Henkilöjutut

Suomen Siltasuunnittelun viennin tulevaisuus on valoisa

ti 15. joulukuuta 2020 15.03.00

Teksti: Henriikka Hellström
Kuva: Mikkö Törmänen

 

Kansainvälinen moniosaaja ja yksi Suomen siltasuunnittelun vientikärjistä. Vinoköysisiltojen ekspertti. Silta-alan vahva kehittäjä ja puolestapuhuja. Pitkäaikainen sillanrakennuksen sivutoiminen opettaja, joka on mahdollistanut monien nuorempien urakehityksen ja osallistumisen uraauurtaviin hankkeisiin. Yrjö Matikainen- eli Sillanrakennuksen erikoispalkinnon pokkasi Pekka Pulkkinen.

 

WSP Finland Oy:ssä johtavana asiantuntijana työskentelevälle diplomi-insinööri Pekka Pulkkiselle on luovutettu RILin Sillat ja erikoisrakenteet -tekniikkaryhmän myöntämä palkinto. Se myönnetään joka toinen vuosi. Ansioiksi luetaan pitkä ura silta- ja rakennetekniikan alalla, erinomainen panostus silta- ja rakennetekniikan kehittämiseen sekä rakentamisen laatutason nostaminen maassamme.

Näiden lisäksi Pulkkisen kokemus etenkin kansainvälisestä toiminnasta ja suomalaisesta siltaosaamisen viennistä nostivat hänet palkintoraadin silmissä kärkisijalle.

”Pekka Pulkkinen on ollut vaikuttamassa siihen, että vinoköysisiltoja on suunniteltu myös Suomeen. Hän on osallistunut useimpien suurimpien vinoköysisiltojen suunnittelutehtäviin ideoinnista suunnitelmien tekemiseen ja työmaatoteutukseen – saappaat niin sanotusti savessa”, palkintoraati perustelee.

 

Maailmalla Pulkkinen on osallistunut useiden suurien ja haasteellisten siltojen suunnitteluun. Näistä huomionarvoisia ovat esimerkiksi Swietokrzyski-silta Varsovan keskustassa, maailman suurimpiin rautatiesiltoihin kuuluva Chenab-silta Intian vuoristoalueella sekä 1,3 kilometriä pitkä Binh -silta Vietnamissa.

Intian hanke on edelleen käynnissä. Silta on osa uutta rautatieyhteyttä Jammu-Kashmirissa, Intiassa.

”467 -metrisen teräskaarisillan kaaren rakentamisesta on jäljellä alle sata metriä. Sillan päällysrakenne saadaan työnnettyä kaaren päälle arviolta vuoden päästä.”

Siltapaikalle johtaa 150 kilometriä pitkä, erittäin vaarallinen vuoristotie, jota pitkin Pulkkinenkin on matkannut useamman kerran rystyset valkoisina.

 

Vietnamin Ho Chi Minh Cityssä on rakenteilla WSP Finlandin suunnittelema vinoköysisilta ja Australiassa tehdään yhteistyötä kevyen liikenteen sillan suunnitelmien tarkastuksen parissa.

”Voitimme muutama vuosi sitten Bordeaux’ssa Ranskassa Pont Jean-Jacques Bosc- siltasuunnittelukilpailun yhdessä OMA-arkkitehtitoimiston kanssa. Kyseessä on joen ylittävä, jatkuva liittorakenteinen palkkisilta, jossa on erittäin leveä, 44-metrinen kansi.”

Pulkkinen oli junailemassa ensimmäisten suomalaisten joukossa siltayhteistyötä Vietnamiin 25 vuotta sitten.

”Siitä ajasta suunnittelu ja yhteistyö asiakkaan kanssa on muuttunut todella paljon, pääasiassa digitaalisuuden kehityksen ansiosta. En olisi ikinä uskonut, että kaikki muuttuu näin helpoksi.”

Etenkin parametrinen mallintaminen on vienyt alaa aimo harppauksen eteenpäin.

”Nykyään malli taipuu muutamalla parametrin muuttamisella haluttuun muotoon. Nähtyäni ensimmäisen kerran näin mallinnetun rakenneosan, sanoin odottaneeni tätä 15 vuotta”, sielultaan suunnittelijaksi itseään kuvaava Pulkkinen sanoo.

Mutta ei digitaalisuuskaan jokaiseen tehtävään yllä. Pulkkinen lähetti juuri laskun Intiaan paperisena, leimalla ja allekirjoituksella varustettuna.

 

Kv-verkostoituminen tärkeää

Ylipäänsä silta-alan vienti toimii esimerkkinä alan muillekin vientiponnistuksille.

