Alan nuori osaaja

Alan nuori osaaja - Valtteri Brotherus

Teksti: Jenni Ahola
Kuva: Eeva-Maria Brotherus

Valtteri Brotherus
Ikä: 35
Koti: Helsingissä ja Tampereella, kotona puoliso ja 1-vuotias poika
Valmistunut: Oulun yliopistosta diplomi-insinööriksi vuonna 2014
 

Oulusta lähtöisin oleva Valtteri Brotherus kertoo hakeneensa verenperintönä lukion jälkeen lääketieteelliseen – kaikki hänen perheenjäsenensä työskentelevät terveydenhoitoalalla.

”Hakiessa olin kuitenkin päättänyt, että minulla pitää olla hyvä kakkosvaihtoehto. Vaikkeivat lääketieteellisen ovet avautuisi nopeasti, halusin päästä eteenpäin jotakin opintopolkua.”

Tekniikan ala vaikutti Brotheruksesta myös mielenkiintoiselta monipuolisine työmahdollisuuksineen. Kun Brotherus sitten huomasi voivansa toiveensa mukaan jatkaa kemian opintoja Oulun yliopiston ympäristötekniikan koulutusohjelmassa, oli valinta tehty.

Brotherus solmi ystävyyssuhteita etenkin Ympäristörakentajakillassa, jonka toiminnassa oli aktiivisesti mukana.

”Kilta-aktiivina kehittyi myös erilaisissa taidoissa, liittyen esimerkiksi organisointiin ja vuorovaikutukseen. Näistä taidoista on ollut paljonkin hyötyä myöhemmin työelämässä.”

Brotherus oli yhden lukukauden vaihdossa Saksassa.

”Opiskelin saksaa peruskoulussa, ja maa on muutenkin lähellä sydäntäni. Kun teekkarina oli helppo mahdollisuus lähteä, niin oli kiva kokeilla ulkomailla asumista. Münchenin teknillisessä yliopistossa oli mahdollista opiskella johtamisen kursseja, mikä myös kiinnosti.”

Brotherus sanoo, ettei teekkarina pahemmin stressannut itsessään opinnoista. Omien ja opiskelukavereiden kokemusten perusteella tähän ei jälkikäteen ajateltuna olisi myöskään ollut tarvetta – harva on kovin kiinnostunut arvosanoista valmistumisen jälkeen.

”Oppimaan oppiminen on korkeakoulussa tärkeintä, jotta työelämässä on valmius hankkia lisää osaamista omaan työnkuvaansa liittyen.”

Sen sijaan siirtyminen työelämään aiheutti jonkin verran kipuilua.

”En löytynyt oman alan töitä vielä kandivaiheessa, ja ajattelin jo, päädynkö ikinä mihinkään mielekkäisiin työtehtäviin. Tämä toki onneksi osoittautui jälkeenpäin turhaksi murheeksi.”
 

Valmiudet asiantuntijuuteen DI-työn kautta

Maisteriopintoihin siirryttäessä Brotherus harkitsi pitkään eri suuntautumisvaihtoehtoja. Päätös suuntautumisesta syntyi lopulta RILin toiminnan kautta.

”Olin silloin opiskelijajäsen RILin Pohjois-Suomen osaston hallituksessa. Kuunnellessani kokouksissa kokeneempien RILiläisten keskusteluja alasta tuli sellainen olo, että haluan samankaltaisiin tehtäviin, joissa he olivat. Päätin suuntautua vesi- ja geoympäristötekniikkaan.”

Alun perin Brotherus suunnitteli tekevänsä diplomityön vesihuoltoa käsittelevästä aiheesta. Sopivaa vesihuollon työtä ja toimeksiantoa ei kuitenkaan löytynyt. Silloin yliopiston geotekniikan puolen opettaja ehdotti, että Brotherus käsittelisi työssään rakennusalan ajankohtaista teemaa, tietomallintamista.

