Niin meillä kuin maailmalla tehdyt tutkimukset osoittavat, että suunnittelun ja arkkitehtuurin hyvä laatu nostaa itsessään rakennuksen arvoa

Hyvä suunnittelu tuottaa arvoa rakennetun ympäristön käyttäjille ja omistajille, siis koko yhteisölle. Hyöty muodostuu sosiaalisten hyötyjen, terveyshyötyjen ja ympäristöön liittyvien hyötyjen kautta.

Suomessa, ja kansainvälisissä tutkimuksissa on osoitettu, että suunnittelun ja arkkitehtuurin hyvä laatu voi itsessään nostaa rakennusten ja asuntojen arvoa. Hyvä esimerkki tästä on Etelä-Helsingin asuntojen järjestään suurempi arvo, jos kyseessä on arkkitehtien suunnittelemat rakennukset (Lönnqvist 2015).

Oulun yliopiston rakennussuunnittelun professori Janne Pihlajaniemi teki väitöskirjansa arkkitehtonisen laadun vaikutuksesta asuntojen hintaan. Siinä todetaan, että “Arkkitehtonisella laadulla on havaittava yhteys asuntojen hintoihin. Sekä rakennussuunnittelijan koulutukseen, kokemukseen että ansioituneisuuteen liitettyjen muuttujien havaitaan tutkimuksessa olevan asuntojen hintaa nostavia tekijöitä. Myös rakennuksen arkkitehtoninen tyyli ja arvostus osoittavat selkeän yhteyden asuntojen hintoihin. Niin ikään arkkitehtoniselle näkymälle löydetään suoritetuissa analyyseissä selkeä asuntojen hinnoissa havaittava preemio eli hintaero.” (Pihlajaniemi, 2014)

Kansainvälisistä tutkimuksista löytyy samansuuntaisia tuloksia. Tanskalaisessa 46 000 asukkaan Helsingörin kaupungissa mitattiin vuonna 2010 valmistuneen uuden kulttuurikortteliston, Kulturværftetin, tuomia hyötyjä kaupungille. Kaupungin 17 000 neliön vanha telakkarakennus muutettiin kulttuuri- ja tietokeskukseksi, jossa on konserttisaleja, näyttelytiloja, konferenssitiloja ja julkinen kirjasto. Suunnittelun luomaa arvoa tutkittiin käyttäjien parissa haastattelututkimuksella.

Kävijät kokivat, että rakennus tarjoaa inspiroivan ympäristön yhteistyölle, tiedon jakamiselle ja sosiaaliselle monimuotoisuudelle. Kulturværftetissa vierailee yli 750 000 ihmistä vuodessa ja kirjasto on yksi vierailluimmista koko Tanskassa. Se on siten hyödyttänyt koko Helsingörin kaupunkia.

Kulturværftetin arkkitehtuuri on auttanut kaupungin metamorfoosissa telakkakaupungista kulttuurikaupungiksi. Rakennuksesta on muodostunut yksi Tanskan kiinnostavimmista kulttuurikeskuksista, ja se on saanut yli 13 700 mainintaa Tanskan mediassa rakennuksen valmistumisen jälkeen.

Kulturværftetista on tullut myös Helsingörin kaupungin merkittävin kulttuurikohde. Se tuotti 3,73 miljoonaa euroa Helsingörin hotellien, ravintoloiden ja kauppojen tuloina vuoteen 2020 mennessä. 

Kulturværftet on myös parantanut Helsingörin tunnettuutta kansainvälisesti. Esimerkiksi The New York Times ylisti Helsingöriä vuonna 2014 yhdeksi maailman merkittävimmistä matkakohteista, pitkälti Kulturværftetin ansiosta. Kirjasto on yksi neljästä eurooppalaisesta kirjastosta, jotka ovat saaneet korkeimman ”exceptional” -arvion Library Ranking Europelta.

Tässä esimerkkejä hyvän arkkitehtuurin tuomasta arvosta rakennuttajalleen ja omistajilleen. Rakennetun ympäristön arvolle on merkityksellistä, että rakennusten toiminnallisuus, esteettisyys ja arvo käyttäjille on mahdollisimman hyvä. Silloin ne ovat merkityksellisiä ja luovat parempaa elinympäristöä käyttäjilleen. Ja viime kädessä niistä pidetään silloin myös parempaa huolta.
 

Kuva: Laura Mendelin

********************************************

ROTI 2021 kokoaa yli 120 asiantuntijan näkemykset Suomen rakennetun omaisuuden tilasta ja sen kehitystarpeista.
Seuraa meitä verkossa!

www.roti.fi/blogit
www.twitter.com/ROTI2021
www.facebook.com/ROTI2021
www.roti.fi

 

 

Takaisin listaukseen