Korjausvelka kuriin paremmalla huolenpidolla
Yksi ehkä eniten uutisoiduista talousaiheista viime kuukausina lienee rakentamisen tilanne ja erityisesti asuntorakentamisen määrän lasku kappalemääräiseltä ennätystasoltaan. Kun uudisrakentamisen määrä noudattelee yleisiä suhdanteita, korjausrakentaminen on jatkanut kasvuaan yli suhdannesyklien. Korjausrakentamisen määrä on tällä hetkellä jo noin puolet rakentamisen määrästä, ja se jatkaa tasaista noin 1,5 prosentin kasvuaan. Vertailukohtana mainittakoon, että esimerkiksi Ruotsissa korjausrakentamisen määrä on noin 60 prosenttia rakentamisen määrästä, Tanskassa ja Saksassa vielä enemmän. Korjaamisen ohella rakennus- ja kiinteistökannan huollon tarve kasvaa.
Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry julkaisee yhdessä alan toimijoiden kanssa kahden vuoden välein raportin rakennetun omaisuuden tilasta. Uusi raportti on juuri valmistumassa. Viimekertaisen raportin perusteella rakennusten, liikenneväylien ja yhdyskuntateknisten järjestelmien korjausvelka on yhteensä 36–56 miljardin euron luokkaa. Lisäksi syntyy muutosvelkaa, koska rakenteita ja järjestelmiä ei riittävällä tahdilla päivitetä vastaamaan nykyisiä tarpeita. Rakennuskannan heikoimmat lenkit ovat kuntien ikääntyneet palvelurakennukset, lähiökerrostalot sekä vanhat rivi- ja omakotitalot.
Korjausvelka aiheuttaa kansantaloudelle menetyksen, joka vastaa noin kahta prosenttia bruttokansantuotteesta. Lisäksi parempi huolenpito rakennetusta omaisuudesta työllistäisi vuosittain noin 40 000 henkilöä ja tarjoaisi yrityksille töitä vuosittain noin 5,7 miljardin euron edestä. Korjausvelan konkreettisia ilmenemismuotoja ovat liikenneturvallisuuden puutteet, kosteus- ja homeongelmat tai yhdyskuntateknisten järjestelmien puutteet, suuri energiankulutus tai logistiikan suuremmat kustannukset verrattuna kilpailijamaihimme. Lisäksi selvitys osoittaa, että korjausvelan maksamiseen tarvittavan panostuksen takaisinmaksuaika olisi varsin lyhyt.
Korjaamisen ohella ja sijasta tarvitaan myös nykyistä parempaa huolenpitoa rakennetusta ympäristöstä. Erityisesti kuntien koulujen, päiväkotien ja toimitilojen kunto heikkenee. Ennakoivaa huollon ja kunnossapidon rahaa ohjataan kiiretöihin, jolloin pienistä korjaustarpeista kasvaa laiminlyöntien takia helposti laajoja. Säästäminen käy lopulta kalliiksi. Omakotitaloista arviolta viidennes vaatii välitöntä suuremman tai pienemmän vaurion korjausta. Jopa puolessa pitäisi ryhtyä rivakasti ehkäisemään vaurioita ennalta. Uudemmissa rakenteissa on yhä enemmän tekniikkaa. Lisäksi energiatehokkuuden nousseet vaatimukset lisäävät haastetta entisestään.
Suomesta on vuosikymmenten kuluessa kirjaimellisesti rakennettu vauras yhteiskunta. Suomen kansallisvarallisuudesta peräti 70 prosenttia on kiinni rakennetussa ympäristössä. Voiko olla niin, että omaisuutta, jonka edelliset sukupolvet ovat alusta saakka rakentaneet, nykysukupolvi ei enää kykene ylläpitämään?
Timo Kohtamäki
RILin hallituksen puheenjohtaja
