Henkilöjutut

Vuoden 2020 rakennusalan DI Teppo Lehtinen: ”Digialustan täytyy kestää aikaa kuin rakennukset.”

Teksti: Henriikka Hellström
Kuva: Katri Lehtola

Syvä rakennusfysiikan osaaminen ja monitasoinen kokemus alasta tukevat Lehtistä uudessa roolissa ympäristöministeriössä. Vuorovaikutteinen ja määrätietoinen ote kehittämiseen luovat uusia polkuja sekä kotimaassa että Suomen ja muiden EU-maiden välillä kuluvalla viisivuotiskaudella.

Ympäristöministeriön ylijohtajana helmikuussa aloittanut Teppo Lehtinen oli RILin hallituksen yksimielinen valinta vuoden 2020 rakennusalan diplomi-insinööriksi. Hallituksen jäsenet yhtyivät Lehtisestä tehtyihin kuvauksiin: ”Hän täyttää erinomaisesti, tasapainoisesti ja persoonallisesti kaikki valintakriteerit.”

Kriteereihin lukeutuu kenties tärkeimpänä laadukas insinööriosaaminen, jossa Lehtinen on ponnistanut vankalta rakennusfysiikan osaamispohjalta rakennuslain ja normien virkamiesuralle. Hän on kokenut rakennetun ympäristön kehittäjä, jolla on vahva tausta tutkimusmaailmasta. Lehtinen on myös edistänyt päämäärätietoisesti insinööriosaamisen viemistä säädösmaailmaan. ”Minulla on aina ollut pieni polte kehittämiseen.”

Nykyinen tehtäväkenttä on kaukana ohuesta tai vaatimattomasta. Se kattaa rakennetun ympäristön tukipilarit; maankäytön, rakentamisen ja asumisen. Lehtisen osasto vastaa myös toimialansa lainsäädännön kehittämisestä, ympäristönseurannasta ja tietojärjestelmistä sekä alan tutkimuksesta, kehittämisestä ja suunnittelusta.

Päätavoitteita ylijohtajan viisivuotiskaudella on kolme: asuntopolitiikan uusien linjausten tekeminen, maankäyttö- jarakennuslain eli MRL:n uudistus sekä alan digimurroksen selättäminen. Horisontaalisena kehitysalueena kaikessa ovat ilmastoasiat.

”Kaikki nämä kokonaisuudet ovat haastavia, mutta digiuudistukset ovat tärkeimpiä koko toimialan tuottavuuden kannalta. Kyseessä on erittäin vaativa kokonaisuus, jossa ympäristöhallinnon digiratkaisut pyritään sovittamaan valtion muiden sektoreiden IT-toimintoihin. Teknologia on jo olemassa, mutta struktuuri pitää saada kuntoon. Rakennusvalvonnassa asiaa on edistetty jo pitkään, 2/3 kunnista on jo käytössä sähköinen rakennuslupamenettely."

Muutaman vuoden kuluttua toimialalla pitäisi olla yhteinen digitaalinen alusta, johon pala palalta rakentuvat maankäyttöäkoskeva kaavatieto ja rakennuksia koskevat tietomallit. Lopputulemana ajassa syntyy rakennetun ympäristön digitaalinen kaksonen.

"Tulevan alustan täytyy kestää aikaa samoin kuin rakennusten. Tiedon pitää olla sellaisessa formaatissa, että sitä voidaan käyttääja hyödyntää vuosia eteenpäin.”
 

EU − kiertotalouden kehittäminen keskiössä

Lehtinen nostaa esille myös energia-asiat, ja niiden rinnallamateriaali- ja hiilijalanjälkikysymykset.

”Tavoitteena on, että rakennusten ilmastovaikutukset voitaisiin laskea tarkasti jo viiden vuoden kuluttua. Tällöin laskentatapa olisi osa normisuunnittelua. Tietomallit mahdollistavat tämän kyllä, jos tuotetietoa olisi tarpeeksi.”

EU-lainsäädännöltä edellytetään muutoksia, jotta rakennustuotteiden uudelleenkäyttöä ja kierrätystä voidaan helpottaa. Jäsenmaat hyväksyivät viime vuoden lopussa päätelmät rakennusalan kiertotaloudesta, jotka laadittiin Suomen aloitteesta, ympäristöministeriön johdolla.

”Kiertotalousnäkökulma on tärkeä saada mukaan erityisesti EU:n rakennustuoteasetuksen päivitykseen, joka uudistetaan lähivuosienaikana. Asetuksella varmistetaan, että rakennustuotteidenominaisuuksista saadaan tarkat ja luotettavat tiedot yhteisellä eurooppalaisella tavalla.”

Uudet päätelmät edellyttävät komissiota muuttamaan asetustasiten, että myös uudelleenkäytettävät rakennustuotteet voidaan CE-merkitä. Muutos mahdollistaa rakennustuotteidenuudelleenkäytön ja kierrättämisen. Kiertotalouden on arvioitu luovan EU:ssa mahdollisuudet jopa 6,5 miljoonalle uudelle työpaikalle kymmenen vuoden sisällä.

Ylipäänsä Suomen yhteistyötä EU-asioissa hallinnon jarakentamisen toimialan kanssa Lehtinen pitää jopa harvinaisena. Tämä johtuu maamme hallinnon ja toimialan erinomaisesta vuorovaikutuksesta. Suomi on Lehtisen mukaan pärjännyt kokoonsa nähden erinomaisesti etenkin kira-alan digiratkaisujen kehittämisessä.

