Mistä lisää osaajia rakennusalalle?
Tekniikan ala on yksi maamme suurimmista koulutusaloista. Pelkästään rakennusalalla suoritetaan noin 6 000 tutkintoa vuodessa, josta ammatillisen tutkinnon suorittaa noin 4 200 opiskelijaa. Suomen 16 rakennusalan opintoja tarjoavasta ammattikorkeakoulusta valmistuu vuosittain noin 1 450 alan mestaria tai insinööriä.
Tekniikan kandidaatin tai diplomi-insinöörin tutkintoon rakennetun ympäristön alalta voi Suomessa valmistua Aalto-yliopistosta, Tampereen teknillisestä yliopistosta, Oulun yliopistosta ja Lappeenrannan teknillisen yliopiston ympäristötekniikan linjalta. Kaikkiaan alalta valmistuu vuosittain noin 450 diplomi-insinööriä.
Alan suhdanne on edullinen alan tuoreillekin tekijöille. Rakennusmestareiden, -insinöörien ja alan diplomi-insinöörien kohdalla voidaan puhua nimittäin lähes täystyöllisyydestä. Kokonaisuudessaan rakentamisen työttömyysaste oli 6,3 % vuoden 2018 ensimmäisellä puoliskolla. RILin jäsenistä työttömiä on vain vajaa prosentti.
Rakennusalan osaajapula on totta
Oppilaitoksista valmistuneiden määrällä ei kuitenkaan pystytä vastaamaan alan tämän hetken tarpeisiin. Työ- ja elinkeinoministeriön syyskuussa julkaiseman Ammattibarometrin mukaan rakennusala kärsii erityisesti työnjohtajien ja rakennusinsinöörien pulasta lähes koko Suomessa. Eniten tarvetta rakennusalan tekijöille on Uudellamaalla, Varsinais-Suomessa, Keski-Suomessa ja Hämeessä.
Elinkeinoelämän Keskusliiton teettämän kyselyn mukaan jopa yli puolet rakennusteollisuuden yrityksistä kärsii osaajapulasta. Työvoiman puute on osin jo kasvun tiellä. Uudisrakentamisen vilkastuminen ja markkinoiden painottuminen kasvukeskuksiin ovat lisänneet erityisesti toimihenkilöiden tarvetta alalle. Kysyntää on jatkuvasti myös esimerkiksi kokeneille kirvesmiehille.
Myös alan suunnittelijapula on todellinen. Esimerkiksi geotekniikan ja rakennetekniikan alalta valmistuu alan tarpeisiin nähden liian vähän diplomi-insinöörejä. SKOL ry:n selvityksen mukaan hitaankin kasvun skenaariossa rakennusalan suunnittelijoissa osaajavajetta syntyy vuosittain 1 000 osaajan verran.
Monia ratkaisuvaihtoehtoja
Osaajapulan lääkkeeksi on tarjottu koulutuspaikkojen lisäämisen rinnalla niin oppilaitosten ja yritysten tiiviimpää yhteistyötä kuin muuntokoulutustakin. Yksi rakennusalan osaamisstrategian tavoitteista on luoda teollisuudelle houkuttelevia tapoja rahoittaa rakennusalan koulutusta.
Muuntokoulutuksessa muiden alojen työttömiä korkeakoulutettuja koulutetaan rakennusalan tehtäviin, esimerkiksi rakennusmestareiksi ja työnjohtajiksi, joista tällä hetkellä on eniten pulaa. Muuntokoulutusta tarjotaan ainakin jo Turun, Oulun, Tampereen ja Saimaan ammattikorkeakouluissa sekä Metropolia-ammattikorkeakoulussa.
Rakennusalan osaajapulaa on pyritty lievittämään jopa kolmen kuukauden yritysyhteistyössä toteutetuilla täsmäkursseilla, jotka tarjoavat valmiudet toimia rakennusalan tehtävissä. Koulutusohjelma houkuttelee osallistujia, sillä työpaikka on odottamassa.
Täydennyskoulutukset tarjoavat jo työelämässä oleville mahdollisuuden erikoistua sekä laajentaa ja syventää omaa osaamistaan. RILin täydennyskoulutusohjelmissa on mukana vuosittain noin 7 000 opiskelijaa pätevöitymässä muun muassa pääsuunnittelijan, tuotantojohdon ja rakennusvalvojan tehtäviin.
Alalla pyritään luomaan myös uudenlaisia ratkaisuja tulevaisuuden haasteita varten esimerkiksi yhteiskampusten muodossa, jollainen on tulossa ensimmäisten joukossa Helsingin Myllypuroon Metropolia-ammattikorkeakoululle ja Stadin ammattiopistolle. Koulutus- ja osaamiskeskittymät luovat alalle synergiahytöyjä. Samantapainen yhteiskampus muodostuu Tampere3-hankkeessa, kun Tampereen teknillinen yliopisto, Tampereen yliopisto ja Tampereen ammattikorkeakoulu yhdistyvät ensi vuoden alussa. Moni odottaa varmasti innolla yhteistyön tuloksia.
Pitkän tähtäimen ratkaisuja
Myös pidemmän aikajänteen resurssien saatavuuteen voidaan panostaa. RIL on ollut aloitteellinen yläkouluihin suunnatussa hankkeessa, jossa kouluille tarjotaan monialaista oppimispakettia rakennus- ja kiinteistöalalta.
Tavoitteena on tehdä rakennus- ja kiinteistöala tutuksi yläkoulun oppilaille, lisätä kiinnostusta rakennus- ja kiinteistöalan opiskeluun sekä lisätä yleistä ymmärrystä rakennetusta ympäristöstä sekä rakennus- ja kiinteistöalan merkityksestä yhteiskunnassa. Hankkeeseen on lähdössä mukaan hyvin laajasti rakennusalan toimijoita. Opetusalan ammattilaiset ovat mukana varmistamassa laadun, materiaalin sopivuuden osaksi opetussuunnitelmaa ja toisaalta materiaalin jakelun mahdollisimman moneen yläkouluun.
Rakennusala elää yhtä kaikkien aikojen parasta aikaa. Haastavia hankkeita ja mielenkiintoisia työtehtäviä on paljon. Samalla koulutusta uudistetaan nykyvaatimuksia vastaavaksi. Yksi huolenaihe on kuitenkin nähtävissä: Lähiopetuksen määrä vähenee kaikissa oppilaitoksissa. Ongelma on suurin ammattioppilaitoksissa, joissa opiskelijat ovat nuorimpia.
Ajatus oppimisen ja opettamisen siirtymisestä toisille opiskelijoille, työnantajille ja esimiehille ei saa muuttaa sitä perusajatusta, että insinööri osaa valmistuttuaan laskea ja mitoittaa ja rakennusmies toteuttaa runkorakenteet tai vesieristykset laadukkaasti ja turvallisesti.
Timo Kohtamäki
Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RILin hallituksen puheenjohtaja
