Henkilöjutut

Palveluvientiin on hyvä satsata aiempaa enemmän, ATL:n uusi toiminnanjohtaja Kalle Euro sanoo

ti 28. marraskuuta 2017 13.10.00

Arkkitehtuurialan ulkopuolelta valitulla Kalle Eurolla on selvät piirustukset liiton suunnasta. Kehittyminen ja kehittäminen tapahtuvat vaikuttajaviestinnän välityksellä, edunvalvontaa vahvistaen ja arkkitehtitoimistojen kansainvälistymistä edistäen.

”Järjestön jäsenpalvelut ovat hyviä, mutta palveluvientiin on hyvä satsata aiempaa enemmän. Arkkitehtuuria on aina pidetty taidemuotona, ei niinkään liiketoimintana. Esimerkiksi kansainväliset arkkitehtitoimistot menestyvät maailmalla eri tavalla kuin suomalaiset, vaikka suomalaisten osaaminen on korkealla. Valtio on kyllä toteuttanut erilaisia vientiohjelmia, mutta niissä on menty arkkitehtuuri, ei liiketoiminta edellä”, Euro sanoo.

Kotimaiset insinööritoimistot saavat sen sijaan kansainvälisistä onnistumisistaan Euron kiitoksen. Hän korostaakin alan yhtenäisyyden merkitystä. Yhteistyö on tärkeää muun muassa KIRA-foorumiverkoston kanssa, johon kuuluu laajasti kiinteistö- ja rakennusalan organisaatioita. Toiminta on luonnollisesti tiivistä myös Arkkitehtiliitto SAFAn kanssa. Yhteenliittymä tiivistyy syksyllä entisestään, kun molemmat tahot muuttavat saman katon alle Malminkadulle yhdessä Arkkitehtuurin Tiedotuskeskuksen kanssa.

”Yhteinen tavoitteemme SAFAn kanssa on saada suuri yleisö entistä paremmin tietoiseksi arkkitehtuurin luomasta lisäarvosta. Yleinen käsitys korostaa arkkitehtisuunnittelun kalleutta, vaikka meidän pitäisi kääntää ajatusmaailma toisinpäin: suunnittelu mahdollistaa toimivat pohjaratkaisut ja esteettisesti toimivat tilat.”

 

Monipuolinen kokemus luo vahvan pohjan

Uusi toimitusjohtaja kiertää alan toimistoja yksi kerrallaan, kolmen–neljän toimiston kuukausivauhdilla. Kaikkiaan jäsenyrityksiä on vajaa 250, joissa työskentelee yhteensä noin 1 900 henkilöä. Euro haluaa luoda vahvat siteet jäsenjärjestöihinsä ja kuulla palautteen suoraan kentältä.

ATL:n toimisto on pieni ja se sopii Eurolle hyvin. Toistaiseksi hän on järjestön ainoa työntekijä, mutta henkilökunta täydentyy syksyn mittaan. Euron laaja-alaiseen taustaa mahtuu eri kokoisia organisaatioita.

”Pidän siitä, että pienessä työyhteisössä asiat saadaan liikkeelle huomattavasti isoa nopeammin.”

Hän on edelleen myös osakkaana Magic Add Oy:ssä, startupissa, joka on keskittynyt älykkäisiin pakkauk­siin, toisin sanoen pakkausten internetiin. Euron ja kumppaneiden yritys toteuttaa älypakkauksiin liittyviä ohjelmistoja pakkausfirmojen kanssa. Käytännössä esimerkiksi kahvikuppi muuttaa väriä ja siihen ilmestyy QR-koodi, kun se täytetään kuumalla juomalla. Tätä koodia voi tarvittaessa hyödyntää jakamalla tietoa omasta yrityksestään. Samalla se mahdollistaa uniikkien pakkausten luomisen ja vaikeuttaa väärentämistä. 

Startup -maailmasta Eurolla on kokemusta jo aiemmin. Hän perusti 15 vuotta sitten Turkuun ekokauppa Iloisen Maapallon perheyrityksenä. Toinen, hyvin erilainen työkokemus löytyy Turun kaupungilta, jossa hän toimii vuosina 2006–2011 elinkeinojohtajana ja Turun seudun kehittämiskeskus TAD Centerin johtajana.

 

Elävä kaupunkikulttuuri on tärkeää

Helsinkiläinen Euro turkulaistui osin jo opiskelu­aikana.

”Valmistuin Turun yliopistosta valtiotieteen maisteriksi 2003 ja toimin aktiivisesti nuorisopolitiikassa, muun muassa kokoomuksen nuorten liiton vetäjänä.”

Vuosiin ennen ATL:ää mahtuu myös osakkuus vaikuttajaviestintätoimisto Rud Pedersen Public Affairs Companyssä ja markkinointitoimisto Zeelandin Turun toimiston johtajana.

Euro nostaa tähänastisista aikaansaannoksista, joita on ollut mukana kehittämässä, merkittävimmäksi Turun kulttuurikeskus Logomon perustamisen, jonka luomisessa hän oli mukana alusta alkaen. Keskus avattiin Turun kulttuuripääkaupunkivuonna 2011. Yhtä tärkeille sijoille nousevat myös Länsi-Suomen elokuvakomissiossa tehty työ Turun elokuvatarjonnan vahvistamiseksi sekä omien yritysten perustamiset.

”Olen tehnyt paljon luovuuteen ja kaupungin elävyyteen liittyviä asioita”, arkkitehtuuriin vahvalla innostuksella suhtautuva Euro sanoo.

Ala oli jopa vaihtoehtolistalla omaa opintopolkua valitessa.

