Elämme parhaillaan murrosvaihetta, jossa samanaikaisesti voidaan tunnistaa nykytilaa ylläpitäviä rakenteita sekä vahvasti jo erilaisesta tulevaisuudesta ponnistavia pilotteja, kokeiluja ja uudella toimintalogiikalla operoivia yrityksiä.

ROTI-paneelin laaja asiantuntijoiden joukko korosti vuoden 2023 raportissa monipuolisten vastuullisuustoimenpiteiden edistämisen tärkeyttä kiinteistö- ja rakentamisalalla. Samalla alalle peräänkuulutettiin systeemistä muutosta. Esille pääsivät valikoidut esimerkit, jotka edustavat tulevaisuudessa todennäköisesti - ja toivottavasti - valtavirtaistuvia toimintatapoja.

KIRA-alan murroksesta on puhuttu pitkään, mutta toimintalogiikan suurta käännekohtaa odotetaan vielä. Vauhtia muutokseen on saatava kuluvalla vuosikymmenellä.
 

Sillanrakennus kohti uutta toimintalogiikkaa

Systeemisestä muutoksesta sen laajassa mittakaavassa puhuttaessa tarkoitetaan yhteiskunnan, sen instituutioiden, rakenteiden ja toimintakäytäntöjen samanaikaista ja laaja-alaista muutosta (Uusikylä & Jalonen, 2023). ROTI-raportissa fokuksessa oli KIRA-alan muutos osana laajempaa yhteiskunnallista vihreää siirtymää.

Elämme parhaillaan murrosvaihetta, jossa samanaikaisesti voidaan tunnistaa nykytilaa ylläpitäviä rakenteita sekä vahvasti jo erilaisesta tulevaisuudesta ponnistavia pilotteja, kokeiluja ja uudella toimintalogiikalla operoivia yrityksiä.

Samaan aikaan nykytilaa ja kestävällä pohjalla toimivaa tulevaisuutta parsitaan yhteen murrosvaiheen ratkaisuilla, joissa nämä molemmat maailmat kohtaavat erilaisin yhdistelmin. Tämän nykyhetkessä toimintaamme mylläävän murroksen on hyvin konkretisoinut tulevaisuudentutkimuksen kentällä kehitetty kolmen horisontin malli, johon kannattaa tutustua (esimerkiksi H3Uni).
 

Systeemisen muutoksen edistämistä

Vihreästä siirtymästä puhuttaessa on tärkeää hahmottaa niitä rakenteita ja toimintatapoja, jotka voivat vauhdittaa syvempää ja laaja-alaisempaa muutosta kohti kestävämpiä toimintatapoja. Esimerkkejä hyvistä käytänteistä ja hankkeista on jaettu KIRA-alan muutoksen edistämiseksi laajalti viime vuosina.

Suomalaisesta näkökulmasta on kuitenkin todettava, että uusien toimintamallien arkipäiväistyminen vaatii vielä paljon työtä. Parhaat esimerkit kiertotalouden saralta ovatkin pitkälti löytyneet edelläkävijämaista, kuten Alankomaista ja Tanskasta.

Helpommin näissä keskusteluissa kuitenkin unohtuu niiden rakenteiden käsittely, jotka ylläpitävät taustalla vanhaa. Jos keskitytään liikaa tarkkarajaisiin pilotteihin ja inkrementaaliseen muutokseen, jää helposti varjoon, että KIRA-alalla menneisyyden totutut tavat ovat edelleen valtavirtaa.

Kansalliset ja toimialoja koskettavat murrokset vaativat ensisijaisesti oikeasuhtaista ohjausta. Kuitenkin myös jokaisella isolla ja pienemmälläkin organisaatiolla on mahdollisuuksia vaikuttaa laivan kääntämiseen.
 

Kohti positiivisia ympäristövaikutuksia

Vastuullisuuskehittämisen kentällä ’hieman vähemmän negatiivisten ympäristövaikutusten’ tuottamista on kritisoitu pitkään (esim. Braungart & McDonough, 2002). KIRA-alasta onkin toivottu ilmastokriisin ajassa osaltaan ratkaisijan rooliin astuvaa toimialaa.

Muutos on suuri, ja vielä usealta osin vaikeasti hahmottuva. Toisaalta epäselvyys antaa myös tilaa uudenlaisille keskusteluille ja erilaisten tulevaisuuksien hahmottelulle.

Senaatti-konsernissa on uudistettu toimintaa monipuolisesti viime vuosina, jotta kestävyysmurros näkyisi arjessa ja hankkeiden tasolla entistä laajemmin. Käytännössä tämä on tarkoittanut esimerkiksi ohjeiden uudistamista, prosessien toimintamallien päivitystä, pilotti- ja t&k-projekteja sekä päästövähennystavoitteiden asettamista hankkeille. Tämän lisäksi on pyritty hahmottamaan tätä laaja-alaista muutosta pidemmällä aikajänteellä. Se on osa Senaatin kiertotaloustiekartan päivitystä, jossa on hahmoteltu kiertotalouden visiot vuosille 2030 ja 2050.

Kaikista keskeisintä on tehdä aktiivisesti ja kunnianhimoisesti uudistamistyötä juuri tässä hetkessä, sillä ilmastoon, luontokatoon ja luonnonvarojen ylikulutukseen liittyvien haasteiden laajuus on kaikkien tiedossa. On kuitenkin lisäksi tärkeää pyrkiä hahmottamaan pidemmän aikavälin muutoksia yksittäisen organisaation näkökulmasta. Näin ymmärretään paremmin, kuinka perustavanlaatuisista muutoksista nyt on kyse.

Senaatin pitkän aikajänteen kiertotalousvisiossa luvataan, että viimeistään 2050 toiminta tapahtuisi maapallon kantokyvyn rajoissa ja ympäristöhyötyä tuotettaisiin enemmän kuin haittaa.

Matkaa tähän on vielä paljon, mutta yhdessä kirjattu suunta antaa henkilöstölle ja yhteistyökumppaneille yhtenäisemmän tavan puhua tästä erilaisesta tulevaisuudesta. Sen toteutuminen tulee myös lähemmäksi tätä hetkeä toiminnan uudistamisen kautta.

***********

ROTI 2023 kokoaa yli 100 asiantuntijan näkemykset Suomen rakennetun omaisuuden tilasta ja sen kehitystarpeista. Seuraa meitä verkossa!
www.roti.fi
www.roti.fi/blogit

Lähteet:

Braungart & McDonough. (2009). Cradle to Cradle - Re-making the Way We Make Things. 3rd ed. London: Vintage Books. 1. painos: 2002.

H3Uni. (2023). Three Horizons. [Sähköinen lähde]. H3Uni. Saatavissa: www.h3uni.org/tutorial/three-horizons [1.9.2023].

Uusikylä & Jalonen (toim.). (2023). Epävarmuuden aika - Kuinka ymmärtää systeemistä muutosta?. Tallinna: Into Kustannus Oy.

 

 

Riikka Manninen

Asiantuntija, työympäristöt ja ympäristövastuu, Senaatti-kiinteistöt

Kuva: Jaakko Lukumaa

 

Takaisin listaukseen

Blogit