”Kun takana on 2-3 onnistunutta hanketta, voi suunnitteluosaamista jo myydä kansainvälisesti. Suomessa on korkeatasoista osaamista vinoköysisiltojen suunnittelussa ja tuulikuormien laskennassa ja analysoinnissa, sekä tietenkin mallintamisessa.”

Haasteena Suomen kokoisella kansakunnalla on kapeat asiantuntijaresurssit, jolloin megaluokan hankkeita maailmalta on vaikea ottaa vastaan.

Eikä kv-yhteistyössäkään riitä pelkkä asiantuntemus. Pulkkinen sanoo, että henkilökohtainen luottamus vaatii yhteistä aikaa kansainvälisten kumppaneiden kanssa myös vapaa-ajalla. Vuorovaikutustaidot ja halu tutustua oikeasti asiakkaan suunnittelukulttuuriin ja normeihin on tärkeä osa liiketoiminnan onnistumista.

 

Kilpailuilla iso merkitys

Työnsä ohella Pulkkinen on opettanut siltasuunnittelua yli 20 vuotta ja nähnyt opetustyön kaikki palkitsevat puolet.

”Koulun penkillä pitää tehdä töitä perusosaamisen eteen, projektiosaaminen opitaan töissä. Noin kymmenen vuoden jälkeen voi syvällä rintaäänellä sanoa olevansa hyvä suunnittelija. Siltasuunnittelussa tärkeintä on konseptiosaaminen ja rakenneratkaisun luominen.”

Pulkkinen toivoo Suomeen lisää siltasuunnittelukilpailuja. Niihin osallistuminen on etenkin nuorille suunnittelijoille palkitsevaa. Kansainvälisen tason huippusuoritus, Kruununsillat, on tästä hyvä esimerkki. Kilpailukokoonpanoissa on myös jotakin samaa kuin Pulkkisen dream-tiimissä; kun keskinäinen luottamus ja osaaminen ovat kunnossa, mikään ei ole mahdotonta. 

 

Näitä mentoreitani arvostan

  • Esko Järvenpää – sillansuunnittelun huippuosaaja ja työtoveri, jolta olen oppinut paljon.
  • Siegfried Hopf – saksalainen sillansuunnitteluguru, jonka kanssa on ollut kunnia tehdä yhteistyötä pitkään. 
  • Juhani Vähäaho – pitkäaikainen asiantuntija-tuttavuus, jonka opastuksella selvittiin monesta suunnitteluhaasteesta.

 

Kolme lupaavaasuunnittelijaa

  • Erik Eriksson – laskentavirtuoosi, joka myös jakaa osaamistaan työtovereilleen esimerkillisesti. Aina valmis auttamaan.
  • Atte Mikkonen – monipuolinen suunnittelija, joka hallitsee haasteellisen laskennan ja mitoituksen.
  • Ilkka Ojala – huippusuunnittelija, joka löytää innovatiivisia ratkaisuja tiukoissa paikoissa.

 

Pekka Pulkkinen

  • Kotoisin: Kärsämäeltä, asuu omakotitalossa Oulussa

  • Harrastukset: mökkeily, rakentaminen, moottoripyöräily, metsästys, valokuvaus, hiihtäminen

  • Perhe: vaimo ja 5 lasta, joista 3 rakennusalalla, 7 lastenlasta

 

Urastepit:

  • Diplomi-insinööriksi 1980 Oulun yliopistosta

  • WSP:llä johtava sillarakentamisen konsultti v. 2018 alkaen, 2008-2018 Sillat-yksikön liiketoimintapäällikkö, 2007-2008 Siltayksikön johtaja, WSP ConsultingKORTESilla 1990-2007 Siltasuunnitteluyksikön johtajana, ja 1980-1990 siltasuunnittelijana, 1978-1980 Finnstroin Kostamus-projektissa Venäjällä valvonta­insinöörinä.

  • Sillansuunnittelun opettajana Oulun ammattikorkeakoulussa ja teknillisessä opistossa 1991-2019.

  • Kansainvälisen rakennustekniikkaan ja sillanrakennukseen keskittyneen IABSE:n työryhmässä 1999-2007, RILin hallituksen jäsen 2009-2011, aktiivisesti mukana Pohjois-Suomen rakennusklusterissa.

  • Valittu Vuoden rakennusalan diplomi-insinööriksi 2012



Takaisin edelliselle sivulle

Ilmastotoimet synnyttävät uudenlaista liiketoimintaa

Tampereen ilmasto-ohjelman päällikkö Laura Inha

Vuoden 2020 rakennusalan DI Teppo Lehtinen: ”Digialustan täy...

Syvä rakennusfysiikan osaaminen ja monitasoinen kokemus alasta tukevat Lehtistä uudessa ro...