saatavat edut halutaan hyödyntää täysimääräisesti.

”Välillä pelkästä mallintamisesta puhutaan ehkä liikaa. Huomiota pitäisi kiinnittää enemmänkin koko projektitiimin osaamistasoon, sillä vaatimukset ovat korkeita. Projektitiimin on pystyttävä tekemään ja käyttämään myös osamalleja, jotta yhdistelmämallien teko onnistuu. Liikkeelle on lähdettävä vaiheittain, ja siirryttävä vaativimpiin järjestelmiin vasta sitten, kun perusteet ovat hallussa.”

Halttulan mielestä alan osaamistasossa on kaikkineen kehitettävää. Vaikka hankkeissa pitää pystyä toimimaan yhdessä eri alan toimijoiden kanssa, opetuksessa näin ei tehdä. Siiloutuminen alkaa jo opiskeluaikana (Ghaffarianhoseini et al., 2017).

”Rakennustekniikan ja arkkitehtuurin opiskelijat käyvät läpi erilaisen koulutuspolut, eivätkä nämä juurikaan kohtaa. Kun missään vaiheessa ei ole opittu yhdessä tekemisen mallia, on yhteistyö vaikeaa todellisessa hankkeessa. Tätä hankaloittaa entisestään projektien uniikkius ja aina uudet tekijät.”

 

Avainsanana aikainen integraatio

Yhteistyöhön, tietomallinnukseen ja Lean-ajatteluun liittyy myös Halttulan väitöskirja, jota hän on työstänyt yrittäjyyden ohella viimeiset kahdeksan vuotta. Tavoitteena on saada tohtorin paperit keväällä tai kesällä 2020. Aihe liittyy BIMin ja Leanin samanaikaiseen käyttöönrakennushankkeissa: kuinka tiedonhallintaapystytään parantamaan aikaisen integraation avulla. Suurin este saavuttaa BIMin käytöstä saatavat hyödyt on, ettei BIMin käyttöä ole suunniteltu (Halttula et al. 2015).

”Tiedon on liikuttava jouhevasti projektien eri osapuolten ja ohjelmien välillä. Lisäksi kaikkien on saatava tieto oikeassa muodossa. Tämä onnistuu parhaiten, jos hankkeen tiedonhallintakin suunniteltaisiin yhteistyössä suunnittelijoiden, rakentajien ja ylläpidosta vastaavien kanssa heti hankkeen alussa.”


Ohjelmointiguruna 80-luvulla

Yrittäjyydestä on muotoutunut Halttulalle selkeä urapolku. Se on mahdollistanut keskittymisen niihin aihepiireihin, mitkä kiinnostavat eniten.

”Konsulttitalossa työskennellessäni oma osaamisalue oli kohdassa muu liiketoiminta, joten perustimme vuosituhannen vaihteessa norjalaisten kollegoiden kanssa yhteisen yrityksen, Vianova Systems Finlandin. Kaikilla yrityksen työntekijöillä oli oikeus omistaa firman osakkeita.”

Halttulan asiantuntemus ohjelmoinnista 1980-luvulla oli harvinaista rakennusalalla. Hän pääsi jo toisella vuosikurssilla töihin tielaboratorioon tehden myöhemmin Tielaitokselle ensimmäisiä mikrotietokoneohjelmia ja myöhemmin Viatekille tiesuunnitteluohjelmistoja.

Nykyinen yritys Topcon Technology Finland keskittyy Magnet-ohjelmistoperheen kehittämiseen. Parhaillaan työn alla ja koekäytössä on sijaintitietoon ja mobiilikäyttöön perustuva smart site -tuote, jolla pyritään hallitsemaan rakentamiseen liittyviä työtehtäviä. Sovelluksen avulla hanke voidaan jakaa tehtäviin, jotka voidaan osoittaa alihankkijalle ja valvoa tekemistä tätä kautta paremmin.

Sekä väitöskirja että yrittäjyys kuvastavat Halttulan elämäntapaa: sinnikkyys ja empaattisuus ovat ohjanneet joogaavaa toimitusjohtajaa ajatusmallilta toiselle. Kun auttaa muita menestymään, menestyy itsekin.

 

Heikki Halttula

• Kotoisin Seinäjoelta, asuu Espoossa paritalossa
• Harrastukset: rullaluistelu, hiihto, lumilautailu, jooga
• Perhe: vaimo, kaksi aikuista lasta,kaksi koiraa



Urastepit

• Diplomi-insinööriksi 1985 Oulun yliopistosta, pääaineena rakentamistekniikka, sivuaineena yhdyskuntatekniikka

• Tekniikan tohtoriksi 2020, väitöskirjan aiheena: Enhancing data utilization in construction project lifecycle through early involvement and integration

• Topcon Technology Finland toimitusjohtaja v. 2019 alkaen, Viasys VDC:n toimitusjohtaja v. 2016 alkaen ja Vianova Systems Finlandin toimitusjohtaja 1999–2015

• Aloitti Oulun Viatekissa työuran liikennesuunnittelijana, josta siirtyi pian Viatekin Espoon toimistoon kehittämään VRD- ja VID-ohjelmistoja

 

Näitä mentoreitani arvostan

Jussi Hakala, joka toimi Viatekin toimitusjohtajana. Onnistui luomaan Viatekin työyhteisöön leppoisan tunnelman.Töitä tehtiin motivoituneesti, pitkiä työ-päiviä sitoutuneena Viatekin menestykseen. Johtamistaidon osaamista täydensi Viatekissa Jaakko Heikkilä, jolla on hyvätietämys eri johtamistekniikoista.

Timo Kuosmanen, joka toimi johtamistaidon konsulttina. Toi esiin yhtiönarvojen merkityksen. Tekemisen johtamisesta ajattelun johtamiseen.

Harri Haapasalo, professori, jonkaohjauksessa olen tehnyt väitöskirjaa.Uskomaton kyky hallita lukuisia käynnissä olevia tutkimushankkeita, ja motivoida sekä kannustaa oikealla hetkellä.



Takaisin edelliselle sivulle

Vuoden 2020 rakennusalan DI Teppo Lehtinen: ”Digialustan täy...

Syvä rakennusfysiikan osaaminen ja monitasoinen kokemus alasta tukevat Lehtistä uudessa ro...

Vuoden 2019 rakennusalan diplomi-insinööri Sami Rantala: ”Pe...

Kreaten sillanrakentamisen ja -korjauksen yksikönjohtajana viitisen vuotta työskennellyt R...