Kolumnit

Digitalisaatio ja palvelut osana älykaupunkeja

Teksti: Mika Kataikko, projektipäällikkö, digitaaliset alustat, ekosysteemit ja smart city -ratkaisut, Jyväskylän kaupunki / Business Jyväskylä
Kuva: Jyväskylän kaupunki

 

”Digitalisaatio” on tämän päivän muotisana. Yritykset rakentavat digitalisaatiostrategioita ja julkiset toimijat miettivät vaikuttavuuden indikaattoreita omien digitalisaatiotavoitteidensa toteutumisen todentamiseksi. Digikyvykkyyttä pitää lisätä, digitalisaation luomaa potentiaalia täytyy hyödyntää.

Kaikki näyttää päällisin puolin hyvältä, mutta jos vaivautuu tarkastelemaan sanojen takana olevaa toimintaa, löytyy usein paljon teknologioita ja järjestelmiä, mutta valitettavan vähän digitalisaatiolle oleellista toiminnan kehittämistä. Digitalisaation vaikuttavuus, sen liityntä elinkaareen, toiminnan sujuvoittamiseen ja palvelun loppukäyttäjän hyötyyn puuttuvat.

Kaupunkiympäristön älykkyyden pitäisi muodostua projektien ja järjestelmien sijaan digitaalisista palveluista, jotka tukevat kaupunkikehittämisen koko elinkaarta, maankäytön suunnittelusta rakentamisen kautta aina rakennetun ympäristön hallintaan. Puhuttaessa älykkyydestä ja elinkaaresta yhtä aikaa, ei ratkaisu voi olla pelkästään teknologiaa. Tavoitteena täytyy olla teknologia- ja tuotetoimittajien määrittelemän” älykkyyden lisäksi ”koettu älykkyys.

Älykkyydestä tulee koettua silloin, kun sen hyödyt ovat elinkaaressa todennettavissa palvelujen käyttäjille, olivatpa he sitten kaupunkilaisia tai kaupungin eri sidosryhmiä. Älykaupunkiratkaisujen toimittajia pitäisikin haastaa kankeiden järjestelmätoimitusten sijaan tuottamaan palveluja, jotka joustavasti, dynaamisesti ja ennustettavasti vastaavat kehittämisen tarpeisiin.

Nykyaikaisessa digitaalisessa palveluympäristössä palvelut syntyvät tarpeesta ja rakentuvat kerroksellisesti. Alimman kerroksen palvelualustat muodostavat perustan palveluista syntyvälle hyödylle ja lisäarvolle.

Älykkäiden kaupunkien alustoja voivat olla esimerkiksi data-alustat ja erilaiset tietoliikenteen alustat. Alustojen päälle rakentuu peruspalvelujen kerros, josta löytyvät esimerkiksi identiteetinhallinnan, pääsyn, data-analyysin sekä mittaamisen palvelut. Palveluympäristön ylimmässä kerroksessa lisäarvopalvelut tuottavat edellä kuvatun palvelujen koetun älykkyyden.

Jokaiselle palvelulle pitäisi olla palvelun käytön peruste sen tuottaman hyödyn ja lisäarvon, ei pelkästään palvelun markkinointimateriaalin perusteella.

Olen viimeisen neljän vuoden ajan edistänyt Jyväskylän kaupungin, ja erityisesti Jyväskylän Kankaan älykaupunkikehitystä. Vaikka Kangas on muiden suomalaisten älykaupunkihankkeiden tapaan kokeilujen ympäristö, kehitämme Kangasta digitaalisten alustojen kautta. Kankaalta löytyy jo, tai sinne ollaan kehittämässä, esimerkiksi vaiheittaisen rakentamisen elinkaarenhallinnan, lukitusteknologiariippumattoman pääsyn, yhteisen viestinnän ja palvelujen tuottamisen sekä energian ja veden kulutuksen etämittaamisen alustoja.

Näiden alustojen keräämä kaupunkidatan täytyy olla tuottamassa − lain rajoitteet huomioiden − ymmärrystä kaupunkiympäristön elinkaaren tilasta. Samoin eri palvelutoimijat voivat rakentaa näiden alustojen päällä koetusti älykkään digitaalisen palveluympäristön. Se tuottaa käyttäjälleen hyötyä ja lisäarvoa nyt ja tulevaisuudessa. 

 

 



Takaisin edelliselle sivulle

Laskeeko asuntotarjonnan lisääminen hintoja?

Tuukka Saarimaa: "Voimme olla varmoja, että hinnat laskevat jossain"

Osaamispohjainen talous ei pärjää ilman infraa

Kaupunkiympäristöjen rakentamisen tarve säilyy tulevinakin vuosina suurena