"Monen vesilaitoksen kohdalla olisi harkittava kumppanuutta naapurikuntien vesilaitosten kanssa, jotta taloudellinen vakaus ja toimintakyky olisi mahdollista turvata"
Maa- ja vesirakentamisen kunnossapitoon panostetaan Suomessa n. 0,8 prosenttia bruttokansantuotteesta. Yksittäinen luku ei vielä anna kuvaa siitä, onko panostuksen taso riittävä. Kuitenkin vertailun vuoksi esimerkiksi Ruotsin ja Norjan maa- ja vesirakentamisen kunnossapitoon satsataan lähes 1,2 prosenttia bruttokansantuotteesta. Toisin sanoen, panostus on Suomessa euromääräisesti selvästi naapurimaita alhaisemmalla tasolla.
Erityisen paljon saneerausvelkaa on muodostunut vesijohto- ja viemäriverkostoihin. Vanhentuvan vesijohto- ja viemäriverkoston saneeraustarve yhdessä kaupunkien ja kaupunkimaisten alueiden laajentumisen kanssa luo tilanteen, jossa paineet vesimaksujen nostamiseen kasvavat.
Verkostojen ohella myös muu vesihuoltoinfrastruktuuri, kuten jäteveden puhdistamot, pumppaamot ja juomaveden tuotantolaitokset, tulevat elinkaarensa päähän tai vaativat uudistamisinvestointeja.
Tilanne saattaa muodostua kestämättömäksi monelle pienehkölle vesilaitokselle. Toisaalta verkosto ja laitokset olisi pidettävä toimintakunnossa vesihuollon toimivuuden varmistamiseksi. Samaan aikaan vesimaksuihin ei haluta tehdä merkittäviä korotuksia. Useissa tapauksissa tilanne johtaakin vesilaitosten velkaantumiseen.
Monen vesilaitoksen kohdalla olisikin harkittava yhdistymistä tai muunlaista kumppanuutta naapurikuntien vesilaitosten kanssa, jotta taloudellinen vakaus ja toimintakyky olisi mahdollista turvata.
Helsingissä vuoden 2022 isänpäivänä Fleminginkadulta käynnistynyt putkirikkojen sarja osoitti, ettei vanhentuva ja saneerausta vaativa vesijohtoverkosto ole vain pienten vesilaitosten ongelma. Niin pääkaupunkiseudulla kuin muuallakin Suomessa saneeraustarpeita täytyy arvioida jatkuvasti. Niitä on myös arvioitava yhä tarkemmin, jotta käytettävissä olevat resurssit voidaan kohdentaa kaikista vaikuttavimpiin kohteisiin.
*********
ROTI 2023 kokoaa yli 100 asiantuntijan näkemykset Suomen rakennetun omaisuuden tilasta ja sen kehitystarpeista.
Seuraa meitä verkossa!
www.roti.fi
www.roti.fi/blogit
Petri Kouvo
ROTI 2023 -hankkeen Yhdyskuntatekniikka-paneelin puheenjohtaja
Toimialajohtaja, tekniikan tohtori, Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä, HSY
Dosentti, LUT-yliopisto
Kuva: RIL / Sami Perttilä