Kaikki ei ole matkan varrella ollut kuitenkaan pelkkää ylämäkeä. Syrjähyppy mainostoimistomaailmaan ei tuntunut omalta valinnalta, ja Euron mieleen on jäänyt vahvasti myös ensimmäisen oman startupin hiipuminen 2000-luvun alussa voimakkaista kasvuodotuksista huolimatta.

 

60-luvun arkkitehtuuri miellyttää

Tuore toimitusjohtaja sanoo olevansa noviisi arkkitehteihin verrattuna, mutta hän pyrkii ammentamaan alan informaatiota koko ajan kiihtyvällä tahdilla. Euro pitää omien sanojensa mukaan kliseisestikin muun muassa Mies van der Rohen ja Le Corbusieren töistä.

”Yksittäisistä kohteista kansainvälisesti merkittävä on mielestäni Frank Gehryn Prahan tanssiva talo; vanhaan ympäristöön 1990-luvulla upotettu rakennus. Suomessa on upeita kirjastoja, kuten Turun keskustakirjasto, Helsingin yliopiston Kaisa-talo ja Helsinkiin nouseva uusi keskustakirjasto.”

Kaupunkikehitystä hän on päässyt seuraamaan Turussa läheltä. Tässä sarjassa etenkin Helsinki on noussut Euron mukaan uudelle tasolle: pääkaupunki on ihmisläheinen ja positiivinen.

”Helsingissä on paljon itsenäisiä toimijoita, jotka eivät ole riippuvaisia kaupungista. Esimerkiksi Kansalaistori ja rannat ovat lähteneet kehittymään hienosti.”

Euron koti yhdessä puolison ja neljän lapsen kanssa sijaitsee kuitenkin Turussa, 1960-luvulla rakennetussa rivitalossa, joka on arkkitehti Pekka Pitkäsen ja sisustusarkkitehti Carin Bryggmanin suunnittelema. Työmatkaa kertyy tämän vuoksi päivän mittaan useampi tunti.

Euro haluaa tehdä järjestössä uudistuksia piankin, mutta hän kiittelee edeltäjänsä Vesa Juolan 20-vuotis­ta uraa ATL:ssä. Nopeaksi ja osin impulsiiviseksikin itseään kuvaava Euro sanoo tekevänsä täysillä asiat, kun hän innostuu jostakin. Kokonaisuudet miellyttävät tuoretta toiminnanjohtajaa yksityiskohtia enemmän, ja mukana kulkee koko ajan myös humaanius.

Kesä ja syksyn alku on kulunut verkostojen luomisessa ja alaan tutustuessa. Pian käynnistyy myös arkkitehtuurin vaikutuksiin yhteiskunnassa pureutuva hanke. Tavoitteena on tutkia arkkitehtuurin merkitystä ja arvoa käyttäjille ja ympäristölleen. 

 

Kalle Euron teesit rakennetun ympäristön parantamiseksi:

  • Suunnittelusta ei pidä säästää, kyseessä on kohteen elinkaaren kannalta tärkeä osa.
  • Joka paikassa pitää pyrkiä esteettiseen ympäristöön.
  • Digitalisaatio pitää nähdä rakennusalalla avoimin silmin, sillä sen tuomat muutokset luovat yhteiskunnassa pääosin positiivisia mahdollisuuksia.
  • Kaupungit vetävät taloutta eteenpäin. Niistä on rakennettava vetovoimaisia ja houkuttelevia myös kansainvälisesti. Suomen muut kaupungit kaipaavat tällaista ryhtiliikettä ja kehitystä Helsinkiä enemmän.
  • Uusia liikkumismuotoja on katsottava uusin silmin.


Kalle Euro oli mukana kulttuurikeskus Logomon perustamisessa. Itse kiinteistö on rakennettu vuonna 1876 veturipajaksi, ja se valmistui vuonna 2011, Turun toimiessa kulttuuripääkaupunkina. Vapaa-aikansa Kalle Euro viettää perheensä kanssa harrastaen muun muassa liikuntaa ja sienestystä. Purjeveneestään hän luopui viime keväänä.

 


Arkkitehti­toimistojen Liitto ATL

Vuonna 1988 perustettu Arkkitehtitoimistojen Liitto ATL kehittää arkkitehtitoimistojen toimintaa sekä hoitaa jäsenyritystensä edunvalvontaa ja viestintää. Järjestö tähtää rakentamisen ja ympäristön laadun parantamiseen arkkitehtipalveluja kehittämällä.

Liiton ammatilliset pätevyysvaatimukset ovat tiukat: jäseneksi hyväksytyn toimistojen vetäjät ovat korkeasti koulutettuja, ammattitaitoisia ja kokeneita sekä Suomen Arkkitehtiliitto ry SAFAn, jäseniä. Ennen jäsenyyttä ATL:n jäsentoimiston on harjoitettava itsenäistä suunnittelu- ja konsulttitoimintaa, kuten arkkitehtisuunnittelua, vähintään kolmen vuoden ajan. Toimiston suunnittelusta vastaavilla vetäjillä täytyy olla vähintään seitsemän vuotta suunnittelukokemusta.

ATL:n kuuluu noin 250 jäsentoimistoa. 

www.atl.fi

 

TEKSTI: Henriikka Hellström

KUVAT: Katri Lehtola ja Kalle Euron omat kuvat



Takaisin edelliselle sivulle

Uusi puheenjohtaja Timo Kohtamäki: RIL on riippumaton, koko ...

Tammikuussa kolmivuotisen puheenjohtajakautensa aloittanut Timo Kohtamäki on tekniikan lis...

RILin uusi toimitusjohtaja Miimu Airaksinen: "Alalla on ainu...

"Järjestön jäsenistö koostuu monipuolisista ja korkeatasoisista osaajista, jotka suunnitte...