Suomessa jätteiden hyödyntäminen materiaalina on alhaisella tasolla - muutos edellyttää toimia niin yrityksiltä kuin kotitalouksilta

Vielä noin 15 vuotta sitten suurin osa syntypaikalla lajitellusta sekajätteestä päätyi kaatopaikan penkkaan. Tänä päivänä lähes kaikki yhdyskuntajäte käsitellään ja hyödynnetään joko materiaalina tai energiana.

Suomeen on rakentunut melko lyhyen ajan sisällä moderneja, korkealla hyötysuhteella toimivia jätteitä polttoaineenaan hyödyntäviä jätevoimaloita. Ne ovat monessa tapauksessa korvanneet tai olleet vaihtoehtoina muun tyyppiselle sähkön, ja erityisesti kaukolämmön tuotantolaitokselle.

Jätevoimalat muodostavat yhdessä muun jätehuollon infrastruktuurin kanssa toimivan kokonaisuuden, jossa kierrätykseen soveltumaton yhdyskuntajäte voidaan hyödyntää tehokkaasti.

Yhdyskuntajätteiden korkeasta hyödyntämisasteesta huolimatta jätteiden hyödyntäminen materiaalina on valtakunnallisiin ja Euroopan Unionin tavoitteisiin nähden alhaisella tasolla. Vuonna 2021 Suomessa yhdyskuntajätteistä kierrätettiin 37 prosenttia. Tavoitteena on saada kierrätysaste nostettua vuoteen 2025 mennessä 55 prosenttiin. Kierrätysasteen nostaminen edellyttää niin kotitalouksien kuin yritystenkin toimia lajittelutehokkuuden nostamiseksi.

Samalla kun toimia yhdyskuntajätteen kierrättämiseksi täytyy edistää, on nykyisenlaisesta lineaaritalousmallista pyrittävä siirtymään kiertotalousmalliin. Siinä luonnonvarojen käyttö asettuu pitkällä aikavälillä kestävälle tasolle.

Siirtymä vaatii kuluttajilta ja yrityksiltä ajattelutapojen muutosta. Tuotteet on suunniteltava kestäviksi, korjattaviksi ja helposti kierrätettäviksi. Jätehuollon sääntelyä on kehitettävä siten, että lainsäädännöllisiä esteitä kierrätysmateriaalien käytölle poistetaan ja niiden käyttö muuttuu myös liiketaloudellisesti kannattavaksi.

********

ROTI 2023 kokoaa yli 100 asiantuntijan näkemykset Suomen rakennetun omaisuuden tilasta ja sen kehitystarpeista.
Seuraa meitä verkossa!
www.roti.fi
www.roti.fi/blogit

 

Petri Kouvo

ROTI 2023-hankkeen Yhdyskuntatekniikka -paneelin puheenjohtaja
Toimialajohtaja, tekniikan tohtori, Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä, HSY
Dosentti, LUT yliopisto

Kuva: RIL / Sami Perttilä

 

Takaisin listaukseen