Vaikka Brotherus oli kuullut mallintamisesta jo jossain määrin esimerkiksi ekskursioiden yhteydessä, oli aihe silti hänelle etukäteen melko tuntematon.

”Piti jutella aiheesta vielä kokeneemman opiskelukaverin kanssa, ja etsiä itsenäisesti mallintamisesta lisää tietoa, ennen kuin päätin tarttua aiheeseen.”

Brotherus selvitti työssään sitä, miten tietomallintaminen soveltuu geotekniseen suunnitteluun.

”Silloin tietomallintamista hyödynnettiin etenkin infrasuunnittelun puolella vielä todella vähän. Geoteknisessä suunnittelussa on sellaisia lainalaisuuksia, jotka vaikeuttavat mallintamisen hyödyntämistä useampaan muuhun suunnittelun tekniikkalajiin verrattuna.”

Vaikkei Brotherus jatkanut työnsä aiheen parissa heti valmistuttuaan, on mallintaminen kuulunut keskeisesti lähes aina hänen työtehtäviinsä.

”Kun sain rauhassa syventyä aiheeseen diplomityötä tehdessäni reilun puolen vuoden ajan, minulla oli hyvät valmiudet jatkaa aiheen parissa töissä. Valmistumisen jälkeen suoritin myös Metropolia Ammattikorkeakoulun täydentävän tietomallintamisen koulutuskokonaisuuden, jolloin pääsin myös syventämään osaamistani. ”
 

Monipuolisuus sitouttaa

Valmistumisensa jälkeen Brotherus työskenteli ensin parin vuoden ajan rautateiden parissa, jonka jälkeen hän siirtyi tietomalliasiantuntijan tehtäviin WSP Finland Oy:lle. WSP:llä häntä kiinnosti alun perin erityisesti mahdollisuus tehdä töitä laajemmin kaupunkisuunnittelun parissa.

”Myös Kruunusillat-raitiotiehanke oli WSP:llä ammatillisesti houkutteleva keihäänkärki. Helsingin kotimme on Herttoniemessä. Vaikkei raitiotie ihan työmatkalleni osukaan, niin se tuntui projektilta, jossa pääsi todella vaikuttamaan omaan lähiympäristöönsä.”

Brotherus toteaa kehittyneensä myös tietomallintamisessa erityisesti juuri Kruunusillat-projektin aikana.

”Projektissa oli teknisesti todella osaavaa porukkaa, ja meillä oli erittäin hyvä yhteishenki. Varmasti juuri tiimin takia Kruunusillat jäi erityisen rakkaana projektina mieleen.”

Muutama vuosi WSP:llä työskenneltyään Brotherus haki yrityksen sisäiseen Talent-ohjelmaan, Nordic Task Forceen. Kahden vuoden ajan kestäneessä ohjelmassa Brotherus pääsi ratkomaan WSP:n yritysjohdon tehtävänannosta strategista kehitystehtävää yhdessä muiden uransa alkupuolella olleiden pohjoismaalaisten WSP:läisten kanssa.

”Ohjelman aikana pääsin kyllä kokeilemaan osaamisen rajojani, kun päivittäisten teknisempien työtehtävien lisäksi sai tehdä monipuolista johtamiseen liittyvää kehitystyötä muiden NTF-tiimiläisten kanssa.”

Ohjelman aikana WSP:ltä tarjottiin Brotherukselle myös uusia työtehtäviä kansainvälisen yhteistyön parissa. Suomen WSP oli aloittamassa infrasuunnittelun toimintojaan Intiassa, ja Brotherus valittiin käynnistämään ja organisoimaan tiimiä CRC-managerin roolissa.

Nyt jo seitsemän vuoden ajan samalla työnantajalla viihtynyt Brotherus sanookin pitävänsä erityisesti sitä, että WSP:llä on ollut helppo edetä erilaisiin tehtäviin.

”Eteneminen uusiin tehtäviin ei tietenkään ole itseisarvo, mutta itselleni mahdollisuus edetä on iso plussa.”

