Henkilöjutut

Ilmastotoimet synnyttävät uudenlaista liiketoimintaa

ke 30. syyskuuta 2020 13.51.00

Teksti: Henriikka Hellström
Kuva: Katri Lehtola

 

Laura Inha luotsaa Tampereen ilmasto-ohjelmaa kaksoisroolissa; ohjelma- ja kehityspäällikkönä. Keskeisin työn sisältö eli Hiilineutraali Tampere 2030 -tiekartta hyväksyttiin Tampereen kaupunginhallituksessa 31.8. Nykyiseen tehtäväänsä hän siirtyi kansainvälisiltä kentiltä; työkokemusta entinen MM-tason meloja on ennättänyt kerryttää aiemmin Maailmanpankin tehtävistä Intiasta ja Yhdysvalloista.

 

VÄITÖSKIRJAANSA töiden ohella viimeistelevä rakennustekniikan diplomi-insinööri Laura Inha sanoo hypänneensä Tampereen ilmasto-ohjelman valmisteluun kuin liikkuvaan junaan. Hän aloitti tehtävässään tämän vuoden alussa, mutta ohjelman valmistelut oli käynnistetty jo edellisvuonna.

”Ohjelmaa on rakennettu ilmiöpohjaisesti. Kuuden eri teeman ympärille on luotu erilaisia toimenpidekokonaisuuksia. Yksittäisiä toimenpiteitä on kaikkiaan 236.”

Tampereella on otettu viime vuonna käyttöön myös ilmastobudjetti. Sen tarkoituksena on lisätä ilmastopolitiikan läpinäkyvyyttä. Budjetista kaupunkilaiset näkevät selvemmin, kuinka paljon ilmastotoimintaan on tarkoitus panostaa rahallisesti.

Suomen mittapuulla Tampereen ilmastobudjetti on uraauurtava. Maailmalla Oslo on Inhan mukaan edelläkävijäkaupunki. Siellä ilmastobudjetti on tehty jo useampana vuonna.

Tampere pyrkii hiilineutraaliksi vuoteen 2030 mennessä. Hiilineutraalisuus tarkoittaa päästöjen vähentämistä − 80 prosenttia vuoden 1990 tasoon verrattuna. Loput 20 prosenttia on tarkoitus kompensoida esimerkiksi hiilinieluin. Välistepeissä tämä tarkoittaa päästöjen määrässä 782 000 hiilidioksiditonnia vuonna 2021 ja 260 000 hiilidioksiditonnia vuonna 2030.

Tavoitteeseen pääseminen vaatii kaikkien sektoreiden yhteistyötä.

”Suuri vähennyspotentiaali löytyy esimerkiksi öljylämmityksestä luopumisesta, sen vaikutus on noin kahdeksan prosenttia. Myös liikkumisen siirtymisellä kestäviin kulkumuotoihin ja käyttövoimiin on suuri vaikutus. Lisäksi kaupungin kiinteistöistä 80 prosentin olisi tavoitteen mukaan oltava energian suhteen hiilineutraaleja jo 2025”, Inha sanoo.

Kaupungissa satsataan myös puurakentamiseen. Kymmenen vuoden kuluttua kaupungin luovuttamilla tonteilla puukerrostalojen osuus pitäisi tavoitteen mukaan olla 20 prosentin luokkaa.

”Jo tällä hetkellä Tampereella puurakentamisen osuus on suurempi kuin kansallinen keskiarvo. Uusien asuinkerrostalojen lukumäärällä mitattuna Tampereella luku on noin kuusi prosenttia ja valtakunnallisesti noin neljä prosenttia.”

Inha sanoo ilmastotyön luovan kaupungille, yrityksille ja kaupunkilaisille paljon tilaisuuksia, kuten uudenlaisia liiketoimintamahdollisuuksia, palveluita ja innovaatioita. Toimenpiteet myös edesauttavat kiinteistöjen arvon säilyttämistä, sujuvoittavat liikkumista, parantavat ilmanlaatua ja kaupungin veto- ja pitovoima paranee. Työtä tehdäänkin yhdessä kaupungin eri yksiköiden, yritysten, yliopiston ja kaupunkilaisten kanssa.

 

Kokemus Intiasta opetti paljon

Itse Inha on kokenut, mitä ilmanlaatuongelmat miljoonakaupungeissa voivat olla. Hän työskenteli Intiassa, Delhissä Maailmanpankin vesihuolto- ja sanitaatio-ohjelmassa 2014-2016. Kokemus oli tajuntaa laajentava. 

