Suomi on yksi johtavista maista rakennusten turvallisen ja terveellisen korjaamisen osaamisessa - nyt jos koskaan osaamistamme on jalostettava entistä tehokkaammin innovaatioiksi, joilla on kysyntää globaalisti
Suomi on yksi johtavista maista rakennusten turvallisen ja terveellisen korjaamisen osaamisessa. KIRA-alalla yhteinen ponnistuksemme − Kosteus- ja hometalkoot − tuotti osaamispolut eri ammattiryhmille jo vuonna 2013. Muodostimme lakiuudistuksilla, koulutuksilla ja pätevyyksillä uusista käytänteistä määrätietoisesti alan uuden normaalin.
Jatkuva yhdessä kehittyminen on kypsynyt pysyväksi toimintatavaksemme. Erinomainen esimerkki tästä on Terveet tilat 2028 -toimenpideohjelma. Poikkitieteellisten kehitysponnistelujemme lähtökohtina olivat turvallisuus ja terveellisyys.
Kuin varkain, olemme samalla edistäneet ympäristömme kannalta fiksua kehitystä. Parhainta ilmastoviisautta nimittäin on olemassa olevien rakennusten täysimääräinen hyödyntäminen. Jotta rakennus palvelee moitteettomasti käyttäjiään, sitä on huollettava ja kunnostettava suunnitelmallisesti. Remonttien lykkääminen voi aiheuttaa moninkertaiset kustannukset ja kestävän kehityksen näkökulmasta turhia ilmastovaikutuksia.
Globaalisti olemassa olevien rakennusten merkitys ilmastomuutoksen torjumisessa on huomattava. EU:n komissio tunnisti jo ennen Covid-19-pandemiaa laajamittaisen rakennusten kunnostamisen eurooppalaisen vihreän siirtymän mahdollisuudeksi. Rakennukset kuluttavat 40 % EU:n energiasta ja tuottavat 36 % kasvihuonekaasupäästöistä. Pandemia on toiminut katalysaattorina muutoksen nopeuttamisessa.
EU:n komissio julkaisi heinäkuussa Fit for 55 -paketin. Se sisälsi ehdotukset EU:n kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi 55 prosentilla vuoteen 2030 mennessä. Aikaisemman ”Renovation Wave” -aloitteen tavoitteet ovat linjassa tämän kanssa – rakennusten korjaamista täytyy nopeuttaa ja korjaamisen volyymi on vähintään kaksinkertaistettava. Samalla tavoitellaan rakennusten energiatehokkuuden parantamista ja pienempiä hiilipäästöjä koko elinkaari huomioiden.
Mitä Renovation Wave tarkoittaa lukuina? Rakennusten energiankulutusta vähennetään Euroopassa 14 % ja siihen liittyviä päästöjä 60 %. Vuotuinen rakennusten energiakorjausaste nostetaan 0,2 %:sta 3 %:iin vuoteen 2030 mennessä. Rakennuksia peruskorjataan 220 miljoonaa vuoteen 2050 mennessä.
Toteutuessaan Renovation Wave koskettaisi suurinta osaa EU:ssa asuvista 440 miljoonasta ihmisestä. Toimeentuloon ja arkeen vaikutettaisiin luomalla paikallisia työpaikkoja, parantamalla asuntojen ja työpaikkojen olosuhteita kaikkialla Euroopassa. Ilmastovaikutusten lisäksi korjattaisiin myös pandemian haavoittamaa taloutta.
Suomessa tiedämme, että energiakorjausten onnistuminen edellyttää terveellisyys- ja turvallisuusnäkökulmien huomioon ottamista. Tässä yhteensovittamisessa määrätietoinen vuosien kehitystyö on kasvattanut huomattavasti osaamistamme. Konversiokohteet, muuntojoustavat ja ilmastoviisaat rakennukset, rakennusaikojen nopeuttaminen, älykäs lämmitys ja jäähdytys, rakennusosien uudelleen käyttäminen ovat kaikki esimerkkejä energiatehokkuuden, turvallisuuden ja terveellisyyden huomioivista ratkaisuista.