Brotherus kertoo arvostavansa erityisesti myös WSP:n monipuolisuutta.

”Viime vuosien aikana WSP on kasvanut merkittävästi ja on edelleen kasvamassa, mutta jo aloittaessani oli sellainen olo, että täältä löytyy hyvin moninaista osaamista. Näin täällä pääsee myös helposti oppimaan muilta.”
 

Ura millenniaalin arvoilla

Pari vuotta sitten Brotherus siirtyi WSP:llä uusiin tehtäviin, infrasuunnitteluyksikön päälliköksi Tampereelle. Hän kertoo, ettei ollut etukäteen erityisemmin toivonut esihenkilön roolia, mutta kuitenkin kaipasi selkeää muutosta.

”Kehityskeskustelussa noin puolisen vuotta ennen uutta rooliani totesin rehellisesti silloiselle esihenkilölleni, että haluan jotakin uutta työnkuvaani pidemmällä, noin parin vuoden aikajänteellä. En tuolloin tiennyt tarkemmin, mitä uutta käytännössä työhöni haluaisin, mutta kun yksikönpäällikön paikka Tampereelta muutama kuukausi myöhemmin tuli hakuun, asia realisoituikin nopeammin, mitä olin arvannut.”

Brotherus sanoo haluavansa olla ennen kaikkea keskusteleva, kaikkia tasapuolisesti kohteleva esihenkilö.

”Keskusteleva ote syntyy varmasti jo siitäkin, että taustani on geoteknisessä suunnittelussa sekä tietomallintamisessa. Minulla on siis harvoin antaa valmiita vastauksia teiden, katujen ja raitioteiden suunnitteluun liittyen, vaan ne pyritään löytämään yhdessä puhumalla avoimesti yksittäisen henkilön tai isomman porukan, kuten projektitiimin kanssa.”

Brotherus toteaa, että esihenkilönä hän kokee tehtäväkseen erityisesti auttaa ympärillään olevia ihmisiä menestymään.

”Yhdeksi olennaisimmaksi asiaksi koen sen, että haluan auttaa muita löytämään työstään merkityksellisyyttä. Tässä heijastuu varmasti tietynlainen asennoituminen työhön, jonka jaan monen muun millenniaalin kanssa. Työn ei tarvitse olla ainoa tärkeä asia elämässä, mutta olisi hienoa, että se olisi mahdollisimman mielekästä ja merkityksellistä.”

Omista seuraavista urastepeistään Brotherus ei osaa vielä kertoa. Hän sanoo olevansa tyytyväinen nykyiseen paikkaansa – työ on tarpeeksi haastavaa, ja töihin on hyvä mennä mukavan ja osaavan porukan pariin.

”Kuulostaa kliseiseltä, mutten ole tehnyt ikinä mitään tarkkoja suunnitelmia uran suhteen. Kun mahdollisuuksia on tullut eteen, olen pohtinut tilanne kerrallaan, haluanko lähteä tähän suuntaan.”

Nykyisiä teekkareita Brotherus haluaa kannustaa eteenpäin muistuttamalla, että tekniikan ala ja rakennusala on hyvin moninainen. Alalla voi kokeilla uutta tai vaihtaa suuntaa, jos aiemmin valittu paikka ei tunnu sopivalta.

”Työelämässä tarvitaan myös aina monipuolisesti erilaisia ihmisiä, joilla voi olla toisistaan eroavia vahvuuksia. Erinomaiset tekniset taidot voivat olla jonkun valttikortti, kun taas toisella on enemmän annettavaa asioiden tai ihmisten organisoinnissa.”



Takaisin edelliselle sivulle

Alan nuori osaaja - Eero Saleva

Menestynyt kilpaurheilija kasvattaa asiantuntijuuttaan rakennusfysiikan osaamisalueella

Alan nuori osaaja - Jami Qvisén

Nuori siltasuunnittelija kehittää liikennedatan hyödyntämistä

/ Ril twitterissä

/ Ril facebookissa