”Työn hieno puoli oli, että näin vesihuoltoketjun molemmat laidat. Keskustelin ministeriöiden edustajien kanssa siitä, minkälaista vesihuoltopolitiikkaa pitäisi tehdä, miten asioita pitäisi hallinnoida ja kuinka rahavirrat pitäisi ohjata. Samaan aikaan vierailin monissa intialaisissa maaseutukylissä opettamassa lukutaidottomille maanviljelijöille, kuinka paljon pohjavettä on jäljellä, kuinka sitä voisi kerätä ja säästää.”

Kansainväliset asiat ovat aina kiinnostaneet Inhaa. Hän sanoo suhanneensa maailmalla neljä vuotta. Suomeen hän päätti palata 2018, ettei ennen Intian pestiä naimisiin mennyt aviopari joutuisi olemaan enempää erillään.

Alalle Inhan johdatti kaksi johtotähteä: vesi ja maailmanpelastamisvietti.

”Tein ensimmäisen urani urheilijana, meloin ammattilaisena 28-vuotiaaksi. Hain ensin arkkitehtipuolelle, mutta päädyin rakennusopintoihin. Huomasin voivani opiskella siellä ympäristöasioita ilman laajaa kemiaa ja yhdistää intohimoni.”

Inha sanoo hulevesisuunnittelun olleen aina hänelle jonkinlainen lempilapsi. Samanaikaisesti toiveissa oli kansainväliset tehtävät. Yksi kokemus Himalajalta kuvaa hänestä hienosti tunnetta ihmisen pienuudesta ja mahdollisuuksista vaikuttaa. Inha kapusi ystävineen vuoren huipulle, noin 3 000 korkeuteen, lähellä Annapurnaa. Kaukaisuudessa näkyi vain metsää ja vuoria. Hetkessä kiteytyi maailman kauneus, jota hän haluaa omalta osaltaan suojella. 

 

Kuka? - Laura Inha

  • kotoisin Tampereelta, asuu Tampereella rivitalossa
  • harrastukset: satunnainen melonta (edustanut nuorempana Suomea kolmissa MM-kisoissa, paras sijoitus 6., ennen Pekingin kisoja olympia­valmennettavien joukossa), vaeltaminen, vaihdellen maastopyöräily, kuntosali, uinti, itsekseen musisointi
  • perhe: aviomies

Urastepit

  • Diplomi-insinööriksi vuonna 2010 Tampereen teknilliseltä yliopistolta rakennustekniikan koulutusohjelmasta, pääaineena vesi- ja ympäristötekniikka, sivuaineena maaperän kunnostus
  • Työn alla väitöskirja vesihuollon resilienssistä: ”Developing policies for resilient water services”
  • Tampereen ilmasto-ohjelman, Kestävä Tampere 2030, ohjelma- ja kehityspäällikkönä vuoden 2020 alusta
  • Rambollilla hulevesisuunnittelijana v. 2009-2014, Maailmanpankin vesi­huolto- ja sanitaatio-ohjelmassa Delhissä v. 2014-2016 ja Washingtonissa v. 2016-2017.

Näitä mentoreitani arvostan

  • Päivi Paavilainen, jonka ohjauksessa perehdyin hulevesien hallintaan Rambollissa. Tarkka, sinnikäs ja intohimoinen ammattilainen, jolta löytyy ratkaisu kiperimpiinkin hulevesihaasteisiin.
  • Manish Kumar, joka ohjasi minua Intian vesihuollon ja sanitaation haasteissa Delhissä. Mies, jolla on syvää ymmärrystä maailman isoista asioista sekä aina aikaa kuunnella ja keskustella.
  • Tapio Katko, professori, jonka ohjauksessa olen tehnyt diplomityötä ja väitöskirjaa. Kärsivällinen, sinnikäs ja huumorintajuinen pitkänlinjan ammattilainen, joka osaa motivoida sekä kannustaa oikealla hetkellä.

 

Vinkki! Jos haluat hakea YK:n junior post-paikkoihin (= JPO, junior professional officer eli apulaisasiantuntija), sinun pitää olla alle 32-vuotias ja sinulla pitää olla vähintään 3 vuotta työkokemusta. Lue lisää: www.um.fi/apulaisasiantuntijaohjelma



Takaisin edelliselle sivulle

Suomen Siltasuunnittelun viennin tulevaisuus on valoisa

Pekka Pulkkinen pokkasi Sillanrakennuksen erikoispalkinnon

Vuoden 2020 rakennusalan DI Teppo Lehtinen: ”Digialustan täy...

Syvä rakennusfysiikan osaaminen ja monitasoinen kokemus alasta tukevat Lehtistä uudessa ro...