Meillä on siis täydet valmiudet ilmastoviisaiden sovellusten tuottamiseen ja edelleen kehittämiseen. Nyt jos koskaan osaamisemme on jalostettava entistä tehokkaammin innovaatioiksi, joilla on kysyntää globaalisti. Renovation Wave, Fit for 55 ja COP26 ovat iso mahdollisuus Suomelle.
*******************************
ROTI 2021 kokoaa yli 120 asiantuntijan näkemykset Suomen rakennetun omaisuuden tilasta ja sen kehitystarpeista.
Seuraa meitä verkossa!
www.roti.fi/blogit
www.twitter.com/ROTI2021
www.facebook.com/ROTI2021
www.roti.fi

Marita Mäkinen
ROTI 2021 Koulutus ja kehitys -paneelin jäsen
Johtaja, korjausrakentaminen ja tutkimukset
Ramboll Finland Oy
Blogit
- Systeemistä muutosta ei voi välttää
- Pientalojen energialoikka etenee
- Uudistumista kohti vastuullisuutta!
- Sisustusarkkitehdin äRRäpäät
- Mistä osaajia osaajapulaan?
- Rakennettu ympäristö tarjoaa päättäjille kasvun mahdollisuuksia
- Osaajakartoitus osoittaa: arkkitehtipula uhkaa taloutta
- Vihreät arvot todeksi yhdessä oppimisen kautta
- Laadukas suunnittelu kunnioittaa käyttäjiä
- Sähkötön nyky-yhteiskunta on mahdottomuus
- Maassa maan tavalla – kielikylpyä suomalaisittain
- Liikenneverkot - Suomen tulevaisuuden avaintekijä
- Rusinat pullasta?
- ROTI 2023: Paukkuja uudistumiseen ja resursseihin
- Renovation Wave suomalaisittain
- Digitalisaatio mahdollistaa laadukkaan opetuksen ja koulutusyhteistyön
- Asumisen vapaus ja valinnan mahdollisuudet
- Tulevaisuuden kestävää kaupunkia suunnitellaan ja rakennetaan nyt
- Yhtiömallilla yli kuntarajojen
- Kehitys osaamisen varassa
- Hyvä suunnittelu luo arvoa rakennetulle omaisuudelle
- Onko asumisviihtyvyys laskussa?
- Elävöittävä toimisto vai kuolettava etätyö?
- Ajan kerrostumien äärellä
- Korjausvelan kasvun pysäyttäminen nostaa palvelutasoa
- Smart City – isäntä vai renki?
- Tampereella taide on osa raitiotietä
- Restaurointiprojekti vaatii luovuutta ja historian kunnioitusta
- Onnistunut taide rakennetussa ympäristössä?
- Kumppanuudella parempaa rakennettua ympäristöä
- Yhdyskuntatekniikka positiivisesti näkyväksi
- Tulevaisuuden visioiminen luovien menetelmien avulla helpompaa
- Suomeen tarvitaan pitkäjänteistä infran omaisuudenhallinnan politiikkaa
- Julkinen tila saa olla arkkitehtuuriltaan näyttävä
- Infra-alan digitalisaatiosta vetoapua osaavan työvoiman saatavuuteen
- Kaunista, kestävää, yhdessä!
- Rakentamisessa kohti kiertotalousyhteiskuntaa
- Edessä miljoona mahdollisuutta?
- Vihreä siirtymä on myös kulttuurinen muutos
- Kuka haluaa palkata ulkomaalaisen?
- Mittavat saneerausinvestointitarpeet varjostavat vesihuoltoalan uudistumiskykyä
- Liikenneverkot vaativat tasapainoista ajattelua
- Kestävä rakennettu ympäristö on edellytys elinvoimaiselle yhteiskunnalle
- Rakennettu ympäristö on hyvinvointimme perusta
- Koulutuksen kehitys vaatii sitoutumista
- Matkalla hiilineutraaliuteen meidän pitää muuttua
- Asumisen ilmastoteko syntyy älyllä ja datalla
- Taide rakentamisessa ennen ja nyt
- Kiinteistöpalveluala tarjoaa töitä 21. vuosisadan taitureille
- Suomen julkiseen taiteeseen on panostettava enemmän