Tuomas Särkilahden blogi: Digistä lääke tuottavuuden parantamiseen?

Useimmat toimialat ovat kyenneet erilaisen teollistamisen, digitalisoinnin ja menetelmäkehityksen avulla parantamaan tuottavuuttaan. Rakennusalalla tuottavuuden kehityksen mittaaminen on kuitenkin ollut vaikeata, ja ala on kaikissa aiheeseen liittyvissä

tilastoissa aina jumbona.

 

Rakentajat voivat toki vastata kysymykseen tuottavuuden kehityksestä, että tuottavuutta esimerkiksi 90-luvulla ja tänä päivänä on vähän vaikea verrata, koska rakennusalan tuotteet ja prosessit ovat aika paljon monimutkaisempia kuin ne olivat 30 vuotta sitten. Näin toki voidaan sanoa melkein mistä tahansa teollisuudenalasta.

 

Tuottavuuden parantaminen on kuitenkin erittäin tärkeää: itse näen, että tuottavuuden kehittyessä myönteiseen suuntaan asiakkaat eli veronmaksajat, asunnonostajat tai muut palvelujamme käyttävät kokevat saavansa enemmän vähemmällä rahalla.

 

Meidän pitää pystyä rakentamaan aikaisempaa nopeammin, mutta huolehtimaan samalla esimerkiksi tuotteen laadusta. Perinteisesti on usein ajateltu, että kun rakennusaika lyhenee, laatu kärsii. Näin ei välttämättä kuitenkaan tarvitse olla. Sitä paitsi koska aika on rahaa, joku aina maksaa turhaan kulutetun ajan, sillä pääoma ja resurssit ovat hankkeessa kiinni pidempään. Lääkkeet rakentamisaikataulujen nopeuttamiseksi ja tuottavuuden parantamiseksi ovat samat kuin muillakin aloilla: parempi suunnittelu, esivalmistuksen hyödyntäminen ja vakiointi sekä digitalisaatio.

 

Rakentamisen teollistuminen jatkuu

 

Rakentaminen teollistuu edelleen. Vaikka esivalmistusta käytetään alalla paljon, tulevaisuuden iso asia on esivalmisteiden käytön lisääntyminen radikaalisti. On klisee sanoa, että esivalmistus nopeuttaa prosessia, pakottaa suunnittelemaan paremmin sekä mahdollistaa niin työmailla kuin tehtaissa automaation ja robotiikan hyödyntämisen. Näin se kuitenkin on.

 

Tehtaassa pystytään jatkossa tekemään paljon sellaisia asioita, jotka perinteisessä rakentamisessa yhä jätetään suurimmaksi osaksi hoidettavaksi työmaalla. Haasteena on tasapainoisesti yhdistää teollinen rakentamistapa prosessiin, mutta samalla säilyttää mahdollisimman laajasti hankkeiden yksilöllisyys ja ainutkertaisuus.

 

Koneistuminen ja digitalisaatio eivät vie työpaikkoja, vaan tekevät työstä mielekkäämpää

 

Kun rakennusala edelleen teollistuu, se tarkoittaa, että monia mekaanisia ja samanlaisina toistuvia töitä tekevät tulevaisuudessa koneet, eivät enää ihmiset. En kuitenkaan usko, että robotit tai digitalisaatio veisivät ihmisiltä työpaikkoja, vaan pikemminkin ihmisille jäävät mielenkiintoisemmat työt: ne, joita ei voi vakioida ja jotka vaativat luovaa ongelmanratkaisua ja ihmisten johtamista.

 

Rakennustyömaat ovat jo nyt monimuotoisia työyhteisöjä. Kun hankkeet tulevaisuudessa vain monimutkaistuvat ja vaativat yhä enemmän erityisosaamista, monimuotoisuus sen kuin lisääntyy. Lisäksi hankkeissa mukana omaa tuotettaan suunnittelemassa ovat asiakkaat ja käyttäjät – esimerkiksi liiketilavuokralaiset, asunnonostajat tai sairaalan lääkärit. Tämä tarkoittaa, että johtamistaitoja ja vuorovaikutusosaamista tarvitaan entistäkin enemmän. Se on varmasti mielenkiintoisempaa ja haasteellisempaa alan tuleville osaajille kuin mekaanisten työvaiheiden suorittaminen.

 

Tulevaisuuden rakennukset sisältävät yhä enemmän järjestelmiä ja digiä

 

Jos tämä perinteinen toimiala pystyy olemaan nopea ja tuottamaan sekä ottamaan käyttöön uutta teknologiaa, se houkuttelee alalle uudenlaista lahjakkuutta. Nuoret motivoituvat erilaisista digitaalisista ratkaisuista. Yksi osa houkuttelevuutta on, että ala menee eteenpäin ja käyttää nykyaikaisia ja moderneja työkaluja. Digitalisaatio on kuitenkin hyvä työväline, ei itseisarvo. Se ei poista sitä, että ihmisten täytyy edelleen osata suunnitella ja johtaa rakentamista.

 

Kukaan ei tiedä tarkkaan, minkälaisia asioita me rakennamme 25 vuoden päästä. Luultavasti rakennuksissa on aika huomattavasti nykyistä enemmän tekniikkaa - erilaisia antureita, ohjaimia ja nanomateriaaleja, jotka muuttavat myös itse tuotetta. Talotekniikan kustannusosuus on 25 vuoden aikana talonrakentamisessa kasvanut ja minulla on käsitys, että se tulee edelleen kasvamaan. Kun mennään eteenpäin, talotekniikan ja uusien järjestelmien ymmärtäminen ja yhteensovittaminen saa entistä merkittävämmän roolin. Siinä on hyvä kasvualusta tuottavuudelle ja yhä paremmin asiakkaiden tarpeisiin vastaaville tuotteille, mutta kaikki tämä vaatii myös runsaasti inhimillistä osaamista.

 

Tuomas Särkilahti
Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry:n hallituksen puheenjohtaja



Takaisin edelliselle sivulle