Tampereella visioitiin rakentamisen tulevaisuutta
RIL ja Rakennuslehti järjestivät tällä viikolla yhteistyössä TARAKIn kanssa jo kolmatta kertaa ideapajan, jossa opiskelijat ja yritysten edustajat pohtivat tulevaisuuden rakentamista. Päivän teemoja olivat ilmastonmuutos, kiertotalous ja jakamistalous.
Teemoihin johdatti UNESCO-professori Markku Wilenius, Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskuksesta aiheellaan: "Kuinka maailmaa luetaan?".
Wilenius pohjaa ajatuksensa venäläisen taloustieteilijä Nikolai Kondratjevin syklien pohjalle. Elämme parhaillaan keskellä 6. aaltoa eli älykkään teknologian sykliä, joka alkoi v. 2010, jatkuen aina 2050-luvulle saakka.
”Kuudennessa aallossa korostuvat mm. yhteistyö, avoimuus, jakaminen ja keskinäinen riippuvuus. Uskon myös, että hyvin pian mielenkiintoisimmat ratkaisut teknologiassa syntyvät läntisen maailman ulkopuolella. Lisäksi ns. FANG-yritykset, kuten facebook, google, amazon ja netflix toimivat entistä enemmän ihmisen toiminnan kollektiivisessa ymmärtämisessä luoden uutta algoritmia.”
Wileniuksen mukaan myös kaupungistuminen megatrendinä haastaa meidät uudenlaiseen ajatteluun.
”Toimintamallit kaupungeissa muuttuvat. Hyviä esimerkkejä löytyy muun muassa Oslosta, Bilbaosta ja Hampurista. Kun teollisuus hiipui Bilbaossa, kaupungin identiteetti synnytettiin uudelleen Guggenheimin myötä. Suomessakin erilaisten sosiaalisten tilojen rooli muuttuu koko ajan yhä nopeammin.”
Suomalaisen rakentamisen eetoksesta puuttuu professorin mielestä vahvasti yksilöllisyys.
”Rakentamiseen tarvitaan lisää rohkeutta. Uskonkin, että seuraavassa vaiheessa täälläkin aletaan rakentamaan uniikisti ilman, että tuotantokustannukset nousevat pilviin. Jatkossa tehdään tiloja, jotka rakentuvat entistä enemmän kokemukselle. Keskiöön nousevat kotoisuus, ihmiskeskeisyys ja viihtyisyys.”
Päivän teemoja käsiteltiin illan mittaan myös pöytäkunnissa ja paneelikeskusteluissa. Opiskelijat painottivat tulevaisuuden rakentamisessa muun muassa kestävien liikenneratkaisuiden priorisointia, rakennusjätteiden parempaa hyödyntämistä robotisaation avulla, muuntojoustavia tiloja ja valtion tukia liikkuminen palveluna tyyppisille ratkaisuille.
Esille nousivat myös rakennukset, jotka pystyisivät suojaamaan asukkaita ilmastonmuutoksen vaikutuksilta sekä uudenlaisen hirsitalokonseptin keksiminen. Lisäksi keskusteluista ponnahti pinnalle asennemuutoksen merkitys, luottamus ja ilmastonmuutoksen korostaminen opetussuunnitelmissa.
Paikalla Tampereen Kampusareenalla kokoontui yhdeksän yritystä ja noin 60 opiskelijaa. Pöytäkeskusteluiden puheenjohtajat olivat Destialta, NCC:ltä, Pöyryltä, Rambollilta, SRV:ltä, Skanskalta, Swecolta, T2H:lta ja YIT:ltä.
Kuva: Matti Remes
