Älykkäissä taloissa voidaan tehdä isoja ilmastotekoja. Asumisen ilmastotekoihin avittaa esimerkiksi kiinteistöissä yhä enemmän olevan datan hyödyntäminen.
Kun tavoitellaan hiilineutraalia Suomea, on ilmastotoimia tehtävä kiinteistöissä ja asumisessa ja löydettävä ne toimenpiteet, joilla saadaan isoja tekoja aikaiseksi.
Kiinteistöt tuottavat puolet maailman hiilidioksidipäästöistä ja kuluttavat energiasta 40 prosenttia. Päästöjä asumisessa aiheuttaa eniten lämmitys ja seuraavaksi eniten vedenkulutus ja asuntosähkö.
Taloyhtiöissä voidaankin säästöillä ja tehostamisella energian- ja vedenkulutuksessa ja niiden seurannassa, päästä Sitran mukaan ilmastoystävällisillä valinnoilla jopa 60 prosenttiin päästövähennyksiin. Lämmitysdataa seuraamalla ja lämpötilaa säätämällä voidaan säästää lämmityskuluissa 10 prosenttia.
Olennaista asumisen datan valjastamisessa ilmastotekoihin on, miten kertyvää dataa hyödynnetään. Esimerkiksi kulutus- ja olosuhdeseurantaa tulisi hyödyntää ihan käytännössä kiinteistön ylläpidossa.
Datan hyödyntäminen tuo taas aivan uudenlaisia osaamistarpeita isännöintiin, kiinteistön huoltoon ja ylläpitoon sekä mahdollistaa erilaiset asumisen palvelut. Isännöintiin ja kiinteistötoimialalle ylipäätään syntyy datan hyödyntämisen myötä uudenlaisia ammatteja sekä se tuo nykyisille ammattilaisille vaatimuksen hallita myös datan tulkintaa ja osaamista niiden antaman tiedon pohjalta tehtäviin toimenpiteisiin.
Reaaliaikaisen datan oikea-aikainen hyödyntäminen asettaa nopeat reagointivaatimukset sen hyödyntämiselle. Kehittämistä on siinä, mitä dataa, esimerkiksi viranomaisjärjestelmistä, voidaan yhdistää kiinteistön tuottamaan tietoon, ja millaista älyä sitä hyödyntämään kehitetään. Esimerkiksi ilmastonmuutoksen myötä haasteellisemmaksi muuttuvat sääolosuhteet luovat tarpeen seurata kiinteistödataa yhdistettynä kiinteistöjen ulkopuoliseen tietoon kuten sääennusteisiin ja säätietoihin. Tämänkin myötä datasta tulee keskeinen osa kiinteistön normaalia kunnossapitoa.
Jatkossa energiadatan syntyminen kiinteistöissä ei enää ole vain kulutusdataa. Kun osa taloyhtiöistä ryhtyy energiantuottajiksi pelkän kuluttamisen sijaan, tarvitaan dataa myös kotitalouksien tuottaman energian ja sen myyntimäärän seuraamiseen. Joskus tulevaisuudessa kuka tahansa voisi myydä kotonaan esimerkiksi aurinkopaneeleilla tuottamansa ylijäämäenergian markkinoille reaaliajassa.
ROTI 2019 kokoaa yhteen yli 100 asiantuntijan näkemykset Suomen rakennetun omaisuuden tilasta ja sen kehitystarpeista.
Seuraa meitä verkossa!
www.roti.fi
www.facebook.com/roti2019/
https://twitter.com/roti2019
Marianne Falck-Hvilstafeldt
ROTI 2019 Digitaaliset ratkaisut -paneelin jäsen
Yksikönjohtaja, Suomen Isännöintiliitto ry
Maailma ympärillämme muuttuu merkittävää vauhtia. Ilmasto muuttuu ja ääri-ilmiöt sekä niiden vaikutukset voimistuvat. Yhteiskuntarakenne muuttuu tiiviimmäksi ja vaatimuksemme rakennetulle ympäristölle tiukentuvat entistä nopeammin. Muutosta vauhdittaa myös alati lisääntyvä tiedon määrä ja digitaalisen tiedon nopeampi saavutettavuus.
Rakennetun ympäristön digitalisaation tuoma muutos suunnittelijoiden työkenttään kiihtyy merkittävästi lähivuosien aikana. Kiinteistö- ja rakentamisalan digitalisaatio on kuitenkin suunnittelijoiden työkaluja ja tiedonhallintaa merkittävästi suurempi muutos ja kokonaisuus. Kyseessä on tiedon virtauksen vallankumous, jonka avulla tieto tulee liikkumaan esteettömästi mutta hallitusti kuntien, suunnittelutoimistojen, kiinteistön omistajien ja käyttäjien välillä.
ROTI 2019 nosti digitaalisten ratkaisujen osalta esiin ekosysteemien tukemisen, koska ekosysteemit ovat tulevaisuuden kasvualusta. Termillä tarkoitetaan verkostomaista toimintaa, jossa verkoston toimijat muodostavat yhdessä kokonaisuuden. Ekosysteemit rakentuvat yleisesti tietyn yrityksen, teknologian, palvelun tai tuotteen ympärille. Kullakin verkostoon liittyvällä taholla on oma vahvuutensa, joka täydentää kokonaisuutta.