Monia palkintoja tutkimuksista

Vuoden rakennusalan DI:n valinnassa Lehtistä kuvattiin ammattimaiseksi, vakuuttavan vaatimattomalla tavalla itsensä likoon laittavaksi johtajaksi, jonka toiminnasta heijastuu oman osaamisen rinnalla muiden osaamisen arvostaminen. Hän myös viestii alan asioista positiivisesti − muistaen aina tiimipelurin roolin ja huumorin.

Itse Lehtinen kuvailee persoonaansa avoimeksi ja suoraksi. ”Vaikka sanon asiat välillä täräyttämällä, tulen mielestäni kaikkien kanssa juttuun. Olen aina ollut enemmän kiinni asiassa kuin kitaran soittamisessa. Asetan jatkuvasti itselleni ja muillekin uusia visioita ja tavoitteita. Nautin tuloksen tekemisestä. Tämä ei tarkoita, ettenkö nauttisi ja osaisi nauttia myös vapaa-ajasta, vaikka aina on kyllä jotain pientä työn alla kotonakin.”

Tekemisistään Lehtinen on saanut aiemminkin muutaman arvostetun huomionosoituksen. Tiilijulkisivupintaisten seinärakenteiden sateenpitävyyden kehittämistä käsitellyt diplomityö palkittiin parhaana diplomityönä 1989. Lisäksi hän sai lisensiaatin opinnäytteestään Oskari Vilamon palkinnon 1997. Työ käsitteli laskennallista kosteuden kapillaarisen kulkeutumista. Vuonna 2006 Lehtinen huomioitiin Napier Shaw (Bronze) -mitalilla tutkimuksesta, jossa käsiteltiin sandwich-rakenteiden kuivatusta meteorologinen data huomioiden. Väestönsuojelun I luokan ansiomitalin hän sai 2016.

Tänä keväänä Lehtinen on toiminut puheenjohtajana ympäristöministeriön Covid-19-pandemian johdosta asettamassa rakennusalan seuranta- ja toimenpideryhmässä. Ryhmän, johon kuuluu eri ministeriöitä, Kuntaliitto sekä toimialan edustajia,koostama väliraportti julkaistiin toukokuun lopussa, ja se löytyy ympäristöministeriön sivuilta: www.ym.fi. Raportista löytyy työryhmän eri toimijoiden esityksien perusteella koostama tilannekuva päätöksenteon tueksi.
 

Teppo Lehtinen

  • kotoisin Helsingistä, asuu Kirkkonummella metsän keskellä
  • harrastukset: puiden teko, puutarhanhoito kotona ja mökillä
  • perhe:vaimo, kolme lasta, koira ja kissa

     

Urastepit

  • Reserviupseeri 1984, sotilasarvo res. luutnantti (2008)
  • Diplomi-insinööriksi 1989 Teknillisestä korkeakoulusta Otaniemestä, pääaineena talonrakennustekniikka, sivuaineena rakentamistalous
  • Tekniikan lisensiaatiksi 1997 Teknillisestä korkeakoulusta Otaniemestä, pääaineena talonrakennustekniikka, sivuaineina rakennustenkorjaustekniikka ja rakennusfysiikan laskennalliset apuneuvot
  • 183. MPK, 2007 Maanpuolustuskorkeakoulu
  • Johtamisen erikoisammattitutkinto 2013, Markkinointi-instituutti
  • Ympäristöministeriön ylijohtaja 2020 alkaen, ympäristöministeriönrakennukset ja rakentaminen -yksikön päällikkö 2015-2020, ympäristöministeriön rakentamisen ryhmän ryhmäpäällikkö 2008-2015, ympäristöministeriön suunnittelun tulosryhmän päällikkö 2004-2008, ympäristöministeriön asiantuntijatehtävät 2002-2003
  • Valmistumisen jälkeen mm. tutkimusassistenttina, tutkijana jaerikoistutkijana TKK:lla 1989-2002
  • Opiskeluaikana rakennustyömailla, työnjohtaja Polar-Rakennusosakeyhtiössä 1986,1987

 

Näitä mentoreitani arvostan

Edesmenneellä, pitkäaikaisella esimiehelläni, professori Martti Viljasella oli uskomaton halu ja kyky pureutua rakennusfysiikan kysymyksiin itseään säästämättä.
Hallitusneuvos (em.) Klaus Frösén ja rakennusneuvos (em.) Heikki Aho jaksoivat käydä kanssani tuntikausia keskusteluja rakentamisen ohjauksen ja lainsäädännön ydinkysymyksistä ilman kiirettä, ja omia töitään keskustelun ajaksi sivuun laittaen.

 

Vuoden rakennusalan diplomi-insinööri

Vuodesta 1997 alkaen myönnetyn tunnustuspalkinnon kriteereitä ovat laadukas insinööriosaaminen, henkilön esimerkillisyys, helppo samaistuttavuus, positiivinen vuorovaikutus alalla sekä ammattikunnan arvostuksen edistäminen. Valinnan tekee RILin hallitus.



Takaisin edelliselle sivulle

Vuoden 2019 rakennusalan diplomi-insinööri Sami Rantala: ”Pe...

Kreaten sillanrakentamisen ja -korjauksen yksikönjohtajana viitisen vuotta työskennellyt R...

Varapuheenjohtaja Mikko Inkala: "All win or all lose!”

RILin toiseksi varapuheenjohtajaksi kolmivuotiskaudelle 2019–2021 valittiin Pöyryn infrasu...